10.11. Hyvä kaupunki

Studia Generalia 10.11.: Hyvä kaupunki. Kuva Teurastamolta: Erno Launis / VisitHelsinkiProfessori Laura Kolbe: Tarina tuotteeksi – vetovoimaa kaupunkihistoriasta
Yliopistonlehtori Rami Ratvio: Tilapioneerit: elämää kaupungin katveisiin
Professori Heikki Setälä: Kaupunkiluonto palvelee?

Torstaina 10.11.2016 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin

Lue loppuun

27.10. Koiria ja ihmisiä

Studia Generalia 27.10.: Koiria ja ihmisiäTorstaina 27.10.2016 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin

Mitä tekemistä koirilla, lauluilla, puheella, kirjoituksilla ja tutkimuksella on keskenään?  Studia Generaliassa esitellään tällä viikolla niiden kautta tutkimuksia, joissa tavalliset kansalaiset, koirat ja koiranomistajat ovat päässeet mukaan tieteentekoon. Luennoitsijoina toimivat molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen. 

Lue loppuun

20.10. Puhumalla paras

Puhumalla paras. Studia Generalia 20.10.2016PUHUMALLA PARAS
Torstaina 20.10.2016 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin

Mitä tekemistä matematiikalla on puheen ja puhesynteesin kanssa? Mitä eväitä puheviestinnän tutkimus tarjoaa jokapäiväiseen vuorovaikutukseen toinen toistemme kanssa? Studia Generaliassa puhutaan tällä viikolla puheesta.

Lue loppuun

13.10. Ihmeelliset hoidot

Ihmeelliset hoidot. Kuva: HY/Linda TammistoIHMEELLISET HOIDOT
Torstaina 13.10.2016 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin

Lääketieteellisen tutkimuksen tulokset koskettavat meistä jokaista suoraan tai läheistemme kautta. Studia Generaliassa puhutaan 13.10. syöpä- ja munuaistutkimuksen uusimmista askelista.

Lue loppuun

Big Data 6.10.2016

Big data

MIKÄ BIG DATA?
Torstaina 6.10.2016 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin

Syksyn Studia Generalia-sarja Tiede ratkaisee alkaa torstaina 6.10.ja jatkuu aina 10.11. asti. Ensimmäisen tilaisuuden teema on Big data.

Suuria tietoaineistoja ja koneoppimista hyödyntävät luonnontieteilijöiden lisäksi myös humanistit. Tilaisuudessa professori Timo Honkela ja valtiotieteiden tohtoriopiskelija Salla Laaksonen kertovat niistä edistysaskeleista, joita digitaaliset ihmistieteet ovat viime aikoina ottaneet.

Lue loppuun

Studia Generalia tulee taas!

Tiede ratkaisee. Studia Generalia syksyllä 2016
Mitä on Big data?
Kukistuuko syöpä?
Mistä alkoi nyhtökauran tarina?
Miten koira palvelee ihmisen terveyttä?

Tiede ja sen tulokset ovat läsnä kaikkialla. Syksyn 2016 Studia Generaliassa Tiede ratkaisee puhutaan niistä ratkaisuista ja menetelmistä, joita tiede tarjoaa maailman, yhteiskunnan ja arkielämän moniin kysymyksiin. Kattauksen tarjoavat Helsingin yliopiston parhaat asiantuntijat ja kasvatit.

Aika ja paikka: 6.10.-10.11.2016 torstaisin klo 17.00-19.00, Porthanian luentosali PI (Yliopistonkatu 3). Luentoja voi seurata myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen.

Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton. Sen järjestää Helsingin yliopiston Avoin yliopisto.

Tervetuloa!

