Digitaalisten aineistojen määrät

Joskus saamme kysymyksiä siitä, esimerkiksi kuinka paljon digitoituja aineistoja sivuja tai nimekkeitä löytyy tietyltä aikaväliltä. Nykyisellään tämä ei vaadi laskentaa tietokannasta, vaan kuka tahansa käyttäjistä voi hakutuloksista nähdä näitä tietoja suoraan http://digi.kansalliskirjasto.fi :n käyttöliittymästä.

Kysymys: paljonko tietyltä vuodelta on digitoituja sivuja?

  • valitse Aikaväli, alla valittuna vuosi 1910
  • kirjoita Sivut kohtaan  1-   (tämä laskee kaikki sivut mukaan)
  • Klikkaa hakunappia, ja näet hakutulosten määrän heti hakutulosten yläpuolella.

 

Ilman hakusanaa taustan haku hakee kaikki sivut, joten tässä tapauksessa hakutulosten määrä vastaa myös aikaväliltä löytyvää sivumäärää. Luonnollisesti jatkamalla tästä eteenpäin esimerkiksi kielivalinnalla, näet montako sivua tästä kokonaismäärästä on milläkin kielellä.

Pidemmän aikavälin kanssa, myös hakutulosten visualisointinäkymä on kätevä ja sitäkin voi käyttää sekä hakusanan kanssa että ilman. Tee haku ja valitse graafinäkymä. Jos haluat pyöritellä dataa itse, niin heti graafinäkymän vierestä löytyy Excel-toiminto, jonka avulla voit tallentaa tuloslistan omalle koneellesi (1000 ensimmäistä riviä).

Save

Save

Save

Save

Tietosuoja-asetus tulee…

Louhos. Suomen Teollisuuslehti, 15.03.1899, nro 6, s. 5

Louhos. Suomen Teollisuuslehti, 15.03.1899, nro 6, s. 5 http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1120735/articles/1933629?page=5 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

OKM:n Tatti-työryhmä työskentelee tällä hetkellä ja pohtii EU:n tulevan tietosuoja-asetuksen käsittelyä Suomessa. Hyvän esityksen työstä löytää tästä kalvosetistä (ppt) , jossa esiteltiin tietosuoja-asetuksen soveltamista koulutuksen ja tutkimuksen toimialalla 15.12.2016.

Yliopistopuolella on jo ollut oma kyselykierros,  mutta kulttuuriperintöorganisaatiotkin voivat vielä tässä esivaiheessa kerätä ajatuksia tai esimerkkejä tietosuoja-asetukseen liittyen. Vastaa täällä: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/76556/lomake.html  ennen 25.1. Työ jatkuu ja vaikka nyt ei kerkeisikään kommentoida, niin onnistunee sekin varsinaisen lausuntokierroksen alkaessa joskus keväämmällä, kunhan työ on edistynyt Tatissa pidemmälle ja paikalliset erikoisuudet on huomioitu.

Tietosuojavaltuutettu kirjoitti joulukuulla parista tapauksesta jotka näyttävät jo suuntaa tietosuoja-asetuksessa, jossa yksilölle annetaan enemmän mahdollisuuksia. Toisaalta jonkinlaista ymmärtämystä historialliseen ja tilastolliseen tutkimuskäyttöön on. Lisäksi voitaisiin luottaa hyviin tieteellisiin käytäntöihin ja esimerkiksi tiedonlouhinnassa tavoite onkin jättää algoritmit lukemaan suuria testiaineistoja ja löytää niistä kokonaisuuksia. Aineistoa käsitellään ja prosessoidaan uusin tavoin, joilla voidaan ymmärtää tai varmistaa onko asiat puhtaan datan perusteella niinkuin aina on luultu.

Digitalia @ XAMK

Hyvää uutta vuotta myös Digitalia-projektin puolelta kaikille tutkimuksesta ja digitaalisesta humanismista kiinnostuneille! Vuosi tuo muutoksia mukanaan, ja Digitalia-projekti toimii nyt Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun eli Xamk:n yhteydessä. Digitaliankin verkkosivut ovat hiukan samalla uudistuneet, mutta tuttu http://www.digitalia.fi -osoite toimii kuten ennenkin.

