INDUSTRY COLLABORATION CAN TAKE SCIENCE FORWARD

Quote

|

Interview with Antti Sukura
Professor of Veterinary Pathology
Dean of the Faculty of Veterinary Medicine

“Did you have breakfast today?” is what Antti Sukura responds to our question regarding the role of veterinarians in today’s society. “If you did, you have used the services of veterinarians. The whole food chain process from farm to fork is controlled and monitored by professionals of veterinary medicine.”

The typical picture people have about veterinarians is the neighbourhood vet that takes care of their pet. However, food and environmental safety are at the core of the profession, as is animal well-being, whether in food production, nature, or homes. These two basic pillars of veterinary medicine open many channels and opportunities for business collaboration.

Continue reading →

Business Collaboration Accelerator started!

|

The business collaboration team started a new service to help faculties and centres in strategic business collaboration planning. The “Business Collaboration Accelerator” is a year-long programme to map the faculty’s current business collaboration situation and to make the most of the possible under-utilised potential.

Together with the researchers, we analyse where the faculty’s or centre’s business strengths lie and where there are possibilities for collaboration and external funding. The programme starts with a survey and interviews, continues with a facilitated dialogue about the faculty’s aims and needs and goes on to tailored training on identified issues for interested researchers. Throughout the programme, we provide extensive communication through social media, blog posts, and success stories in the university’s internal and external news.

According to the needs of the faculty’s researchers, we organise also match-making events and build a business collaboration network for interested reseachers through which we offer information about funding and collaboration opportunities, training and events and seminars also in the future.

The first faculty to pilot our programme is the Faculty of Veterinary Medicine. In this blog, we publish news about the pilot and interviews with many of the faculty’s researchers that have extensive experience in business collaboration. Stay tuned, sit back and enjoy!

Click the link to read  further details in Slideshare:

https://www.slideshare.net/secret/tnmWancuCAB04l

Yritys – näillä ohjeilla pääset tutkimusyhteistyön alkuun

|

Yliopistojen laaja-alaisesta tieteellisestä tutkimuksesta on hyötyä yrityksille uusien liiketoiminta-alueiden etsinnässä ja yritysten liiketoiminnan kasvattamisessa. Yliopistot ovat jatkuvasti mukana monenlaisissa yhteistyöprojekteissa. Yhteistyö tuottaa hyötyä molemmille osapuolille, sekä yrityksille että yliopistoille.

Mutta miten päästä yliopiston kanssa konkreettisesti liikkeelle tutkimusyhteistyön aloittamisessa? Nämä ohjeet auttavat yhteistyön alkuun erityisesti Helsingin yliopiston suhteen.

1. Haasteen kuvaus. Mieti ensin mitkä ovat yrityksesi liiketoiminnan kehittämisen alueita? Mihin teemaan tarkalleen haluat löytää ratkaisuja? Yliopiston tutkijoiden tarjoama osaaminen todennäköisesti auttaa parhaiten silloin, kun kyseessä ovat laaja-alaiset, monimutkaiset haasteet. Yrityksellä tulee olla myös kykyä resursoida yhteistyö. Näin yhteistyö hyödyttää parhaiten pk-yrityksiä sekä suuria yrityksiä, joilla on kantokykyä tutkimusyhteistyön käytännön tekemiseen ja haasteen ratkaisemiseen tähtääviin toimiin.

2. Kontaktointi. Tutkimusyhteistyön aloituksen ensimmäinen askel on tutkijan tai tutkimusryhmän kanssa käytävä keskustelu. Siinä yhteisesti keskustellaan tarkemmin yrityksen haasteen asettelu (co-creation), projektin eri osapuolien roolit sekä etsitään paras tapa edetä. Jos tiedät tutkijoita jo nimeltä, voit lähestyä heitä suoraan. Usein kuitenkin sopivien tutkijoiden löytäminen on vaikeaa yliopiston tuhansien tutkijoiden joukosta.

Yliopisto tarjoaa tukipalvelua yhteistyön käynnistämiseen.

Apua on tarjolla. Helsingin yliopiston tutkimuspalveluiden yritysyhteistyön tiimi ”matchaa” yrityksesi haasteen sopiviin tutkijoihin. Tukipalvelun yhteystiedot löydät täältä. (Saman linkin takaa löydät tarinoita jo tehdyistä tutkimusyhteistyöhankkeista).

3. Yhteistyön muodot ja hinta. Tutkimusyhteistyön hinta yritykselle riippuu siitä, minkälaista tutkimusta on sovittu tehtäväksi. Yhteistyö voi olla:

a) tilaustutkimus (jolloin yritys maksaa kokonaisuudessaan tutkimuksen, tällöin yritys omistaa kaikki oikeudet tutkimukseen),

b) yhteistutkimus (useampi yritys osallistuu yliopiston kanssa saman projektin kustannuksiin, tällöin tulokset jaetaan kaikkien kesken sen mukaisesti mitä asiasta sovitaan),

c) mittaus-, aineisto- ja analyysipalveluiden osto (yritys maksaa palveluiden tilaamisesta kunkin palvelun hinnaston mukaisesti),

d) akateeminen konsultaatio (yritys ostaa lyhytaikaista asiantuntija-apua).

