Ainelabrainfo 9.12. klo 12.30

Huom! Aiemmin tässä luki väärä kellonaika! Oikea on 12.30.

Mietitkö kevään lukujärjestystä? Ovatko Aineopintojen laboratoriotyöt suorittamatta? Haluaisitko kuulla, millainen kurssi on tulossa?

Uudistuksesta järjestetään tiedotustilaisuus 9.12. klo 12.30 (sic!) salissa E204. Jos ajankohta tuntuu tutulta Termodynaamisten potentiaalien kävijöille, se johtuu siitä että kyseessä on TePon luentoaika, mutta kurssin luennot ovat jo tuohon mennessä loppuneet. Kello 12.15 on TePon vastapalaute, ja klo 12.30 jatketaan aineopintojen laboratoriotöiden tiedotuksen parissa.

Tule paikalle kysymään, missä mennään ja miltä kevään aikataulu näyttää!

Ainelabra 2.0

Uudet aineopintojen laboratoriotyökurssit ovat jaksoissa III (ainelabra I) ja IV (ainelabra II). Kursseja on edelleen kaksi, ja pääainefyysikoiden on edelleen tarkoitus suorittaa ne molemmat. Kokemukset sekä Ainelabran tiiviskurssilta että tämän vuoden isoilta ainekursseilta (Termofysiikan perusteet, Termodynaamiset potentiaalit, Tieteellinen laskenta II) ovat osoittaneet, että ainekurssit tulevat nyt ääriään myöten täyteen, joten jos kaikki halukkaat eivät mahdu kurssille keväällä, täytyy miettiä ratkaisuja: joko kesäkurssia tai kurssin vetämistä myös 2016 syksyllä.

Kurssiuudistus ei ole pikkuparannus tai kasvojenkohotus, vaan kaikki on suunniteltu alusta asti uudestaan. Tehtävien töiden määrä vähenee nyt radikaalisti, sillä uusi kurssi painottaa suunnittelua ja käytännön taitoja, ei reseptimäisiä työohjeita. Selostustuksia vaativia töitä tulee edelleen olemaan neljä, ja näiden lisäksi ensimmäisellä kurssilla tehdään posteri ja toisella puhe. Töiden yhteismäärä on siis 6 (3+3). Vapautuva aika käytetään valmisteluun, suunnitteluun ja laskuharjoituksiin, jotka antavat valmiuksia käsitellä mitattua dataa.

Laskuharjoituksissa käsitellään kulloinkin vuorossa olevaa teemaa. Ensimmäisen kurssin teemat ovat tieteellisen tiedon kommunikointi (graafinen esitys, abstrakti, posteri, selostus/artikkeli), mittauksen suunnittelu ja laitteiston ominaisuudet, data-analyysi ja virheanalyysi (laitteistojen epävarmuus, virheen kasautuminen). Toisessa kurssissa syvennetään: teemoina ovat tutkimuskysymyksen asettaminen ja mittauksen suunnittelu, mallinnus, data-analyysin syventävä osa, päättely ja tulosten kommunikoiminen tieteellisessä puheessa. Kakkososassa yksi töistä on vapaa: tutkimuskysymyksen saa (rajatun aihealueen sisältä) valita itse. Fysiikka on rajattu niin, että kurssi todella sopii toisena vuonna suoritettavaksi, niin kuin se opintojen ajoitusmallissa on.

Kaikkia töitä ei ole vielä lyöty lukkoon erityisesti kakkoskurssin osalta, mutta alustavat suunnitelmat on, ja ensimmäiset laitteet laitetaan tilaukseen näillä näppäimillä.

Fyysikkona työelämässä – uusi kurssi 2. periodissa

Merli Lahtinen luennoi kurssin “Fyysikkona työelämässä” (53420) 2. periodissa. Kurssin luennot ovat tiistaisin ja torstaisin klo 14.15-16. Kyseessä on kattava esittely siihen, mistä ja miten töitä voi löytää, ja kurssilla käydään läpi työnhakua ja omaa osaamista käytännössä. Tämä ei siis ole kurssi, jolla kerrotaan vain, mitä kaikkea fyysikko voi tehdä (vrt. Fysikaalisten tieteiden esittely) vaan kurssi, jolla kerrotaan, miten niihin mielenkiintoisiin paikkoihin pääsee töihin.

Kurssille ilmoittautuminen tapahtuu Weboodin kautta. Kurssi on suunnattu perustutkinto-opiskelijoille toisesta tai kolmannesta vuodesta eteenpäin.

Pienryhmäohjaus fysiikassa

Viime keväänä sovittiin, että pajaohjausta lähdetään resurssien niukkuudesta johtuen pilotoimaan vapaaehtoisvoimin, niin, että halukkaat pajaohjaajat saisivat hyvän mielen ja lämpimän käden lisäksi opintopisteen. Koulutuksia järjestettiin assarikoulutuksen yhteydessä, mutta parin poikkeuksen lisäksi halukkaita pajaohjaajia ei paikalle tullut.

