Helsingin yliopisto
”Ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot luovat perustan elinikäiselle oppimiselle.” (Lonka et al., 2017)
TEEMAT | T1 Tutkiva oppiminen | T2 Minä oppijana | T3 Oppiva yhteisö
Moduulin kirjallisuus: Lonka, K. (2018). Competence 1: Thinking and Learning to Learn. Teoksessa Phenomenal learning from Finland (s. 64-80). Edita Publishing.
AKTIVOINTI
Tässä moduulissa perehdymme laaja-alaisen osaamisen osaan Ajattelun taidot ja oppimaan oppiminen (L1).
TAVOITE: Opettaja ymmärtää keskeisimmät elementit liittyen ajatteluun ja oppimaan oppimiseen, miksi ne ovat tärkeitä taitoja ja miten niitä voidaan opetuksen avulla edistää.
Tavoite on saavutettu, mikäli opettaja pystyy moduulin päätteeksi vastaamaan riittävällä tarkkuudella tavoitteeseen liittyvään tutkimuskysymykseen. Tarkoituksena on, että tutkimuskysymykseen vastataan jo tässä vaiheessa alustavasti oppimisprosessin lähtötilanteen kartoittamiseksi. Moduulin lopussa samaan kysymykseen vastataan uudestaan lokikirjamaisesti hyödyntämällä moduulin aikana opittuja asioita.
TUTKIMUSKYSYMYS:
1. Täydennä omaan lokikirjaan seuraava virke omin sanoin:
Mielestäni ajattelu ja oppimaan oppiminen tarkoittaa, että…
2. Kirjaa oheiseen Flingaan lisäksi tämän laaja-alaisen taidon ympärille ylös yksi (uusi) kysymys, johon olet kiinnostunut saamaan aiheeseen liittyen vastauksen.
Kun pääset moduulin loppuun, voit reflektoida lokikirjassa oman käsityksesi muuttumista aiempien vastaustesi avulla.
L1 Johdantoluento / Kirsti Lonka
Sisältö on katsottavissa kurssin Claned-alustalla.
Moduulin tehtävälista
Ajattelun oikotiet
Toikkanen, I. (2015, helmikuun 26). Tuuppausyksikkö löysi jättisäästöt brittien ajattelun oikoteistä. YLE. Haettu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/26/tuuppausyksikko-loysi-jattisaastot-brittien-ajattelun-oikoteista
Lue oheinen YLE Tieteen juttu ja pohdi seuraavia kysymyksiä: Mitä ovat ajattelun oikotiet ja mihin kaikkeen niillä voidaan vaikuttaa? Mitä tarkoitetaan artikkelissa ”tuuppaamisella”? Onko ajattelun oikoteiden hyödyntäminen tälla tavoin positiivinen vai negatiivinen asia?
BONUS: Selvitä yhden ajattelun oikotien toimintamekanismi.
Kuplautunut ajattelu
Kantele, T. (2017, tammikuun 2). Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä. YLE. Haettu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/19/nain-sinua-ohjataan-facebookissa-ja-internetissa.
Ajattelun ajankohtaiset ilmiöt. Pohdi YLE:n jutun ja videoiden avulla, miten nykyinternet vaikuttaa ajatteluumme ja maailmankuvaamme. Minkälaisia seurauksia tälle näet? Miten tilannetta voisi mielestäsi parhaiten muuttaa tai parantaa?
Arviointityökalun L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen -johdanto
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Lue oheinen arviointityökalun tiivistelmä ajattelun ja oppimaan oppimisen laaja-alaisesta taidosta (L1). Tämän jälkeen kerrataan vielä alustavasti OPS:in teksti kyseiseen osaamisalueeseen liittyen.
Lonka, K., Makkonen, J., Litmanen, T., Berg, M., Hietajärvi, L., Kruskopf, M., Lammassaari, H., Maksniemi, E., & Nuorteva, M. (2017). Tie laaja-alaiseen osaamiseen (s. 11). Helsinki: Microsoft.
OPS L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Opetushallitus (2019). Lukion opetussuunnitelman perusteet (s. 60-65). Helsinki: Next Print Oy.
Kertaa POPS:n (ja/tai LOPS:n, alla) teksti teemasta L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen, ja korosta siitä itsellesi talteen merkityksellisimmät huomiot.