Lisätietoa:
Luentosarjan ohjelma
Tilaa sähköpostiisi Studia Generalia -uutiskirje
Twitter: #studiageneralia, #tiederatkaisee, @HYAvoin

10.3. Jaakko Hämeen-Anttilan ilta

Jaakko-Hameen-Anttila-kuva-HY-Ari-AaltoTorstaina 10.3.2016 klo 17.00-19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
(ohjelma ja video mobiilioptimoituna)

Kevätkauden suuren suosion saanut Maailmankirjat sekaisin päättyy tällä viikolla professori Jaakko Hämeen-Anttilan jäähyväisluentoon Helsingin yliopistossa. Illan teemana on arabilaisen ja islamilaisen väestön leviäminen ja sopeutuminen paikallisiin kulttuureihin historian eri aikoina.

Hämeen-Anttila on kutsunut lavalle kanssaan  kaksi oppilastaan: tutkijat Ilkka Lindstedtin ja Mikko Viitamäen. Illan puheenjohtajana toimii tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen professori Pirjo Hiidenmaa.


ILKKA LINDSTEDT:
SUITSUKETTA JA MIRHAMIA

Tutkijatohtori Ilkka Lindstedt aloittaa illan johdattamalla yleisön esi-islamilaiseen Arabiaan (noin v. 400 eaa – 600 jaa), sekä islamin syntyvaiheisiin. Juuri ennen islamin syntyä Bysantti ja Persia kävivät veristä sotaa Syyriassa ja Pohjois-Arabiassa. Eteläisellä Arabian niemimaalla vääsivät kättä puolestaan Jemenin juutalainen Himyarin kuningaskunta ja Etiopian kristitty Aksumin kuningaskunta. Profeetta Muhammadin syntyessä (n.v.570) Lähi-itä oli ottanut vahvoja askelia kohti monoteistisia uskontoja, erityisesti juutalaisuutta ja kristinuskoa.

Islamin varhaisvaiheiden lisäksi Lindstedt käsittelee – ja problematisoi – puheenvuorossaan myös etnistä identiteettiä ja käsityksiämme Arabian niemimaasta: ”Arabian halki kulki antiikissa ja myöhäisantiikissa tärkeitä kauppareittejä, jota pitkin kulki sellaisia luksustavaroita kuin suitsuketta, mirhamia ja kultaa. Ihmisten mielissä Arabia on äärimmäisen eksoottinen ja toisaalta syrjäinen paikka, mutta kumpikaan näistä käsityksistä ei varsinaisesti pidä paikkansa.”

Ilkka Lindstedt työskentelee Helsingin yliopiston maailman kulttuurien laitokselta. Hän tutkii esi-islamilaista Arabiaa, islamin varhaishistoriaa ja arabialaista historiankirjoitusta. Tällä hetkellä hän on kiinnostunut erityisesti arabialaisista piirtokirjoituksista.


JAAKKO HÄMEEN-ANTTILAN JÄÄHYVÄISLUENTO:

TIEDETTÄ JA VALLOITUSSOTIA

Jaakko Hämeen-Anttila tarkastelee jäähyväisluennossaan 600-luvulla alkaneitten arabivalloitusten vaikutusta valloitetuilla alueilla sekä sitä, miten arabit omaksuivat alueen vanhemman, kreikkalaistaustaisen kulttuurin omakseen.

”Ajatus kulttuurien konfliktista nousee aina ajoittain esille ja on tärkeää kumota väärinkäsityksiä: arabialais-islamilaisen ja länsimaisen kulttuurin juuret ovat pitkälti samat.”

Jaakko Hämeen-Anttila on kansainvälisesti tunnettu arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Hän jättää kuluvan lukuvuoden päätteeksi tehtävänsä Helsingin yliopistossa ja siirtyy professorin tehtävään Edinburghin yliopistoon Skotlantiin. Jaakko Hämeen-Anttila on alansa arvostettu asiantuntija, tieteen kiitetty yleistajuistaja, yhteiskunnallinen keskustelija ja Studia Generalia –luentosarjojen pitkäaikainen taustavaikuttaja.

