Avainsana-arkisto: Suomi24

Suomi24-käyttäjäkyselyn tuloksia

|

Citizen Mindscapes – hankkeessa toteutettiin verkkokysely Suomi24-foorumin käytöstä sekä siihen liittyvistä kokemuksista ja tuntemuksista. Kyselyn linkki oli esillä Suomi24-keskustelualueilla kahden viikon ajan joulukuussa 2016. Kyselyn avasi vajaa 4500 käyttäjää, joista kyselyyn vastasi hieman vajaa 1400 henkeä, mikä oli verkkokyselylle hyvä saavutus.

Vastaajia pyydettiin määrittelemään ovatko he satunnaisia vierailijoita, keskusteluiden lukijoita vai keskusteluihin osallistuvia kirjoittajia. Tämä oli kyselyn ainoa pakollinen kysymys. Satunnaisiksi vierailijoiksi itsensä luokitelleilta kysyttiin taustatietoja, muut eli keskustelufoorumin varsinaiset käyttäjät vastasivat laajempaan kyselyyn, jossa kysyttiin käyttäjien kokemuksia, esimerkiksi näkemyksiä foorumikeskustelun laadusta ja sen annista kirjoittajille ja lukijoille.

Kyselyn perusteella Suomi24-foorumin peruskäyttäjätyypiksi hahmottuu kaupungissa asuva keski-ikäinen mies, joka asuu yhdessä avio- tai avopuolisonsa kanssa. Lapsia ei ole tai he ovat jo muuttaneet kotoa. Yksin asuvia vastaajista oli reilu kolmannes.

Miehiä kyselyyn vastanneista oli 63%, naisia 36%. Vastaajista hieman alle puolet oli iältään neli-viisikymppisiä. 32% oli 60-vuotias tai vanhempi. Noin kolmannes vastanneista asuu suuressa, yli sadantuhannen asukkaan kaupungissa, neljännes asuu pienessä taajamassa tai maaseudulla. Joka kymmenes vastaaja oli kyselyyn vastatessaan työtön. Eläkkeellä oli kolmasosa vastaajista.

Käyttäjäkyselyn toteuttaminen avoimesti verkossa merkitsee, ettei kyselyn tulosten voida nähdä edustavan foorumin koko käyttäjäkuntaa. Vastaajat ovat valikoituneet oman motivaationsa perusteella: osa foorumin käyttäjistä halusi kertoa tutkijoille näkemyksiään keskustelufoorumista, suuri osa ohitti kyselyn kokonaan tai päätti olla vastaamatta siihen sen avattuaan.

Kyselyyn vastanneissa kirjoittajien osuus korostuu suhteessa muihin foorumin käyttäjiin. Vastaajista 39% oli satunnaisia kävijöitä, 17% prosenttia lukijoita ja 44% foorumille kirjoittavia. Kirjoittajilla on usein tiiviimpi suhde foorumiin ja sen keskusteluihin kuin pelkässä lukijaroolissa pysyttelevillä. Näin kirjoittajat olivat todennäköisesti motivoituneempia vastaamaan kyselyyn kuin muut Suomi24-käyttäjät. Kirjoittajien suuri osuus vastaajista antaa mahdollisuuden peilata käyttäjäkyselyn tuloksia käsillä olevaan Suomi24-aineistoon, sillä he ovat olleet mukana keskustelua tuottamassa. Tiedämme nyt enemmän paitsi siitä, keitä keskustelijat ovat, myös siitä, mitä he palstoilla käydystä keskustelusta ajattelevat.

Sukupuolen näkökulmasta kyselyaineisto herättää kiinnostavia kysymyksiä, joita on tarkoitus analysoida tarkemmin. Miesten osuus korostuu erityisesti kirjoittajissa. Kyselyyn vastanneista naisista vain reilu kolmannes kertoo osallistuvansa keskusteluihin. Kirjoittajiksi itsensä määrittelevät vastaajat kommentoivat foorumilla varsin usein, 36% heistä sanoo kirjoittavansa viikoittain, 17% päivittäin.

