Vastuullista ja aktiivista vanhemmuutta sateenkaariperheissä

Sateenkaariperheitä ovat lapsiperheet, joissa ainakin yksi vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Lasten hankkiminen on usein näissä perheissä monivaiheinen tapahtumasarja, jota edeltää tarkka harkinta ja suunnittelu. Yhteensä 74 sateenkaariperheen vanhempaa kertoi Pro gradu -tutkielmaani varten kerätyssä verkkokyselyaineistossa omakohtaisia kokemuksiaan lasten hankkimiseen johtaneista tapahtumasarjoista. Tutkimus saa jatkoa osana HEED-hanketta.

Perheytymisprosessiin vaikuttaa perhemuoto
Sateenkaariperheiden määrä on kasvanut 2000-luvun Suomessa kehittyvän lainsäädännön ja monipuolistuvien lastenhankintamenetelmien myötä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten hankkiminen sateenkaariperheisiin on usein tarkasti harkittua ja suunniteltua. Monivaiheisuuden vuoksi sateenkaariperheiden lasten hankkimiseen johtaneita tapahtumaketjuja voi nimittää perheytymisprosesseiksi.

Sateenkaariperheiden vanhempien perheytymisprosessit ovat ennen kaikkea yksilöllisiä. Osalla kyselyyn vastanneista oli kuitenkin keskenään samanlaisia kokemuksia perheytymisprosesseissaan liittyen perhemuotoon, lastenhankintatapoihin ja kohdattuihin haasteisiin. Perhemuoto vaikuttaa vahvasti siihen, millä tavoilla lapsia on mahdollista hankkia sateenkaariperheissä. Sateenkaariperheiden sisäistä moninaisuutta ei aina tunnisteta ja osaltaan tämä tutkimus antaa lisätietoa sateenkaariperhemuotojen moninaisuudesta.


Tutkimus sateenkaariperheistä jatkuu osana HEED-hanketta.

Sateenkaariperheiden vanhemmat toivat esiin uutta tietoa rahan vaikutuksesta lasten hankintaan ja tästä heräsi kiinnostus tutkia taloudellisten resurssien vaikutusta perheytymisprosesseissa tarkemmin. Kyselylomakkeella saadun aineiston perustella vaikutti siltä, että naisparit ja itselliset naiset kokevat hedelmöityshoitojen kustannusten vuoksi stressiä. Kustannukset saattoivat kohota kymmeniin tuhansiin euroihin ja vain harvoin sateenkaariperhemuodot ovat sellaisia, että hoitoihin on mahdollista hakea Kela-korvauksia.

Kansainvälistä sateenkaariperheiden päivää vietetään toukokuussa

Osa kyselylomakkeeseen vastanneista sateenkaariperheiden vanhemmista jätti yhteystietonsa myöhempää haastattelupyyntöä varten ja heidän kokemuksiaan on kartoitettu osana HEED-hanketta yksilöhaastatteluilla. Tutkimussuunnitelman työstäminen alkoi siten, että keskiössä olivat taloudelliset resurssit. HEED-hankkeen tutkijoiden yhteisen pohdinnan jälkeen tutkimussuunnitelma laajentui koskemaan monipuolisemmin niitä resursseja, joita sateenkaariperheellisillä oli ollut käytössään perheytymisprosesseissaan.

Kotitalousopetuksen ja kotitaloustieteellisen tutkimuksen mahdollisuudet sateenkaariperheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi
Kotitaloustieteen keskeinen tutkimuskohde on aina ollut perhe, mutta sateenkaariperheiden tutkimus on ollut tieteenalalla vähäistä. Sateenkaariperheellisten perheytymisprosesseihin kuuluvat neuvottelu, tietoinen toimijuus ja vastuu ovat keskeisiä kotitaloustieteellisessä tutkimuksessa, joten tutkimus sijoittuu luontevasti HEED-hankkeeseen. Ottamalla huomioon yksilön, hänen lähiyhteisönsä ja yhteiskunnan vaikutukset perheytymisprosesseihin, on mahdollista ymmärtää ja tukea paremmin tätä monipuolista lapsiperheiden joukkoa.

