10.3. Jaakko Hämeen-Anttilan ilta

Jaakko-Hameen-Anttila-kuva-HY-Ari-AaltoTorstaina 10.3.2016 klo 17.00-19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
(ohjelma ja video mobiilioptimoituna)

Kevätkauden suuren suosion saanut Maailmankirjat sekaisin päättyy tällä viikolla professori Jaakko Hämeen-Anttilan jäähyväisluentoon Helsingin yliopistossa. Illan teemana on arabilaisen ja islamilaisen väestön leviäminen ja sopeutuminen paikallisiin kulttuureihin historian eri aikoina.

Hämeen-Anttila on kutsunut lavalle kanssaan  kaksi oppilastaan: tutkijat Ilkka Lindstedtin ja Mikko Viitamäen. Illan puheenjohtajana toimii tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen professori Pirjo Hiidenmaa.


ILKKA LINDSTEDT:
SUITSUKETTA JA MIRHAMIA

Tutkijatohtori Ilkka Lindstedt aloittaa illan johdattamalla yleisön esi-islamilaiseen Arabiaan (noin v. 400 eaa – 600 jaa), sekä islamin syntyvaiheisiin. Juuri ennen islamin syntyä Bysantti ja Persia kävivät veristä sotaa Syyriassa ja Pohjois-Arabiassa. Eteläisellä Arabian niemimaalla vääsivät kättä puolestaan Jemenin juutalainen Himyarin kuningaskunta ja Etiopian kristitty Aksumin kuningaskunta. Profeetta Muhammadin syntyessä (n.v.570) Lähi-itä oli ottanut vahvoja askelia kohti monoteistisia uskontoja, erityisesti juutalaisuutta ja kristinuskoa.

Islamin varhaisvaiheiden lisäksi Lindstedt käsittelee – ja problematisoi – puheenvuorossaan myös etnistä identiteettiä ja käsityksiämme Arabian niemimaasta: ”Arabian halki kulki antiikissa ja myöhäisantiikissa tärkeitä kauppareittejä, jota pitkin kulki sellaisia luksustavaroita kuin suitsuketta, mirhamia ja kultaa. Ihmisten mielissä Arabia on äärimmäisen eksoottinen ja toisaalta syrjäinen paikka, mutta kumpikaan näistä käsityksistä ei varsinaisesti pidä paikkansa.”

Ilkka Lindstedt työskentelee Helsingin yliopiston maailman kulttuurien laitokselta. Hän tutkii esi-islamilaista Arabiaa, islamin varhaishistoriaa ja arabialaista historiankirjoitusta. Tällä hetkellä hän on kiinnostunut erityisesti arabialaisista piirtokirjoituksista.


JAAKKO HÄMEEN-ANTTILAN JÄÄHYVÄISLUENTO:

TIEDETTÄ JA VALLOITUSSOTIA

Jaakko Hämeen-Anttila tarkastelee jäähyväisluennossaan 600-luvulla alkaneitten arabivalloitusten vaikutusta valloitetuilla alueilla sekä sitä, miten arabit omaksuivat alueen vanhemman, kreikkalaistaustaisen kulttuurin omakseen.

”Ajatus kulttuurien konfliktista nousee aina ajoittain esille ja on tärkeää kumota väärinkäsityksiä: arabialais-islamilaisen ja länsimaisen kulttuurin juuret ovat pitkälti samat.”

Jaakko Hämeen-Anttila on kansainvälisesti tunnettu arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori. Hän jättää kuluvan lukuvuoden päätteeksi tehtävänsä Helsingin yliopistossa ja siirtyy professorin tehtävään Edinburghin yliopistoon Skotlantiin. Jaakko Hämeen-Anttila on alansa arvostettu asiantuntija, tieteen kiitetty yleistajuistaja, yhteiskunnallinen keskustelija ja Studia Generalia –luentosarjojen pitkäaikainen taustavaikuttaja.

