Helsingin yliopisto
Kolmas selkokielen tutkimushankkeita ideoiva Klaara-työpaja pidettiin Helsingissä perjantaina 1.3.2019. Työpajan otsikkona oli “Miten visuaaliset ja multimodaaliset keinot tukevat selkotekstin ymmärtämistä?”.
Tämänkertaisessa pajassa keskusteluja oli pohjustamassa seitsemän lyhyttä puheenvuoroa, joissa selkokieltä tarkasteltiin visuaalisesta tai multimodaalisesta näkökulmasta. Kaisa Kaatra kertoi selkotaitosta ja selkokuvan kriteereistä ja Jaana Teräväinen selkotekstien taiton ja kuvan vastaanotosta Leija-lehdessä. Pälvi Tammi valotti kuvan ja tekstin yhteyttä Ylen selkouutisissa ja Timo Övermark kertoi siitä, miten multimodaalisuutta käytetään selkomateriaalien ymmärtämisen tukena. Tuomo Hiippala esitteli tekstin visuaalisuuden ymmärrettävyyden tutkimista ja Zita Kóbor-Laitinen kertoi Humakin visuaalisuuteen liittyvistä tutkimushankkeista. Arja Karhumaa avasi näkökulmia siihen, miten tekstiä luetaan lukematta sitä. Puheenvuorojen jälkeen ohjelma jatkui selkomateriaalien tarkastelulla.
Iltapäivän pienryhmätyöskentelyssä tehtiin jo perinteeksi tulleita nopeita tutkimussuunnitelmia. Lisäksi kirjattiin asioita, joita pitäisi tutkia. Keskusteluissa todettiin yhtäältä visuaalisen ja multimodaalisen tutkimuksen suuri tarve ja toisaalta kiinnostavat tutkimusmahdollisuudet. Tutkimusaiheita löydettiin runsaasti: Miten tuttuus ja ennakko-oletukset ohjaavat tekstien ymmärtämistä, suunnittelua ja tuottamista? Miten selkoaineistojen visuaalisen puolen vastaanotto vaihtelee kohderyhmien kesken? Miten lukija yhdistää selkojulkaisun erilaiset graafiset elementit? Miten löydetään tasapaino yksinkertaistamisen ja tuttuuden välillä? Miten digitaalisen ja paperisen julkaisun raja hämärtyminen vaikuttaa selkotaittoon? Onko liikkuva kuva ymmärrettävä selkolukijalle – ja voiko nopeuden säätämisellä vaikuttaa ymmärtämiseen? Miten ymmärrettävyyteen vaikuttaa se, onko sama sisältö puhuttuna, kuvana vai tekstinä? Millaisia kuvasymboleja selkokielen käyttäjäryhmät itse tuottaisivat? – Vilkkaiden käytäväkeskustelujen perusteella työpaja tarjosi osallistujille uusia näkökulmia sekä selkokieleen että visuaalisuuteen ja multimodaalisuuteen.
Seuraavan Klaara-pajan aihe on “Säästöä vai kustannuksia – vai voisiko selkokielellä tehdä rahaa?”. Paja pidetään Helsingissä 15.3.2019. Tietoa tästä ja kevään muista Klaara-työpajoista löytyy täältä. Pajoihin ovat tervetulleita kaikki selkokielen tutkimuksesta kiinnostuneet!
Työpajan selkokielinen yhteenveto löytyy tästä.