”Tiede opettaa ihmisille kriittistä ajattelua ja tarjoaa aineksia maailmankuvan muodostamiselle. Tieteen tulosten tuominen laajemmin suomalaisen yhteiskunnan käyttöön luentojen, esiintymisten ja kirjoitusten välityksellä on suomalaisen yhteiskunnan rakentamista.”

Huomaa myös:
375 humanistia: Jaakko Hämeen-Anttila
Jaakko Hämeen-Anttila: Ikä ja arvostus Lähi-idän kulttuureissa (Studia Generalia 2011)

 

MIKKO VIITAMÄKI:
MUSLIMIT JA INTIAN KULTTUURI

Illan päätteeksi kuullaan islamista Intiassa. Tutkijatohtori Mikko Viitamäki tarkastelee puheenvuorossaan sitä, millaisessa poliittisessa ympäristössä alueelle on muodostunut sekä muslimeja, hinduja että sikhejä yhdistävä kulttuuri.

”Aikana, jona muslimeista ollaan rakentamassa länsimaisen yhteiskunnan pelättyä toista, on hedelmällistä nostaa historiasta esiin esimerkkejä siitä, miten muslimit ovat eläneet ja harjoittaneet uskontoaan osana ympäristöä, jossa he ovat olleet vähemmistönä.”

Mikko Viitamäki toimii Etelä-Aasian tutkimuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän opettaa hindiä ja urdua sekä alueen kulttuuriin liittyviä kursseja. Hänen erityisalojaan ovat urdunkielinen kirjallisuus sekä suufilaisuus Intiassa. Tutkimuksessaan hän keskittyy  tekstin ja performanssin suhteen tutkimiseen Intian islamilaisessa kulttuurissa.

 

KYSYIMME ILKKA LINDSTEDTILTÄ JA MIKKO VIITAMÄELTÄ:
MILLAINEN OPETTAJA JAAKKO HÄMEEN-ANTTILA ON OLLUT?
MIKÄ ON TÄRKEIN HÄNELTÄ SAAMASI OPPI?

” Jaakko on ollut erinomainen opettaja, jonka luennoilla ja seminaareissa on tullut selväksi, että sellaiset rajoja rakentavat käsitteet kuin itä tai länsi ovat ennen kaikkea mielikuvituksemme tuotteita. Jaakon opetuksessa on ollut vahvana teemana esimerkiksi se, että arabiankielistä kirjallisuutta pitää käsitellä samoin keinoin ja lähestymistavoin kuin esimerkiksi eurooppalaista kirjallisuutta: arabiankielinen kirjallisuus ei ole esimerkiksi mystistä tai eksoottista. Jaakko on painottanut luennoillaan ja kirjoissaan sitä, kuinka Välimeri on yksi yhteinen kulttuurialue, jolla ideat ja innovaatiot ovat kulkeneet vapaasti.” (Ilkka Lindstedt)

”Jaakko on ollut kannustava opettaja. Hän ei ole koskaan pyrkinyt sanelemaan tutkimuksen sisältöä ja on ollut aina avoin keskustelemaan myös eriävistä mielipiteistä. Hän on uskonut vahvasti oppilaisiinsa ja näiden työhön. Tärkein oppi lienee ollut se, että humanistinen tutkimus on yhteiskunnan kannalta äärimmäisen tärkeää, vaikka se ei esim. päättäjien mielestä sitä olisikaan.” (Mikko Viitamäki)

 

STUDIA GENERALIA ON TIEDETTÄ KAIKILLE.
SEN JÄRJESTÄÄ HELSINGIN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO
TERVETULOA YLIOPISTOLLE JA VERKKOON!

 

3.3. Tarttuuko se?

connection

 

TARTTUUKO SE?
Torstaina 3.3.2016 klo 17.00-19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
(ohjelma ja video mobiilioptimoituna)

 

JUSSI HUTTUNEN:
MITEN TAUDIT LEVIÄVÄT, KUKOISTAVAT JA KUOLEVAT?