Kyselytutkimus paljastaa myös käyttäjien jännitteisen suhteen suomalaiseen yhteiskuntaan. Kyselyyn vastanneet ovat varsin tyytyväisiä omaan elämäänsä, ihmissuhteisiinsa ja yhteiskunnalliseen asemaansa. Sen sijaan 40% vastaajista koki olevansa erittäin tyytymätön suomalaisen yhteiskunnan nykytilaan.

Valtaosa vastaajista ei kokenut keskustelun nimettömyyttä tai nimimerkkikirjoittelua häiritseväksi. Kyselyn avovastauksissa, joissa kysyttiin muun muassa vastaajien myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia foorumilla, nousi kuitenkin esiin, että vastaajien mielestä rekisteröitymättömyys mahdollisti keskustelupalstoilla häiriköinnin, ”trollauksen” ja vihapuheen. Keskusteluissa häiritsevään sisältöön oli törmännyt joskus puolet vastaajista ja usein kolmannes vastaajista.

Teksti: tutkija Auli Harju, Tampereen yliopisto

Käyttäjäkyselyn toteutti: tutkija Kari Saari, Juvenia – Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

 

Puhetta lääkkeistä

|

Citizen Mindscapes hanke – allekirjoittanut ja Krista Lagus – aloittivat keväällä 2017 yhteistyön teknologiayritys Futuricen kanssa. Tarjosimme Futuricelle työstettäväksi ideaamme Suomi24- aineiston lääkkeisiin liittyvistä keskusteluista. Marjoriikka Ylisiuruan  tekemä Suomi24-aihemallinnus oli osoittanut, että lääkkeet ovat sairauspuheen keskiössä. Lääkkeistä ja niiden annostuksesta, sivuvaikutuksista ja saatavuudesta puhutaan keskusteltaessa diagnosoinnista, oireista, paranemisesta tai päihdeongelmista.Terveystalon kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi vakuuttui myös aineiston mahdollisuuksista, joten aihetta pyöriteltyämme teimme hakemuksen Futuricen Chilicorn Fund -ohjelmaan. Ohjelman hienous on siinä, että se kanavoi osaamista yhteiskunnallisesti hyödyllisiksi arvioituihin hankkeisiin.

Suomi24-aineiston tekee erityisen kiinnostavaksi, että ihmiset puhuvat lääkkeistä omasta näkökulmastaan, ilman potilas-lääkärisuhteen painolastia. Lääkkeiden voi ajatella olevan alue, jolla ihmiset tekevät ja neuvottelevat terveyttään. Lääkkeet herättävät myös voimakkaita tunteita. Tunteiden tutkimuksen näkökulmasta ihmisen ja lääkkeen suhteen analyysi avaa uudenlaisen näkökulman terveyskokemuksiin.

Lääkenäkökulman yhteiskunnallista merkittävyyttä korostaa tutkimustieto: vain puolet potilaista käyttää lääkkeitä annettujen ohjeiden mukaan. Vapaaehtoisilla potilailla tehdyt tutkimukset antavat siis liian ruusuisen kuvan lääkehoitojen vaikuttavuudesta tai ihmisten ja lääkkeiden kitkattomasta yhteistyöstä. Lääkekuureja jätetään kesken, annokset otetaan epäsäännöllisesti tai ne jäävät vaillinaisiksi. Lääkkeet voivat olla liian kalliita ostettavaksi. Lääkkeitä myös lainaillaan tai vanhoja lääkkeitä uusiokäytetään oireiden pahentuessa.

Toivoimme data-analyysin tuovan lisävalaistusta lääkkeiden käytön arkeen. Mistä lääkkeistä ihmiset keskustelevat Suomi24-palstoilla innokkaimmin ja miksi? Esimerkiksi seuraavat kysymykset ovat kiinnostavia: Mitkä lääkkeet ovat erityisen ristiriitoja herättäviä? Mihin lääkkeisiin ei luoteta? Millaisia tunteita ja sivuvaikutuksia eri lääkkeisiin liitetään?