Ensimmäiseksi tietenkin mieleen tulee, että koulutuksesta tiedotettiin liian vähän (kutsut menivät Resonanssin listalle ja Infoniin), tai koulutukset olivat ehkä huonoon aikaan. Mitä asialle voitaisiin tehdä?

Seuraava koulutus on tarkoitus järjestää tammikuussa englanniksi. Jos ennen tätä jostain materialisoituu paljon innokkaita pajaohjaajia, voidaan miettiä, onko ennen sitä mahdollista järjestää uutta ja parempaa lähtölaukausta toiminnalle. Ideoita otetaan vastaan!

Laskuharjoitusassarihaku 2015

Haluatko laitoksen kurssille assistentiksi? Nyt on hyvä – ja ensi vuotta ajatellen todennäköisesti ainoa – hetki hakea!

Assareita valitaan sekä vanhojen näyttöjen että haastattelun perusteella, joten sekä uusien että vanhojen olisikin nyt täytettävä e-lomake, jolla ilmaisevat kiinnostuksensa. Hakeneille ilmoitetaan kesäkuussa, ja työhaastattelut sijoittunevat elokuun toiselle viikolle (10.8.-14.8.).

Lompsi osoitteeseen https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/60863/lomake.html ja ilmaise mielenkiintosi!

Kenen kannattaa sitten hakea?

Tyypillisesti assareiksi on hakeutunut myöhäisen kandivaiheen ja varhaisen maisterivaiheen opiskelijoita. Jo toisen vuoden opiskelija voi kuitenkin olla hyvä assari peruskursseille. On tietenkin tärkeää osata opettavan kurssin asia, mutta vähintään yhtä tärkeää on asenne ja oppimishalu. Ensisijaisesti kursseille toivotaan ihmisiä, jotka voivat sitoutua ainakin puoleksi lukuvuodeksi kerrallaan, koska monet kurssit, kuten Mapu I/II ja peruskurssit VuKasta Säfoon muodostavat kokonaisuuksia. Joissain tapauksessa saatetaan tarvita assaria vain yhdelle kurssille.

Pelkästään arvosanojen perusteella ei siis palkata, vaan tärkeää on asenne ja motivaatio.

Laskupajaprojekti ja pajaohjaaminen

Laskupaja edistyy. Vapaaehtoisvoimin pyörivä Laskupajaprojekti järjestää kokeiluluontoisen päivystyksen isoon laskariluokkaan (D208) huhtikuun ajaksi. Tarkemmat päivystysajat näkyvät kalenterista.

Ensi vuodelle järjestetään myös kurssi Pienryhmäohjaus fysiikassa (1 op), joka on tarkoitettu paitsi kurssiassistenteille, myös alkupään opiskelijoille, jotka ehkä eivät vielä ole valikoituneet kurssiassistenteiksi. Kurssiin sisältyy koulutusta ja pajaohjauksen harjoittelua. Ajatuksena on, että pajatoiminnasta ja assaroinnista kiinnostuneet saavat pehmeän laskun opettamiseen (ja opintopisteen), ja nämä näytöt toisaalta auttavat palkallisen assaripestin saamisessa tulevaisuudessa.

Työn teettäminen pelkkiä opintopisteitä vastaan ei tietenkään ole ongelmaton ratkaisu, ja siksi kurssi pidetään lyhyenä ja siihen sisältyy opiskelua. Kurssilta palkkatyöhön pääsy ei tietenkään voi olla automaatio, mutta toisaalta yhtä lailla itsestäänselvää on, että assariksi on helpompi palkata ihminen joka tunnetaan ja josta tiedetään, että hän pärjää.

Fakta on, että nykyinen assarijärjestelmä maksaa suunnilleen saman verran kuin pelkkä paja palkka-assareilla. Paja-assarien palkkaaminen on siis myös rahakysymys. Kursseilta ei varmastikaan pääsääntöisesti tulla irrottamaan assariresursseja, koska tietyt asiat kursseillamme toimivat hyvin. Pajamuotoinen ohjaaminen toimii todistetusti ainakin alkupään kursseilla, mutta nimenomaan näillä kursseilla laboratoriotyöt on integroitu kursseihin tiiviisti ja ne toimivat erinomaisesti. Näiden kurssien laskuharjoitukset voidaan muuttaa “kurssin sisäiseksi pajaksi” mutta ainakin tällä hetkellä tuntuu hyvältä, että assistentit ovat sitoutuneet sekä laskarien että laboratoriotöiden ymmärtämiseen. Toisaalta korkeamman (esim. maisteri-) tason kurssien opettamisesta pajamuotoisesti on rajallisesti kokemuksia ainakin fysiikassa. Kommentteihin saa linkata vastaantulevia tutkimuksia aiheesta.

Opiskelijat kokevat pajaohjauksen hyödylliseksi myös silloin, kun pajaohjaajalla ei ole ollut vastauksia. Yhdessä tekeminen on opettavaista joka tapauksessa. On kuitenkin varmasti myös raja, jonka jälkeen pajaohjaajasta ei hirveästi ole hyötyä – toisen vuoden teoreetikon apu elektroniikan syventäviin kursseihin tai päinvastoin ei todennäköisesti enää mene edes vertaistuen piiriin, joten ennen kuin syventäviltä kursseilta irrotetaan resursseja pajaohjaukseen, pitää katsoa, kannattaako se kokonaisuuden kannalta.