Luemme lähes päivittäin uutisia siitä, miten Zika-virus leviää tai miltä Ebolan tilanne näyttää. Onko vaarallisia tartuntatauteja enemmän kuin ennen? Mistä ne johtuvat? Kuinka huolissaan tulisi olla?

Sisätautilääkäri, Kansanterveyslaitoksen (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) entinen pääjohtaja Jussi Huttunen tarkastelee luennossaan tarttuvien tautien ja kroonisten sairauksien  yleisyydessä tapahtuneita muutoksia, niiden vaikutuksia ihmiskunnan historiaan ja sitä, miten taudit tarttuvat väestöstä toiseen.

 

KRISTA LAGUS:
SOSIAALISEN MEDIAN TARTTUVAT TUNTEET

”Puhe on tekoja, ja me levitämme oman mielemme ja tunneilmastomme sisältöjä ympäröiville ihmisille puhumalla ja kirjoittamalla. Lisäymmärrys tunnepitoisesta puheesta ja siitä miten se vuorovaikutuksessa vaikuttaa, auttaa meitä löytämään viisaita tapoja olla niin tunteiden kuin tunnepuheenkin kanssa.”

Krista Lagus tarkastelee esityksessään niitä tapoja, joilla suurista tekstiaineistoista tutkitaan ihmisten tunteita sekä niiden tarttumista ja leviämistä. Minkälaisilla tavoilla ihmiset ilmaisevat myötätuntoa, entä vihaa? Onko tunnepuheen tarttumista tutkittu ihmiskokeilla? Olisiko mahdollista kehittää tunnesanastoon perustuva ”huolimittari” keskustelufoorumeille?  Vihan tunteista puhuminen ja vihainen puhuminen ovat eri asioita. Miten nämä voidaan erottaa toisistaan, ja mitä havaintoja kummastakin on?

Informaatiotekniikan tohtori Krista Lagus työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella. Hän tutkii sitä, millaisina ihmisten mielenliikkeet näyttäytyvät suurissa tekstiaineistoissa ja erityisesti ihmisten välisissä keskusteluissa.

Katso myös:
Citizen Mindscapes: Suomi24 -keskustelut avattiin yhteiskunnalliseen tutkimuskäyttöön
Dosentti Laura Visapää: Empatia, yhteisymmärrys ja kieli (Studia Generalia syksy 2015)

 

MINNA HUOTILAINEN:
TARTTUUKO STRESSI?

Stressi – ja ylipäätään ihmisen erilaiset, hetkelliset fysiologiset tilat – vaikuttavat mielen toimintaan: muistamiseen, oppimiseen ja keskittymiskykyyn. Stressi voi myös tarttua ihmiseltä toiselle. Kogniotieteen dosentti Minna Huotilainen puhuu Studia Generalia -luennossaan stressistä ja sen leviämisestä erityisesti työssä ja työyhteisöissä.

”Elämme maailmassa, jossa huokoisuus on kadonnut. Tyhjyyteen tuijottelun ja tekemättömyyden hetkiä ei työelämässä enää ole. Tästä johtuen oman ja työyhteisön stressin sääteleminen on muuttunut aiempaa tärkeämmäksi työelämätaidoksi. Otamme tuottamattomuusloikkia, kun vahvistamme stressin otetta huonoilla käytännöillä suomalaisilla työpaikoilla.”

Minna Huotilainen tutkii Helsingin yliopistossa ihmisen tiedonkäsittelyä, oppimista, tarkkaavaisuutta ja muistia aivotutkimuksen menetelmin.

 

STUDIA GENERALIA ON TIEDETTÄ KAIKILLE.
SEN JÄRJESTÄÄ HELSINGIN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO
TERVETULOA YLIOPISTOLLE JA VERKKOON!