”Tiede opettaa ihmisille kriittistä ajattelua ja tarjoaa aineksia maailmankuvan muodostamiselle. Tieteen tulosten tuominen laajemmin suomalaisen yhteiskunnan käyttöön luentojen, esiintymisten ja kirjoitusten välityksellä on suomalaisen yhteiskunnan rakentamista.”

Huomaa myös:
375 humanistia: Jaakko Hämeen-Anttila
Jaakko Hämeen-Anttila: Ikä ja arvostus Lähi-idän kulttuureissa (Studia Generalia 2011)

 

MIKKO VIITAMÄKI:
MUSLIMIT JA INTIAN KULTTUURI

Illan päätteeksi kuullaan islamista Intiassa. Tutkijatohtori Mikko Viitamäki tarkastelee puheenvuorossaan sitä, millaisessa poliittisessa ympäristössä alueelle on muodostunut sekä muslimeja, hinduja että sikhejä yhdistävä kulttuuri.

”Aikana, jona muslimeista ollaan rakentamassa länsimaisen yhteiskunnan pelättyä toista, on hedelmällistä nostaa historiasta esiin esimerkkejä siitä, miten muslimit ovat eläneet ja harjoittaneet uskontoaan osana ympäristöä, jossa he ovat olleet vähemmistönä.”

Mikko Viitamäki toimii Etelä-Aasian tutkimuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hän opettaa hindiä ja urdua sekä alueen kulttuuriin liittyviä kursseja. Hänen erityisalojaan ovat urdunkielinen kirjallisuus sekä suufilaisuus Intiassa. Tutkimuksessaan hän keskittyy  tekstin ja performanssin suhteen tutkimiseen Intian islamilaisessa kulttuurissa.

 

KYSYIMME ILKKA LINDSTEDTILTÄ JA MIKKO VIITAMÄELTÄ:
MILLAINEN OPETTAJA JAAKKO HÄMEEN-ANTTILA ON OLLUT?
MIKÄ ON TÄRKEIN HÄNELTÄ SAAMASI OPPI?

” Jaakko on ollut erinomainen opettaja, jonka luennoilla ja seminaareissa on tullut selväksi, että sellaiset rajoja rakentavat käsitteet kuin itä tai länsi ovat ennen kaikkea mielikuvituksemme tuotteita. Jaakon opetuksessa on ollut vahvana teemana esimerkiksi se, että arabiankielistä kirjallisuutta pitää käsitellä samoin keinoin ja lähestymistavoin kuin esimerkiksi eurooppalaista kirjallisuutta: arabiankielinen kirjallisuus ei ole esimerkiksi mystistä tai eksoottista. Jaakko on painottanut luennoillaan ja kirjoissaan sitä, kuinka Välimeri on yksi yhteinen kulttuurialue, jolla ideat ja innovaatiot ovat kulkeneet vapaasti.” (Ilkka Lindstedt)

”Jaakko on ollut kannustava opettaja. Hän ei ole koskaan pyrkinyt sanelemaan tutkimuksen sisältöä ja on ollut aina avoin keskustelemaan myös eriävistä mielipiteistä. Hän on uskonut vahvasti oppilaisiinsa ja näiden työhön. Tärkein oppi lienee ollut se, että humanistinen tutkimus on yhteiskunnan kannalta äärimmäisen tärkeää, vaikka se ei esim. päättäjien mielestä sitä olisikaan.” (Mikko Viitamäki)

 

STUDIA GENERALIA ON TIEDETTÄ KAIKILLE.
SEN JÄRJESTÄÄ HELSINGIN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO
TERVETULOA YLIOPISTOLLE JA VERKKOON!

 

3.3. Tarttuuko se?

connection

 

TARTTUUKO SE?
Torstaina 3.3.2016 klo 17.00-19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
(ohjelma ja video mobiilioptimoituna)

 

JUSSI HUTTUNEN:
MITEN TAUDIT LEVIÄVÄT, KUKOISTAVAT JA KUOLEVAT?

Luemme lähes päivittäin uutisia siitä, miten Zika-virus leviää tai miltä Ebolan tilanne näyttää. Onko vaarallisia tartuntatauteja enemmän kuin ennen? Mistä ne johtuvat? Kuinka huolissaan tulisi olla?