HUOM! LOPS:issa aihekokonaisuuksien yleinen esittely kattaa ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot.
PROSESSI
T1 Tutkiva oppiminen
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen T1 Tutkiva oppiminen
Seuraavaksi syvennymme ajattelun ja oppimaan oppimisen osaamisalueen ensimmäiseen alateemaan ”Tutkiva oppiminen”. Käy läpi arviointityökalun taitokohtainen jaottelu ja korosta siitä itsellesi ja mahdollisesti myös muille talteen keskeisimmät huomiot ja ideat.
Lonka, K., Makkonen, J., Litmanen, T., Berg, M., Hietajärvi, L., Kruskopf, M., Lammassaari, H., Maksniemi, E., & Nuorteva, M. (2017). Tie laaja-alaiseen osaamiseen (s. 12-20). Helsinki: Microsoft.
Datatiede tieteidenvälisen yhteistyön avaimena
Datatiede on enenevässä määrin tärkeä ajattelun ja tutkivan oppimisen väline. Yhteiskuntatilastotieteen yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahti korostaa laaja-alaisen, datatieteellisen hahmotuskyvyn tärkeyttä tieteidenvälisessä yhteistyössä.
Katso video ja lisää siihen sopivaan kohtaan YKSITYISENÄ MUISTIINPANONA vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
1) Mitä on datatiede ja mitkä ovat sen keskeiset kysymykset?
2) Miten datatiede liittyy ajattelun ja oppimaan oppimisen laaja-alaiseen taitoon?
Muistiinpanon saat lisättyä pysäyttämällä videon ja valitsemalla sinisestä valikosta ”Private Note”. Voit myös herätellä keskustelua videon kiinnostavista ajatuksista julkisina kommentteina (”Comment”), mutta älä vastaa tehtävän kysymyksiin muiden puolesta.
Growing Mind. (2018, marraskuun 27). Datatiede tieteidenvälisen yhteistyön avaimena // Kimmo Vehkalahti [Videotiedosto]. Haettu: https://youtu.be/hxpknWCmf7s
Tieteellisen tiedon erityispiirteet
Rubin, A. & Lehtonen, M. (2021). Tieteellinen tieto ja tiedonintressit. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaali. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto. Haettu: https://tulevaisuus.fi/filosofiset-perusteet/tieteellinen-tieto-ja-tiedonintressit/
Tutustu oheisesta materiaalista Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tieteen ja tutkimuksen peruskäsitteistöä esittelevään materiaaliin.
Miten tieteellinen tieto ja tutkimus liittyy opettajan ammattiin? Minkälainen tiedonintressi sinua ohjaa opettajana?
Mieti myös: Miten tulevaisuudentutkimus voi auttaa meitä yhteisessä maailmanpelastamishankkeessa?
Tieteellinen käsitteenmäärittelyharjoitus
Tavast, M. (2021). PS1 Tieteellinen tutkimus psykologiassa. Quizlet flashcards. Haettu: https://quizlet.com/46583576/flashcards/embed?x=1jj1
Miten hyvin hallitset tieteelliset käsitteet? Testaa osaamistasi seuraavien Quizlet-korttien avulla. Voit säätää pelin asetuksia valikosta ”Options”.
Gaia-hypoteesin testaaminen
Enting, I. (2012, helmikuun 1). Gaia theory: is it science yet? The Conversation. Haettu: https://theconversation.com/gaia-theory-is-it-science-yet-4901.
Hypoteesi = tieteessä olettamus tai arvaus, jonka paikkansapitävyyttä koetellaan tutkimuksen perusteella.
Lue oheinen juttu liittyen niin kutsuttuun ”Gaia-hypoteesiin” (selitys alla).
POHDINTATEHTÄVÄ: Miten jutussa arvioidaan Gaia-hypoteesia ja sen eri osa-alueiden paikkaansapitävyyttä nykytieteen valossa? Miten itse arvioisit sen sopivuutta maailmamme ajankohtaisiin ilmiöihin?