 

25.2. Kohtaamisia ja konflikteja

Kohtaamisia
Ihmiskunnan liike muuttaa maailmaa, yhteiskuntia, asuinalueita ja arjen yhteisöjä. Meistä kunkin on tarkasteltava omaa asennoitumistamme tähän muutokseen, ja rakennettava siitä oma käsityksemme. Studia Generaliassa katsotaan asiaa tieteen näkökulmasta: tällä viikolla puhutaan vieraan kohtaamisesta, asenteista, kotouttamisesta ja kaupunkitilojen kerroksellisuudesta. Tervetuloa!

KOHTAAMISIA JA KONFLIKTEJA
Torstaina 25.2.2016 klo 17.00-19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
(ohjelma ja video mobiilioptimoituna)

PROFESSORI KIRSI SAARIKANGAS:
ELETYT, KERROSTUNEET KAUPUNKITILAT

Helsingin yliopiston taidehistorian professori Kirsi Saarikangas aloittaa Studia Generalia -illan puhumalla siitä, miten suomalaiset kaupungit ovat muuttuneet kaiken aikaa. Suuria murrosvaiheita ovat olleet muun muassa yli 400 000 Karjalan siirtolaisen asuttaminen toisen maailmansodan jälkeen sekä lähiöiden synty 1950-luvulta 70-luvulle. Saarikangas tarkastelee myös rakennetun, luonnonympäristön ja asukkaiden kohtaamista ja tätä kautta syntyvää kaupunkitilan kerrostuneisuutta. Kirsi Saarikangas on tutkinut 1900-luvun modernia asuntoa, asukkaiden ja rakennetun ympäristön suhdetta, rintamamiestaloja ja lähiöitä.
375 humanistia: Kirsi Saarikangas

DOSENTTI PASI SAUKKONEN:
SUOMI KOTOUTTAA, KOTOUTUUKO SUOMI?

Politiikan tutkija Pasi Saukkonen puhuu alustuksessaan kotoutumisesta ja kotouttamisesta eli siitä, mitä maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroitumisella tarkoitetaan. Hän tarkastelee myös niitä tehtäviä ja haasteita, joita maahanmuutto ja Suomen monikulttuuristuminen asettaa suomalaisille ja täkäläiselle yhteiskunnalle. Pasi Saukkonen työskentelee erikoistutkijana Helsingin kaupungin tietokeskuksessa. ”Suomi muuttuu kun Suomeen muutetaan, ja olisi erittäin tärkeätä saada sekä kaikki täällä asuvat ihmiset löytämään oma paikkansa tässä maassa ja samoin saada Suomi ymmärtämään entistä paremmin paikkansa siinä maailmassa, jota määrittää vahvasti globaali liikkuvuus”.

YLIOPISTONLEHTORI TUULI ANNA MÄHÖNEN:
KOHTAAMISET KONFLIKTIEN HAASTAJINA

Sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Tuuli Anna Mähönen käsittelee omassa puheenvuorossaan arkisia kohtaamisia keinona haastaa etnisten ryhmien välisiä ennakkoluuloja puolin ja toisin. Hän esittelee viimeaikaisia tutkimuksia siitä, miten ja milloin kohtaamiset edistävät rauhanomaisten etnisten suhteiden rakentamista.Tuuli Anna Mähönen työskentelee Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa. Hänen tutkimusaiheisiinsa kuuluvat erityisesti ennakkoluuloihin, syrjintään, identiteetteihin ja maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvät kysymykset. ”Tutkijoilta kysytään usein, mitä ennakkoluuloille voisi tehdä. Taikatemppuja ei tarvita: tasavertaisten, kunnioittavien kohtaamisten voima on jopa aiempaa luultua suurempi. Vuorovaikutukseen ei kuitenkaan aina voida tai haluta ryhtyä.”

Huomaa myös: Ihmiskunta liikkeessä 4.2.2016

STUDIA GENERALIA ON TIEDETTÄ KAIKILLE.
SEN JÄRJESTÄÄ HELSINGIN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO
TERVETULOA YLIOPISTOLLE JA VERKKOON!