Sisätautilääkäri, Kansanterveyslaitoksen (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) entinen pääjohtaja Jussi Huttunen tarkastelee luennossaan tarttuvien tautien ja kroonisten sairauksien  yleisyydessä tapahtuneita muutoksia, niiden vaikutuksia ihmiskunnan historiaan ja sitä, miten taudit tarttuvat väestöstä toiseen.

 

KRISTA LAGUS:
SOSIAALISEN MEDIAN TARTTUVAT TUNTEET

”Puhe on tekoja, ja me levitämme oman mielemme ja tunneilmastomme sisältöjä ympäröiville ihmisille puhumalla ja kirjoittamalla. Lisäymmärrys tunnepitoisesta puheesta ja siitä miten se vuorovaikutuksessa vaikuttaa, auttaa meitä löytämään viisaita tapoja olla niin tunteiden kuin tunnepuheenkin kanssa.”

Krista Lagus tarkastelee esityksessään niitä tapoja, joilla suurista tekstiaineistoista tutkitaan ihmisten tunteita sekä niiden tarttumista ja leviämistä. Minkälaisilla tavoilla ihmiset ilmaisevat myötätuntoa, entä vihaa? Onko tunnepuheen tarttumista tutkittu ihmiskokeilla? Olisiko mahdollista kehittää tunnesanastoon perustuva ”huolimittari” keskustelufoorumeille?  Vihan tunteista puhuminen ja vihainen puhuminen ovat eri asioita. Miten nämä voidaan erottaa toisistaan, ja mitä havaintoja kummastakin on?

Informaatiotekniikan tohtori Krista Lagus työskentelee tutkijana Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella. Hän tutkii sitä, millaisina ihmisten mielenliikkeet näyttäytyvät suurissa tekstiaineistoissa ja erityisesti ihmisten välisissä keskusteluissa.

Katso myös:
Citizen Mindscapes: Suomi24 -keskustelut avattiin yhteiskunnalliseen tutkimuskäyttöön
Dosentti Laura Visapää: Empatia, yhteisymmärrys ja kieli (Studia Generalia syksy 2015)

 

MINNA HUOTILAINEN:
TARTTUUKO STRESSI?

Stressi – ja ylipäätään ihmisen erilaiset, hetkelliset fysiologiset tilat – vaikuttavat mielen toimintaan: muistamiseen, oppimiseen ja keskittymiskykyyn. Stressi voi myös tarttua ihmiseltä toiselle. Kogniotieteen dosentti Minna Huotilainen puhuu Studia Generalia -luennossaan stressistä ja sen leviämisestä erityisesti työssä ja työyhteisöissä.

”Elämme maailmassa, jossa huokoisuus on kadonnut. Tyhjyyteen tuijottelun ja tekemättömyyden hetkiä ei työelämässä enää ole. Tästä johtuen oman ja työyhteisön stressin sääteleminen on muuttunut aiempaa tärkeämmäksi työelämätaidoksi. Otamme tuottamattomuusloikkia, kun vahvistamme stressin otetta huonoilla käytännöillä suomalaisilla työpaikoilla.”

Minna Huotilainen tutkii Helsingin yliopistossa ihmisen tiedonkäsittelyä, oppimista, tarkkaavaisuutta ja muistia aivotutkimuksen menetelmin.

 

STUDIA GENERALIA ON TIEDETTÄ KAIKILLE.
SEN JÄRJESTÄÄ HELSINGIN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO
TERVETULOA YLIOPISTOLLE JA VERKKOON!

 

25.2. Kohtaamisia ja konflikteja

Kohtaamisia
Ihmiskunnan liike muuttaa maailmaa, yhteiskuntia, asuinalueita ja arjen yhteisöjä. Meistä kunkin on tarkasteltava omaa asennoitumistamme tähän muutokseen, ja rakennettava siitä oma käsityksemme. Studia Generaliassa katsotaan asiaa tieteen näkökulmasta: tällä viikolla puhutaan vieraan kohtaamisesta, asenteista, kotouttamisesta ja kaupunkitilojen kerroksellisuudesta. Tervetuloa!