Tutkimusyhteistyö on sekä yritystä että yliopistoa hyödyttävää yhteistyötä. Yritykset pääsevät muun muassa kiinni uusimpaan tutkimustietoon, kasvattamaan tuotekehitystoimintaansa ja käyttämään yliopiston huippuluokan tutkimusinfrastruktuuria. Yliopiston tutkijat puolestaan pääsevät verkottumaan elinkeinoelämän kanssa ja saavat tutkimukselleen vaikuttavuutta, kun tutkimustulokset otetaan hyötykäyttöön.

Miksi tutkijan kannattaa olla somessa?

|

Kannattaa! Tutkijat, jotka esiintyvät somessa saavat sanomansa julki juuri siinä muodossa kuin haluavat. Heidän julkaisuihinsa viitataan useammin kuin niiden tutkijoiden, jotka eivät vieraile somessa. Parasta on, että kanavia on monia ja jokainen voi valita itselleen sopivat viestintätavat.

Blogi sopii niille, jotka haluavat kertoa työstään ja ajatuksistaan enemmän. Blogikirjoitukset voivat ilmestyä epäsäännöllisen säännöllisesti ja ne voivat kertoa myös muustakin kuin omasta tieteenteosta. Blogiin mahtuu pohdintoja ajankohtaisista asioista tai vaikka samasta alasta kirjallisuusvinkkejä kiinnostuneille.

Twitter on nopean kommunikaation väline, joka sopii erityisesti linkkien jakamiseen. Kun uusi blogikirjoitus on ilmestynyt, siitä kannattaa tviitata. Viestit ovat maksimissaan 280 merkin pituisia. Käytännössä Twitter-tilin saa avatuksi muutamassa minuutissa menemällä osoitteeseen www.twitter.com

Kun valitsee itselleen Twitter-tunnuksen, kannattaa keksiä lyhyt ja ytimekäs nimi, joka on helposti tunnistettavissa. Valitettavasti yleisimmät etunimi+sukunimiyhdistelmät on yleensä jo varattu. Keskusteluvirtoja seurataan hashtageillä (#) eli asiasanoilla, jotka johtavat kiinnostavien teemojen jäljille. Tutkijoita kiinnostavia suomenkielisiä keskusteluja käydään esim. asiasanoilla #tiede, #tutkimus, #sometiede. Helsingin yliopiston tilille pääsee taas tunnuksella @Helsinkiuni.

Wikipedia on erityisen tehokas tiedonjakoväylä. Harva tutkija on oivaltanut, että Wikipedia on avoin tietosanakirja. Kuka tahansa pääsee täydentämään sitä ja voi luoda myös uusia sivuja.

Kannattaa kurkistaa suomenkielisestä Wikipediasta, miten oma tutkimusala siellä näyttäytyy. Jos toimittaja tai poliitikko katsoo alaan liittyviä artikkeleita, löytääkö hän olennaisen tiedon? Wikipediassa on erityinen hiekkalaatikko, jossa voi kokeilla muokkaamista. Ohjeet löytyvät kunkin Wikipedia-sivun vasemmasta palkista.

Rohkeimmat tieteentekijät voivat ottaa käyttöönsä Youtuben. Luomalla videoita voi näyttää mitä mikroskoopissa näkyy, miten näytteitä otetaan, kuinka jokin toimenpide suoritetaan tai miltä jokin ilmiö näyttää. Joku saattaa muistaa Large Hadron Rap-esityksen, jonka CERN julkaisi Youtubessa, kun Higgsin bosonin etsintä kävi kuumimmillaan. Youtube-videoita voi mainostaa Twitterissä.

Taiteellisimmille ihmisille Instagram voi olla mukava väylä tulla ulos tutkijan kammiosta.

Käytännössä Instagram-tilille viedään valokuvia tai piirroksia, miksei myös kaaviokuvia. Hashtagit auttavat kiinnostuneita löytämään toistensa tilit ja vähitellen uudet tilit saavat vakituisia seuraajia.

Tieteellisempiä somekanavia ovat Researchgate.net ja LinkedIn.com, jotka kummatkin toimivat myös ammatillisen verkostoitumisen ja työn apuna. Näitä profiileja kannattaa ylläpitää säännönmukaisesti englanniksi. Koska kumpaakin kanavaa käytetään ammatillisessa mielessä kuvat ja päivitykset kannattaa tehdä varsin harkiten. On hyvä muistaa kohteliaisuussäännöt. Oman materiaalin lisäksi saa jakaa toistenkin töitä ja artikkeleita – kollegojen ja oman yliopiston näkyvyyttä kannattaa nostaa. Ystävällisyys on yleensä vastavuoroista!

Aiheeseen liittyviä linkkejä:
http://thinkwall.helsinki.fi/ (tänne ilmestyvät #helsinkiuni –tunnuksella merkityt päivitykset)
Tutkija somessa (video)
Large Hadron Rap (video)