Kotitalousopettajaopiskelijoiden moninaisuustaitojen vahvistaminen on yksi HEED-hankkeen kolmesta osa-alueesta. Kotiin ja perheeseen kiinteästi liittyvän oppiaineen tuleville opettajille tiedot perhemuotojen moninaisuudesta ja taito ottaa tämä huomioon opetuksessa ovat keskeisiä. Perheiden monimuotoisuuden tiedostava opettaja pystyy luomaan turvallisia tiloja oppimiseen kaikille oppilaille – myös niille, jotka tulevat erilaisista perheistä sekä niille oppilaille, jotka ovat tulevaisuudessa itse sateenkaariperheellisiä.

teksti ja kuva: Sonja Anttila

Blogikirjoitus perustuu vuonna 2017 valmistuneeseen Pro gradu-tutkielmaan Sonja Anttila ’’Lapsen hankinta on tuonut vahvan kokemuksen elämän merkityksellisyydestä’’ Sateenkaariperheiden vanhempien perheytymisprosessit. Helsingin yliopisto.

http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201706074780

 

 

One thought on “Vastuullista ja aktiivista vanhemmuutta sateenkaariperheissä”

  1. Kati Suonpää vastaa:

    Opettaja vuorovaikutuksessa sateenkaariperheen kanssa

    Yhteiskunnassamme on painottumassa yhä enemmän käsitys sukupuolten ja seksuaalisen suuntautumisen eri variaatioiden luonnollisuudesta. Kuten Anttila kirjoittaa, on totta, että nykyisin yleisemmät monimuotoiset perhemuodot aiheuttavat päivitys- ja tutkimustarvetta myös kotitaloustieteen kentälle. Tämän lisäksi myös opettajien, jotka kohtaavat käytännön työssään koko ikäluokan, tulisi päivittää tietojaan ja mahdollisesti asenteitaan niin, että erilaisista perheistä tulevat oppilaat tulevat kohdelluiksi varmasti tasavertaisina ja ihmisarvoa kunnioittavasti.

    Tässä vastineessa jatkan keskustelua opettajan vuorovaikutustaidoista, kun kyseessä ovat moninaisista taustoista tulevat oppilaat

    Sensitiivisyys sateenkaariperheitä ja -oppilaita kohdatessa on sekä opetussuunnitelman että Suomen lain mukaista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 tasa-arvo ja yhdenvertaisuus näkyvät jo yleisissä tavoitteissa: kasvussa ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen sekä sivistykseen. Erittäin tärkeää opettajan on myös huomata se, että ”sateenkaariperheet” eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan perheitä ja ihmissuhteita on tuon otsikonkin alla hyvin moninaisia. Moninaisuutta ei voi myöskään paketoida yhden oppitunnin sisältöihin, vaan sen tulisi olla oletuksena kaikessa koulun toiminnassa

    Ihanteista huolimatta kaikki eivät kuitenkaan vastaanota moninaisuutta ajankohtaisen tiedon ja ymmärtävän asenteen valossa. Oppilaiden oppimisympäristö on aina pidettävä turvallisena ja esimerkiksi kielenkäyttöön, kuten homotteluun ja muuhun kiusaamiseen on koulun aikuisen lähtökohtaisesti aina puututtava, sillä leikkimielinenkin käytös ilmentää asenteita. Koulun toimintakulttuurin tulee pohtia kriittisesti myös koko organisaation käytäntöjä ja rakenteita, jotta syrjinnälle ei olisi tilaa. Koulun toiminnan, suvaitsevaisuuskasvatuksen ja sallivan ilmapiirin tavoittelun lisäksi kiusatulle lapselle voidaan opettaa jämäkkyys- ja puolustautumistaitoja, ryhmässä toimimista ja itseluottamusta. Koulun lähtökohtana toimiva ’’jokainen on moninainen’’ on hyvä lähtökohta, sillä opettaja kohtaa lähes välttämättä työssään hyvin erilaisia oppilaita ja heidän vanhempiaan. Koulumaailman tulisi vastata ja antaa työkaluja ymmärtää todellista maailmaa, minkä vuoksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tulee näkyä opetuksessa. Opettajan on tärkeää tiedostaen pyrkiä ennakko-oletusten kyseenalaistamiseen sekä esimerkiksi heteronormatiivisuuden sijaan moninaisuuden olettamiseen. On myös huomioitava se seikka, että ennakko-oletukset eivät aina ole negatiivisia, mutta ne voivat tiedostamattomina johtaa esimerkiksi sateenkaariperheen lapsen erikoiskohteluun. Yksinkertainen ja tehokas neuvo on myös rohkaistua kysymään oppilaalta ja hänen perheeltä itseltään.

    Seta Finland videoita

    Transtukipiste

Leave a Reply to Hille Janhonen-Abruquah Cancel reply

Your email address will not be published.