KOHTAAMISIA JA KONFLIKTEJA
Torstaina 25.2.2016 klo 17.00-19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
(ohjelma ja video mobiilioptimoituna)

PROFESSORI KIRSI SAARIKANGAS:
ELETYT, KERROSTUNEET KAUPUNKITILAT

Helsingin yliopiston taidehistorian professori Kirsi Saarikangas aloittaa Studia Generalia -illan puhumalla siitä, miten suomalaiset kaupungit ovat muuttuneet kaiken aikaa. Suuria murrosvaiheita ovat olleet muun muassa yli 400 000 Karjalan siirtolaisen asuttaminen toisen maailmansodan jälkeen sekä lähiöiden synty 1950-luvulta 70-luvulle. Saarikangas tarkastelee myös rakennetun, luonnonympäristön ja asukkaiden kohtaamista ja tätä kautta syntyvää kaupunkitilan kerrostuneisuutta. Kirsi Saarikangas on tutkinut 1900-luvun modernia asuntoa, asukkaiden ja rakennetun ympäristön suhdetta, rintamamiestaloja ja lähiöitä.
375 humanistia: Kirsi Saarikangas

DOSENTTI PASI SAUKKONEN:
SUOMI KOTOUTTAA, KOTOUTUUKO SUOMI?

Politiikan tutkija Pasi Saukkonen puhuu alustuksessaan kotoutumisesta ja kotouttamisesta eli siitä, mitä maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroitumisella tarkoitetaan. Hän tarkastelee myös niitä tehtäviä ja haasteita, joita maahanmuutto ja Suomen monikulttuuristuminen asettaa suomalaisille ja täkäläiselle yhteiskunnalle. Pasi Saukkonen työskentelee erikoistutkijana Helsingin kaupungin tietokeskuksessa. ”Suomi muuttuu kun Suomeen muutetaan, ja olisi erittäin tärkeätä saada sekä kaikki täällä asuvat ihmiset löytämään oma paikkansa tässä maassa ja samoin saada Suomi ymmärtämään entistä paremmin paikkansa siinä maailmassa, jota määrittää vahvasti globaali liikkuvuus”.

YLIOPISTONLEHTORI TUULI ANNA MÄHÖNEN:
KOHTAAMISET KONFLIKTIEN HAASTAJINA

Sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Tuuli Anna Mähönen käsittelee omassa puheenvuorossaan arkisia kohtaamisia keinona haastaa etnisten ryhmien välisiä ennakkoluuloja puolin ja toisin. Hän esittelee viimeaikaisia tutkimuksia siitä, miten ja milloin kohtaamiset edistävät rauhanomaisten etnisten suhteiden rakentamista.Tuuli Anna Mähönen työskentelee Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa. Hänen tutkimusaiheisiinsa kuuluvat erityisesti ennakkoluuloihin, syrjintään, identiteetteihin ja maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvät kysymykset. ”Tutkijoilta kysytään usein, mitä ennakkoluuloille voisi tehdä. Taikatemppuja ei tarvita: tasavertaisten, kunnioittavien kohtaamisten voima on jopa aiempaa luultua suurempi. Vuorovaikutukseen ei kuitenkaan aina voida tai haluta ryhtyä.”

Huomaa myös: Ihmiskunta liikkeessä 4.2.2016

STUDIA GENERALIA ON TIEDETTÄ KAIKILLE.
SEN JÄRJESTÄÄ HELSINGIN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO
TERVETULOA YLIOPISTOLLE JA VERKKOON!

18.2. Kultaakin kalliimpi vesi

drops-of-water_blogiKULTAAKIN KALLIIMPI VESI

Aika: torstai 18.2.2016 klo 17.00-19.00
Paikka: Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
(ohjelma ja video mobiilioptimoituna täällä)
Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Studia Generaliassa puhutaan tällä viikolla vedestä ja veteen liittyvistä omistusoikeuden, oikeudenmukaisuuden ja vallan kysymyksistä: Kuka omistaa veden? Onko pohjavetemme kaupan? Miksi puhdas vesi ei ole kaikkien ulottuvilla? Millaisin tavoin vesi, köyhyys, valta ja oikeudenmukaisuus kytkeytyvät toinen toisiinsa?

