Hyvää uutta vuotta myös Digitalia-projektin puolelta kaikille tutkimuksesta ja digitaalisesta humanismista kiinnostuneille! Vuosi tuo muutoksia mukanaan, ja Digitalia-projekti toimii nyt Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun eli Xamk:n yhteydessä. Digitaliankin verkkosivut ovat hiukan samalla uudistuneet, mutta tuttu http://www.digitalia.fi -osoite toimii kuten ennenkin.

Kuvallinen hintaluettelo Talviajokaluista, 01.01.1907, s. 14 http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343984/articles/1923638?page=14 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

Ratkaisu 100-tiimi on kiertänyt nyt pitkin Suomea kannustamassa erilaisia osaavia tiimejä osallistumaan ko. haastekilpailuun. Mikkelin päivässä kerrottiin valitun haasteen “Kaikkien osaaminen käyttöön” tavoitteista, taustoista miksi juuri tämä haaste oli valittu ja esimerkkejä nykytilasta haasteina ja innovaatisia avauksia. Pysäyttävä oli Helsingin yliopiston tutkijan esimerkit eri opiskelijoiden odotuksien ja toiveiden välisestä kuilusta – uskoa koulutukseen on, mutta silti vaikeuksia opetuksen vastaanottamisessa löytyy yhtä lailla. Lisää teemasta verkosta mm. http://taidottyohon.fi/ . Kerrottiin, että Suomessa  muodollisen koulutuksen auttaa työelämään pääsemissä, ja ero on merkittävä muihin maihin nähden. Työntekijät ja yhteiskunnassa kokonaisuutena uskotaan koulutukseen, ja PISA-mittareiden kehittymistä voidaan vuosittain seurata, joka luo ajatuksia kuinka edistää kouluviihtymistä kaikille, josta voi seurata positiivisia muutoksia.

Maahanmuuttajanuort paradoksi: koulunkäyntivaikeuksista huolimatta korkeampi koulumyönteisyys kuin suom #ratkaisu100 pic.twitter.com/pRePr8bcTl

— Kalle Nieminen (@NieminenKalle) December 14, 2016

Konsepti tapahtumassa oli kiinnostava, koska esim. vastaus kysymykseen “miten innovaatioita tehdään” olikin oikeastaan osio, jossa pienryhmissä pohdittiin haastetta ja omia lähtökohtia siihen erilaisten ideointikuvien avulla. Positiivisia esimerkkejä ideoista ja niiden toteuttamisen mahdollisuuksia tuli nivaska Jaakko Blombergilta, joka kävi läpi Siivouspäivä, Illallinen Helsingin taivaan alla, HOFFICE tyyppisiä ideoita, joissa idea lähti pienestä ajatuksesta, mutta joka pienellä käynnistysinnolla muuttuivatkin yhteisön tai koko kaupungin tapahtumiksi. Mitä parissa keskusteluryhmässä juttelimme, tämä olikin kattava teema – kuinka yhdistää eri ihmisiä, yhteisöjä tai vaikka sukupolvia? Suurissa ikäluokissa olisi paljon innokkaita tekijöitä, jotka taas voisivat hyödyttää esimerkiksi koulusektoria, jossa taas luokkakoot suurenevat, vaikka mahdollistavatkin omatoimisen oppimisen.

Joulutervehdys – kansikuva ( julkaistu Hancock Michigan, USA.)

Digitaaliset aineistot ovat hyvä lähde tutkimukselle ja opetukselle, mitä jo naapuriprojektimme Aviisin-löydökset ovat osoittaneet. Joukkoistaminen mahdollistaa osallistumisen kenelle vain, joten kun alusta on, niin kyse on siitä mikä olisi se idea, jota haluaisi viemään eteenpäin…

Save

Save

At turn of the month 30.11.-1.12.2016  University of Helsinki and Helsinki Centre for Digital Humanities organized a #PHOS16 (Philosophy and History of the Open Science) conference with many researchers from near and far. The program was versatile and it was even streamed to the web and as stated on the page all that will also be available later on.

For a remote participant e.g. on the Day 2 (at about 5:42:00) the Camilla Mørk Røstvik was refreshing, as she didn’t use slides so it was easy to focus to her topic. The stories of scholars of earlier days, who were despaired in the amount of work they did for the peer-reviewing papers seemed immensive, and when put to the current day situation, the situation might have not gone forwards. The ever increasing pace or need to publish articles, is also considerable burden for this work, that is done in the background. The talk credited the review reports, which the Royal Society archive has been storing from all of the articles, regardless if the article was approved or rejected.

Then when compared to the Benedikt Fecher (Berlin): Publishing and the Limits of Openness talk, who talked

Uncited, PHOS16, Video 2, 1:12:12

about how many articles go uncited, reaching 82% in humanities. But situation is not made better by having only 13% of peer-reviewed articles open.

Tricky situation – being published in top quality articles gives best visibility, while also might it also restrict visibility if that particular journal is not part of the contractually obtained one that certain researcher would need. This is why e.g. FinELib is nowadays negotiating Finnish agreements to get the best from both sides. For example, Ministry of Education supports open science with all means. So, sign the tiedonhinta.fi  petition  in order to help.

Avointa tiedettä edistettävä kaikin keinoin #avointiede #openscience https://t.co/93HyFNWAT4

— Opetus- ja kulttuuriministeriö (@okmfi) December 8, 2016

Save