Futuricen data-analyytikoiden tartuttua aineistoon tutkimuskysymykset täsmentyivät ja muovautuivat uusiksi tiiviissä yhteistyössä. Tunnekulma osoittautui data-analyysin kannalta erityisen haastavaksi, joten siitä luovuttiin toistaiseksi. Sen sijaan analyysityössä piirtyivät luotettavasti esiin lääkkeiden suhteet toisiin lääkkeisiin, lääkkeet ja niiden suhde oireisiin ja annoskoot. Erinomaista työtä tehneet Chang Rajani ja Atte Juvonen tulevat raportoimaan syksyn aikana ratkaistuja ja ratkaisemattomia analyysihaasteita.

Futuricen työn tuloksena on valmistumassa käyttöliittymä – Nettipuoskari – jonka avulla saa nopeita näkymiä siihen, mistä lääkkeistä, lääkeannoksista ja oireista ihmiset puhuvat Suomi24:n keskusteluissa. Seuraavassa vaiheessa lähdemme tutkimaan, millainen työkalu käyttöliittymä on lääkäreille, päihdetyöntekijöille tai tutkijoille ja miten sitä tulisi kehittää eteenpäin. Tähän työhön etsimme parhaillaan yhteistyökumppaneita.

Kuvittelemme, että lääkekeskustelujen purkaminen on arvokasta hoitotyötä tekeville sekä yhteiskunnallisille toimijoille, jotka pohtivat  ihmisten lääkesuhdetta resursoinnin tai sääntelyn näkökulmasta. Sairastuneille tai sairastuneiden läheisille tieto voi olla myös kokemuksellisesti tärkeää. Keskustelu lääkkeiden käytöstä voi paljastaa toisenlaisen näkökulman läheisen arkeen tai auttaa vertaamaan omia lääkekokemuksia muiden vastaaviin.

Minna Ruckenstein

Verkon leimaamat

|

index-315754__180Allerin järjestämän moderointikoulun istuntoon on kokoontunut kymmenkunta moderoinnin ammattilaista. Citizen Mindscapes kollektiivin tutkijat – allekirjoittanut ja Sari Yli-Kauhaluoma – ovat kenttätöissä. Olemme päässeet mukaan seuraamaan, kun moderaattorit jakavat tietoa ja kokemuksia työnsä varjopuolista ja onnistumisista. Tänään pohditaan  Suomi24-keskusteluketjujen avulla moderoinnin rajoja. Milloin on kyse sananvapaudesta, julkisen keskustelun ja siihen kuuluvan kritiikin sallimisesta? Milloin viestit on poistettava mainontana, panetteluna, rasismina tai väkivaltaan kehottamisena? Keskusteluketjuista paljastuu toisiaan nokittelevia plastiikkakirurgian klinikoita, tekstimainontaa, rasistista nimittelyä ja kunnallispolitiikan kiemuroita.

Nyt työn alla on kuitenkin yksittäisestä ihmisestä tehty raiskausväite. Pitääkö paikkansa, että nimeltä mainittu huumerikoksesta tuomittu vanki on raiskannut vankilasta lomalla ollessaan nuoren naisen? Jos asiasta on uutisoitu ja tieto pitää paikkansa, ylläpidon ei tarvitse poistaa viestiä keskustelupalstalta. Mikäli kyseessä on paikkansapitämätön väite, viesti on poistettava sääntöjen vastaisena.

Moderaattorit salapoliisityössä

Googlatessa huumerikoksesta tuomitun vangin raiskausväitettä löytyy lukuisia osumia. Ensi silmäyksellä hakutuloksia katsoessa voi näyttää, että tieto on virallisesti vahvistettu. Raiskaus on noteerattu sanomalehden uutiskommenteissa. Tarkemmin katsottuna varsinaista uutista ei kuitenkaan löydy.