 

PROFESSORI VESA MAJAMAA: VESI JA OIKEUSMajamaa_Vesa

Ympäristöoikeus tutkii sekä yksityisten välisiä intressiristiriitoja että yksityisen ja yleisen edun yhteensovittamista. Taustalla ovat kysymykset omistusoikeuden rajoista ja sisällöistä sekä laajemmin siitä, mikä on ihmisen suhde ympäristöön. Studia Generalia -luennossaan professori Vesa Majamaa pohtii veden omistusoikeudesta käytävää keskustelua: ”Makean veden niukkuus on johtanut keskusteluun vedestä ihmisoikeutena ja perusoikeutena. Onko keskustelua pidettävä aitona vai onko se seuraus veden pitämisestä hyödykkeenä ja veden kaupallistamisesta? Ovatko vesihuoltolaitokset myytävissä?”

Vesa Majamaa on toiminut Suomen ensimmäisenä ympäristöoikeuden professorina ensin Lapin yliopistossa (1984-1985) ja sen jälkeen Helsingin yliopistossa vuoteen 2013 saakka. Hän on tutkinut erityisesti maankäytön suunnittelua, kaavoitusta ja rakentamista.

 

nygren1DOSENTTI ANJA NYGREN: VESI JA VALTA

Anja Nygren puhuu Studia Generalia -luennossaan veden, vallan ja globaalin oikeudenmukaisuuden kytköksiä toinen toisiinsa. ”Monilla alueilla vesikysymysten ytimessä ei ole niinkään veden puute tai sen saatavuuteen liittyvät tekniset ongelmat. Kyse on pikemminkin köyhyydestä, huonosta hallinnasta, monimutkaisista valtasuhteista ja resurssien epätasaisesta jakautumisesta.”

Anja Nygren työskentelee Helsingin yliopistossa kehitysmaatutkimuksen yliopistonlehtorina sekä kehitysmaiden ympäristönsuojelun ja poliittisen ekologian dosenttina. Hän on tutkinut kaupunkikysymyksiä, vedenhallintaa ja ympäristöoikeudenmukaisuutta kehitysmaissa sekä ihmisten selviytymistä tuhotulvista ja arkipäivän haavoittuvuuksista.

Lue myös: Vesi tuo valtaa. Uutinen Helsingin yliopiston verkkosivuilla 15.2.2016.


DOKUMENTTIELOKUVA VEDEN MATKA

Studia Generalia -ilta saa kokonaan uudenlaisen päätöksen Veden matka -dokumenttielokuvan myötä. Veden matka kertoo veden kiertokulusta, ympäristönmuutoksesta ja tutkimustyön merkityksestä Kenian Taitavuorilla. Illan puheenjohtaja, professori Jouko Rikkinen on yksi elokuvan keskeisistä taustavaikuttajista.

Elokuvan kesto: noin 50min.

Huom. Elokuva on katsottavissa suorana lähetyksenä myös verkossa, mutta tekijänoikeudellisista sylstä sitä ei julkaista tallenteena.

Huomaa myös nämä:

Vesi tuo valtaa. Uutinen Helsingin yliopiston verkkosivuilla 15.2.2016.
Professori Markku Löytönen: Vettä on vähän. Studia Generalia Ruoka ja elämä (syksy 2012)
Professori Timo Repo: Kemiaa kattilassa. Studia Generalia Arki – parasta aikaa (syksy 2015)

 

Studia Generalia on tiedettä kaikille.
sEN JÄRJESTÄÄ HELSINGIN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO
Tervetuloa yliopistolle ja verkkoon!

 

11.2. Rahan mahti

rahan-mahti

 

RAHAN MAHTI

Torstaina 11.2.2016 klo 17.00-19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Maailmankirjat sekaisin: luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
(ohjelma ja video mobiilioptimoituna täällä)
Vapaa pääsy. Tervetuloa!

