Helsingin yliopisto
Neljäs selkokielen tutkimushankkeita ideoiva Klaara-työpaja pidettiin Helsingin yliopistossa 15.3.2019. Työpajan otsikkona oli “Säästöä vai kustannuksia – vai voisiko selkokielellä tehdä rahaa?”. Päivän aihetta selvittämässä oli selkokielen ja tuotantotalouden tutkijoita, selkokielen asiantuntijoita, selkokieltä jo käyttäviä organisaatioita ja tahoja, jotka ovat kiinnostuneita ottamaan selkokieltä käyttöön.
Keskusteluja pohjustettiin tuttuun tapaan lyhyillä puheenvuoroilla. Leealaura Leskelä tarkasteli yhteiskuntaa selkokielen tarvitsijan näkökulmasta. Aino Piehl ja Ulla Tiililä avasivat viranomaisen näkökulmaa selkokielen käytön mahdollisiin säästöihin ja kuluihin. Riikka Törnroos kertoi, miten Satakunnan sairaanhoitopiirissä selkokielen käyttöönotto on tehnyt yleiskielestä tarpeetonta monissa potilasohjeissa. Paulus Torkki kertoi tuotantotalouden näkökulmasta, miten selkokielen kustannusvaikutuksia eri organisaatioissa voisi laskea.
Puheenvuorojen jälkeen ryhmäkeskusteluissa kirjattiin päivän aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja ongelmia, joiden pohjalta iltapäivällä luonnosteltiin kolme tutkimusasetelmaa. Ensimmäisessä asetelmassa keskiössä on Tullin asiakasohjeistus. Voisiko selkokieli ja viestinnän selkiyttäminen olla ratkaisu tilanteeseen, jonka nykyisellään koetaan kuormittavan työntekijöitä ja harmittavan asiakkaita? Vaikuttavuuden tutkimuksessa voisi hyödyntää Tullissa kerättäviä seurantaraportteja, asiakaspalautteita ja verkkoasisoinnin analysointia. Toisessa asetelmassa tutkittiin selkokielen brändiä ja selkokieleen liittyviä asenteita. Mediatutkimuksen ja sosiologian alalle sijoittuvassa tutkimuksessa seurattaisiin selkokielen medianäkyvyyttä viiden vuoden aikana. Kolmanneksi suunniteltiin sitä, miten selkokielen käyttö asiakaspalvelussa voisi tehostaa magneettitutkimusta HUS Kuvantamisessa. Saataisiinko turhia kustannuksia pois, kun asiakkaat tulisivat paikalle oikeaan aikaan oikein valmistautuneina? Terveystaloustieteen alaan sijoittuvassa tutkimuksessa vertailtaisiin tilannetta ennen ja jälkeen selkokielen käyttöönoton. – Selkokielen käyttöönottoon Tullissa ja HUS Kuvantamisessa mahdollisesti linkittyvistä vaikuttavuustutkimuksista toivotaan pilottituloksia, jotka kiinnostaisivat useita tahoja.
Seuraavan Klaara-pajan aihe on “Selkokielestä kansalaistaito?”. Paja pidetään Helsingissä 29.3.2019, ja sinne mahtuu vielä mukaan. Tietoa tästä ja kevään muista Klaara-työpajoista löytyy täältä. Pajoihin ovat tervetulleita kaikki selkokielen tutkimuksesta kiinnostuneet!
Lue työpajan selkokielinen yhteenveto tästä.