Verkkokeskustelujen moderointia, mutta myös niiden tutkimista vaikeuttaa kirjoittajien tapa liikkua palstalta ja foorumilta toiselle. Samaa viestiä monistetaan Suomi24-palstalta toiselle, lukuisissa eri sosiaalisen median palveluissa. Kirjoittajat liikkuvat sanomalehtien kommenttipalstoilta rajatumpiin keskusteluyhteisöihin. Näin voidaan myös tietoisesti hämärtää viestien todenmukaisuutta ja alkuperää.

Moderointityössä joutuu etsimään viestien taustoja. Toisinaan työ muistuttaa salapoliisityötä. On yhdisteltävä tietoa eri paikoista, pyrittävä tekemään oikeita johtopäätöksiä. Eri viestintäkanavien luonne ja luotettavuus pitää tuntea.

Päädymme siihen, että raiskausväite on poistettava Suomi24-palstalta. Tämä ei tarkoita sitä, että vanki ei olisi raiskannut. Häntä ei kuitenkaan saa julkisella palstalla nimeltä mainiten syyttää raiskauksesta, jonka todenmukaisuudesta ei ole näyttöä.

Raiskausväitteen elämä ei kuitenkaan lopu siihen. Hakukoneen tuloksissa se on edelleen näyttävästi esillä ja väitteen esittänyt kirjoittaja voi helposti toistaa sen vaikka samaisessa keskustelussa, josta se on juuri poistettu. Jos viestiä ei ilmoiteta ylläpidolle, se voi jäädä sinne pitkiksikin ajoiksi. Vähitellen huhusta voi tulla totta. Ihminen muuttuu todistetusti raiskaajaksi. Näinhän Googlekin väittää.

Monistetut valheet

Verkkokeskustelut tuottavat omaa todellisuuskäsitystä, syyttömistä voi tulla raiskaajia tai kunnon yrityksestä huijariyritys. Käsitys tiedosta vääristyy, kun verkkoon muodostuu vahvoja vääräntiedonlevittäjien verkostoja.

Valheiden oikomiseen tarvittaisiin huomattavasti vaikuttavampia ja järjestäytyneempiä tapoja kuin yksittäisten moderaattorien työpanos. Suomi24:n palstoille kirjoitetaan päivittäin viidestätoista tuhannesta kahteenkymmeneen tuhanteen viestiä. Moderaattorit käsittelevät päivässä noin tuhat viestiä.

Kansalaiskeskustelun näkökulmasta verkkokeskustelujen totuudellisuuden turvaaminen on yksi tämän ajan tärkeimmistä ratkaistavista asioista. Kehitettävien työkalujen tai työtapojen ei tarvitsisi jäljittää yksittäisiä kirjoittajia. Riittäisi kun opittaisiin tehokkaammin tunnistamaan valheiden ja panettelun monistamisen logiikkaa. Jos viestien liikkeen eri keskustelupalstojen välillä saisi näkyväksi ilman hakukonetta, olisimme jo pitkällä.

Moderaattorit ovat tässä kehitystyössä avainasemassa. He tuntevat verkkokeskustelun harmaat alueet ja tehokkaimmat tavat levittää väärää tietoa. Lisäksi he ovat sisäistäneet työnsä kautta humaanin otteen. Tunteiden purkaukset ja härnääminen kuuluvat ihmisenä olemisen kirjoon. Suomi24-keskusteluissa provosoidaan ja ilkutaan. Julkkiksia solvataan rankastikin. Kun raivonsa ja pettymyksensä kanssaihmisiin saa purettua palstoilla, sitä ei ehkä tarvitse tehdä verkon ulkopuolella.

Kirjallisella panettelulla on kuitenkin rajansa. Ketään ei pidä tuomita kevyin perustein. Ei edes jo vankeusrangaistukseen tuomittua vankia.

Minna Ruckenstein, Kuluttajatutkimuskeskus