Kuvallinen hintaluettelo Talviajokaluista, 01.01.1907, s. 14 http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343984/articles/1923638?page=14 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

Kuvallinen hintaluettelo Talviajokaluista, 01.01.1907, s. 14 http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343984/articles/1923638?page=14 Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

Ratkaisu 100 ja mukaanotto

Ratkaisu 100-tiimi on kiertänyt nyt pitkin Suomea kannustamassa erilaisia osaavia tiimejä osallistumaan ko. haastekilpailuun. Mikkelin päivässä kerrottiin valitun haasteen “Kaikkien osaaminen käyttöön” tavoitteista, taustoista miksi juuri tämä haaste oli valittu ja esimerkkejä nykytilasta haasteina ja innovaatisia avauksia. Pysäyttävä oli Helsingin yliopiston tutkijan esimerkit eri opiskelijoiden odotuksien ja toiveiden välisestä kuilusta – uskoa koulutukseen on, mutta silti vaikeuksia opetuksen vastaanottamisessa löytyy yhtä lailla. Lisää teemasta verkosta mm. http://taidottyohon.fi/ . Kerrottiin, että Suomessa  muodollisen koulutuksen auttaa työelämään pääsemissä, ja ero on merkittävä muihin maihin nähden. Työntekijät ja yhteiskunnassa kokonaisuutena uskotaan koulutukseen, ja PISA-mittareiden kehittymistä voidaan vuosittain seurata, joka luo ajatuksia kuinka edistää kouluviihtymistä kaikille, josta voi seurata positiivisia muutoksia.

Konsepti tapahtumassa oli kiinnostava, koska esim. vastaus kysymykseen “miten innovaatioita tehdään” olikin oikeastaan osio, jossa pienryhmissä pohdittiin haastetta ja omia lähtökohtia siihen erilaisten ideointikuvien avulla. Positiivisia esimerkkejä ideoista ja niiden toteuttamisen mahdollisuuksia tuli nivaska Jaakko Blombergilta, joka kävi läpi Siivouspäivä, Illallinen Helsingin taivaan alla, HOFFICE tyyppisiä ideoita, joissa idea lähti pienestä ajatuksesta, mutta joka pienellä käynnistysinnolla muuttuivatkin yhteisön tai koko kaupungin tapahtumiksi. Mitä parissa keskusteluryhmässä juttelimme, tämä olikin kattava teema – kuinka yhdistää eri ihmisiä, yhteisöjä tai vaikka sukupolvia? Suurissa ikäluokissa olisi paljon innokkaita tekijöitä, jotka taas voisivat hyödyttää esimerkiksi koulusektoria, jossa taas luokkakoot suurenevat, vaikka mahdollistavatkin omatoimisen oppimisen.

Joulutervehdys - kansikuva ( julkaistu Hancock Michigan, USA.)

Joulutervehdys – kansikuva ( julkaistu Hancock Michigan, USA.)

Digitaaliset aineistot ovat hyvä lähde tutkimukselle ja opetukselle, mitä jo naapuriprojektimme Aviisin-löydökset ovat osoittaneet. Joukkoistaminen mahdollistaa osallistumisen kenelle vain, joten kun alusta on, niin kyse on siitä mikä olisi se idea, jota haluaisi viemään eteenpäin…

 

Save

Save

PHOS16, open science and history

At turn of the month 30.11.-1.12.2016  University of Helsinki and Helsinki Centre for Digital Humanities organized a #PHOS16 (Philosophy and History of the Open Science) conference with many researchers from near and far. The program was versatile and it was even streamed to the web and as stated on the page all that will also be available later on.

For a remote participant e.g. on the Day 2 (at about 5:42:00) the Camilla Mørk Røstvik was refreshing, as she didn’t use slides so it was easy to focus to her topic. The stories of scholars of earlier days, who were despaired in the amount of work they did for the peer-reviewing papers seemed immensive, and when put to the current day situation, the situation might have not gone forwards. The ever increasing pace or need to publish articles, is also considerable burden for this work, that is done in the background. The talk credited the review reports, which the Royal Society archive has been storing from all of the articles, regardless if the article was approved or rejected.

Then when compared to the Benedikt Fecher (Berlin): Publishing and the Limits of Openness talk, who talked

uncited

Uncited, PHOS16, Video 2, 1:12:12

about how many articles go uncited, reaching 82% in humanities. But situation is not made better by having only 13% of peer-reviewed articles open.

 

 

Tricky situation – being published in top quality articles gives best visibility, while also might it also restrict visibility if that particular journal is not part of the contractually obtained one that certain researcher would need. This is why e.g. FinELib is nowadays negotiating Finnish agreements to get the best from both sides. For example, Ministry of Education supports open science with all means. So, sign the tiedonhinta.fi  petition  in order to help.

 

Save