Mikä on rahan rooli  maailmanpolitiikassa? Mitä taloustiede tutkii? Onko tutkimustiedolla merkitystä talouspoliittisessa päätöksenteossa? Millaista lukutaitoa talousuutisten seuraaminen ja arviointi meiltä edellyttää? Studia Generaliassa puhutaan tällä viikolla rahasta ja yritetään saada selville, mistä tässä kaikessa on kysymys.

Aiheisiin johdattavat ja niistä keskustelevat maailmanpolitiikan professori Juha A. Vuori, julkistalouden professori Markus Jäntti sekä ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen. Illan puheenjohtajana toimii Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar.

Juha A.Vuori: Maailmantaloutta ja -politiikkaa ei voi erottaa toisistaan

Maailmanpolitiikan professori Juha A. Vuori aloittaa illan tarkastelemalla kansainvälisen talouden ja politiikan kytköksiä toisiinsa. Kansainvälinen talousjärjestelmän voidaan toisaalta nähdä rajoittavan valtioiden itsemääräämisoikeutta – ja toisaalta toimivan jännitteiden, uhkien ja jopa väkivallan lieventäjänä maailmassa. Alustuksessaan Vuori liikkuu Rousseaun kauriinmetsästäjistä aina taloudelliseen pelotteeseen ja sen mekanismeihin Yhdysvaltojen ja Kiinan kansantasavallan välillä.

Markus Jäntti: Taloustiede, talouspolitiikka ja TALOUSKASVU

Julkistalouden professori Markus Jäntin pääteemana on tulonjakoon ja taloudelliseen liikkuvuuteen liittyvä tutkimus ja se, mitä näiden yhteydestä talouskasvuun ajatellaan. Hän nostaa esiin myös taloustieteen ja talouspolitiikan toisistaan irrallisen suhteen: ”Talouspolitiikka ja taloustiede ovat tyystin erilaisia ilmiöitä, vaikka ne jonkin verran ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Talouspoliittinen keskustelu Suomessa on historiallisesti varsin harvoin ottanut erityisen paljon vaikutteita taloustieteestä, muuten kuin satunnaisesti, oman näkökulman pönkittämiseksi.”

Heikki Pursiainen: ”Taloustieteessä ei ole kysymys rahasta”

Illan kolmas puhuja, ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen avaa taloustiedettä suuntaan, jota emme tule ehkä ensimmäiseksi ajatelleeksi: ”Taloustieteessä on kysymys oikeista hyvistä asioista, niistä, mitkä ovat ihmisten itsensä mielestä arvokkaita. Ne voivat olla tavaroita ja palveluksia, mutta myös yhtä hyvin kävelyjä sateisella rannalla tai hyvää musiikkia. Taloustiede tutkii sitä, miten näitä hyviä asioita syntyy, miten ihmiset vaihtavat niitä ja sitä miten ne jakautuvat maailmassa. ”

Puheenvuorojen jälkeen on yleisön vuoro kysyä ja keskustella. Osallistua voi paitsi paikan päällä, myös tekstiviestein (p. 050 415 0358) ja twitterissä: #studiageneralia, #maailmankirjatsekaisin.


Studia Generalia on tiedettä kaikille.

sEN JÄRJESTÄÄ HELSINGIN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO
Tervetuloa yliopistolle ja verkkoon!

 

Seuraavan Studia Generalia -illan (18.2.) aiheena on Kultaakin kalliimpi vesi. Professori Vesa Majamaa ja dosentti Anja Nygren puhuvat silloin veteen, lainsäädäntöön ja valtaan kytkeytyvistä kysymyksistä. Luentojen lisäksi nähdään  dokumenttielokuva Veden matka, joka sai ensi-iltansa Helsingin yliopistolla marraskuussa 2015. Elokuva kertoo veden kiertokulusta, ympäristömuutoksesta ja tutkimustyön merkityksestä Kenian Taitavuorilla. Tervetuloa!
Veden matka (elokuvan traileri)
Maailmankirjat sekaisin: luentosarjan koko ohjelma