D208:ssa on joka tapauksessa ensi maanantaista lähtien päivystys, joka kattaa melkein kaikki tunnit, kun ohjattua opetusta ei ole. Menkää ja opiskelkaa!

Ilkka, Inkeri ja fysiikan oppiainevastaava Hanna Vehkamäki ovat myös tavattavissa opetuksen kehittämisen proffakahveilla perjantaina 27.3. opiskelijahuoneella.

Pajapilotti 2 torstaina

“Yleisassareiden” läsnäolo pajaluokassa D208 sai positiivista palautetta paikalle tulleilta opiskelijoilta. Tänään opiskelijat painottuivat peruskursseihin (erityisesti Vuorovaikutuksiin ja aineeseen), ja opiskelijoita oli paikalle saapunut yli 30. Palaute oli varsin positiivista, joskin assarit huomasivat itse, että oudomman kurssin ongelmia ei tuosta noin vain lonkalta ratkaista, vaikka kurssi olisi käytynäkin. Tärkeintä kuitenkin tietenkin on, että opiskelijat kokevat avun hyödylliseksi.

Torstaina otetaan uusintakierros, joten vielä pääsee testiyleisöksi ja antamaan palautetta!

Pajapilotti

Fysiikan laitokselta on toivottu matematiikan ja tietojenkäsittelyn tyylistä “yleispajaa”, johon voi tulla pyytämään neuvoja kurssin kuin kurssin asioissa. Aina kun yleispajaa on henkilökunnan kesken pohdittu, esteeksi on koettu se, että harva (lue: vielä ei ole ilmoittautunut yhtäkään) kokee olevansa niin varma niin monella fysiikan osa-alueella, että uskaltaisi mennä pajaan valmistautumatta huolellisesti ainakin suurimpien kurssien laskareihin.

Olemme pohtineet, onko fysiikan opettaminen ja opiskelu todella niin erilaista kuin matematiikan ja tietokäsittelytieteen, vai onko syynä liiallinen itsekritiikki, joka estää uusien asioiden kokeilemisen. Koska hyviä ajatuksia ei pidä tyrmätä henkilökunnan mutuilun perusteella, järjestämme pajapilotin joulukuun ensimmäisellä viikolla luokassa D208.

Pajapilotit pidetään ti 2.12. klo 12-14 ja to 4.12. klo 12-14. Tällöin D208:aan suuntaavat eri vaiheessa fyysikon uralla olevat assistentit, jotka auttavat parhaan kykynsä mukaan laskareissa, labraselkkareissa ja muissa päivänpolttavissa kysymyksissä. Pilotin tarkoitus on haarukoida sitä, onko tällaiselle pajalle tilausta, minkätasoisia ongelmia pajaan tuodaan, ja onko “yleisassistentista” hyötyä opiskelijoille keskimäärin. Osallistujilta kerätään tietenkin myös palautetta, jonka perusteella voidaan arvioida, onko tällainen malli mahdollinen Fysiikan laitoksella ja mitä se vaatisi.

Tiedotus siirtyy 2010-luvulle

Fysiikan laitoksella on jo pitkään kehitetty opetusta, sekä muuttamalla perusopetuksen käytäntöjä kurssipalautteen ja opetushenkilökunnan kokemuksien perusteella, että esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille tiloja, jotka soveltuvat opiskeluun. Kävi kuitenkin ilmi, että esimerkiksi laskupajakäytössä olevasta luokasta D105 ei tiedetty välttämättä sen paremmin opiskelijoiden kuin henkilökunnankaan parissa. Nyt, kun vastaavia tiloja avataan lisää, haluamme varmistaa, että kaikki tieto löytyy samasta paikasta.

Tähän blogiin on kerätään luokkien D105, D204 ja D208 lukujärjestykset, jotta voit helposti löytää tiedon siitä, milloin toivomasi laskupaja onkaan, ja uskaltaako D208:aan mennä lataamaan läppäriä ja laskemaan laskuja tiistaisin, vai onko siellä ohjattua opetusta juuri silloin kun sinulla olisi aikaa laskea. (Ei ole, se on 2. jaksossa vapaa koko tiistain!)

Täällä kerrotaan myös opetuksen kehitystyöstä, esimerkiksi kurssiuudistuksista ja kerätystä kurssipalautteesta. Muodoksi valikoitui blogi sen helpon ylläpidettävyyden ja kommentointimahdollisuuksien takia. Blogilla pitää olla helppo ja iskevä nimi, jotta meidät löydetään muistetaan, joten käytyämme juttelemassa fuksien ja Resonanssin kanssa nimeksi valikoitui Älä hajoile. Myös osoitteen pitää olla sellainen, että se on helppo löytää. Ajattelimme, että “fyysikoille” kuvaa parhaiten sitä, mitä haluamme tehdä. Tarkoitus on toimia resurssina teille: opiskelijoille, assistenteille ja muulle henkilökunnalle.