4.2. Ihmiskunta liikkeessä

44215106_L

Ihmiskunta liikkeessä – tieteen näkökulmia pakolaisuuteen, uskontoihin ja ääriliikkeisiin

Torstaina 4.2.2016 klo 17.00-19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin (ohjelma ja video mobiilioptimoituna)

Helmikuussa 2016 kuohuu – niin maailmalla, kotimaassa kuin yliopistollakin. Mistä oikein on kyse? Studia Generalia -luentosarjassa Maailmankirjat sekaisin Helsingin yliopiston asiantuntijat taustoittavat maailman ilmiöitä ja tuovat keskusteluun tieteen näkökulmia. Luentosarja alkaa torstaina 4.2. päivänpolttavilla kysymyksillä pakolaisuudesta, uskonnoista, ääriliikkeistä ja terrorismista. Lue loppuun

Studia Generalia alkaa jälleen 4.2.!

 

maailmankirjatsekaisin250x250Mitä maailmassa tapahtuu, ja mitä tiede sanoo siihen kaikkeen?

Talven Studia Generaliassa Maailmankirjat sekaisin taustoitetaan, tarkastellaan ja koitetaan ymmärtää aikamme ajankohtaisia ilmiöitä: ääriliikkeitä, pakolaisuutta, talouden valtaa, luonnonvaroja ja niiden käyttöä, ihmisten välisiä kohtaamisia konflikteineen.

Osana luentosarjaa nähdään dokumenttielokuva Veden matka, joka on kuvaus veden kiertokulusta, ympäristönmuutoksesta ja tutkimustyön merkityksestä Kenian Taitavuorilla.

Studia Generalia -ohjausryhmän pitkäaikainen jäsen, arabian kielen ja kulttuurin sekä islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila siirtyy lukukauden päätteeksi työskentelemään Edinburghin yliopistoon. Luentosarja päättyy Jaakko Hämeen-Anttilan iltaan ja Studia Generalia -yleisön jäähyväisiin arvosteltulle tutkijalle.

Luentosarja järjestetään Porthaniassa (Yliopistonkatu 3) 4.2.-10.3.2016 torstaisin klo 17-19. Luentoja voi seurata myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen. Suoria verkkoluentoja voi kokoontua seuraamaan myös Fellmanniacampuksella Lahdessa (Kirkkokatu 27) ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistossa Ylivieskassa

Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton. Sen järjestää Helsingin yliopiston Avoin yliopisto.

Tervetuloa!

Lisätietoa:
Luentosarjan ohjelma
Tilaa sähköpostiisi Studia Generalia -uutiskirje
Veden matka (elokuvan trailer)

Twitter: #studiageneralia, @HYAvoin

22.10. Arkea työtä päivää

Työpöytä2

 

 

 

 

 

 

Studia Generaliassa puhutaan torstaina 22.10. työstä, työelämästä ja niiden muutoksesta: Miksi ja millaiseen suuntaan työ muuttuu? Millaisia töitä tulevaisuudessa tehdään? Mitä työ merkitsee työntekijälle; onko se yhä useammalle yksilöllistä itsensä toteuttamista?

Aiheista alustavat ja keskustelevat kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki Työväen Sivistysliitosta sekä tutkimusjohtaja Mika Pantzar Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta. Tervetuloa!

Torstaina 22.10.2015 klo 17.00-19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
Suorat verkkoluennot kirjastoissa, opistoissa ja oppimiskeskuksissa ympäri maan.

Lue loppuun

15.10. Talous ja tunteet

Aleksanterinkatu (002)

Torstaina 15.10. Studia Generalia: Arki – parasta aikaa -luentosarjassa perehdytään tunteiden vaikutuksesta talouteen sekä arjen kaupallistumiseen.

 

Akatemiaprofessori Uskali Mäki: Homo economicus – aikamme ihmismuotti?
Dosentti Jukka Kortti: Arjen kaupallistuminen

Torstaina 15.10.2015 klo 17.00-19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin

Lue loppuun