ILMATIETEEN LAITOS: ”Gaia-hypoteesi on englantilaisen biologin James E. Lovelockin esittämä 1970-luvulla. Sen mukaan Maa on jättimäinen itsesäätelevä järjestelmä, joka pystyy kokonaisuutena säilyttämään planeettamme elämiseen soveltuvana asuinpaikkana. Muun muassa jotkut luonnonsuojelijat ovat yhdistäneet Gaiaan ajatuksen tiedostavasta ja kokevasta Maasta, Maasta elävänä organismina. Gaia-hypoteesi on hyvin kiistanalainen, mutta se on poikinut Maan systeemejä selvittelevän tutkimussuunnan. Gaia on Maan jumalatar antiikin ajan kreikkalaisessa mytologiassa. – Gaia hypothesis” (https://ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-abc/Gaia-hypoteesi)
Systeemiajattelun jäävuorimalli
Systems Thinking Resources. (2019, joulukuun 9). The Iceberg Model. The Academy for Systems Change. Haettu: http://donellameadows.org/systems-thinking-resources/.
Oheisessa aineistossa pääset tutustumaan niin kutsuttuun systeemiajattelun jäävuorimalliin.
Valitse jokin omavalintainen systeemi (esim. ilmasto, sota, ihmisen elinkaari) ja analysoi dokumenttin yksityiseen kommenttiin sen toimintaa. Voit myös heittää muille ehdotuksia mahdollisista systeemeistä julkisina kommentteina.
“The iceberg model is a valuable tool to encourage systemic thinking and help you contextualize an issue as part of a whole system. By asking you to connect an event–a single incident or occurrence–to patterns of behavior, systems structures, and mental models, the iceberg allows you to see the structures underlying the event. Just like an iceberg, 90% of which is invisible beneath the water, these structures are often hidden below the surface. However, if you can identify them and connect them to the events that you are seeing, you may be able to develop lasting solutions that target the whole system rather than short term, reactive solutions.“ http://donellameadows.org/systems-thinking-resources
Sosiaalis-ilmastollinen dynamiikka
Eurasia Revies (2019, kesäkuun 9). Social Interactions Impact Climate Change Predictions. Eurasia Review News & Analysis. Haettu: https://www.eurasiareview.com/09062019-social-interactions-impact-climate-change-predictions/.
Lue oheinen artikkeli ”Social Interactions Impact Climate Change Predictions”.
Alkuperäiseen tutkimukseen PLoS Computational Biology -lehdessä pääset tästä: Bury T.M., Bauch C.T. & Anand, M. (2019). Charting pathways to climate change mitigation in a coupled socio-climate model. PLoS Comput Biol 15(6): e1007000. https://doi.org/10.1371/journal.pcbi.1007000
POHDINTATEHTÄVÄ: Mitä tutkimuksessa on saatu selville? Mikä on oleellista liittyen siinä käytettyyn menetelmään?
Ohjelmoinnillinen ajattelu ongelmanratkaisutaitona
Seuraava animaatio johdattaa sinut ohjelmoinnillisen ajattelun maailmaan.
POHDINTATEHTÄVÄ: Mitä ohjelmoinnillinen ajattelu on? Mistä osa-alueista se koostuu? Mikä on ”algoritmi”? Mikä on Mooren laki ja miksi ohjelmoinnillinen ajattelu on tärkeää?
Kirjaa vastauksesi videolle yksityisiin kommentteihin (”Private Note”).
JULES (2017, toukokuun 1). Computational Thinking by JULES [Videotiedosto]. Haettu: https://www.youtube.com/watch?v=tIn6cjU0ZZk&feature=youtu.be.
Spot the algorithm
Sisältö on nähtävissä kurssin Claned-alustalla.
Virheidensietokykyä robotiikasta
Smrstik Gentner, C. (2019, marraskuun 29). “Programming robots helps children change their attitude toward mistakes”. BOLD – Blog on Learning and Development. Haettu: https://bold.expert/programming-robots-helps-children-change-their-attitude-toward-mistakes/.
Lue oheinen blogiteksti robotiikan opetuskokeilusta.
1) Mikä on ainutlaatuinen tapa, jolla robottiohjelmointi kehittää lasten ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja?
2) Miksi tämän kaltainen oppiminen on nykymaailmassa entistä tärkeämpää?
Luovuus ja asiantuntijuus
Videolla Keith Sawyer esittelee luovuuteen liittyviä harhakäsityksiä ja edellytyksiä.
Mikä on Sawyerin esittelemä luovuuden T-malli? Lisää yksityisenä kommenttina videolle.
UNC School of Education (2019, toukokuun 19). Keith Sawyer on Creating Spaces for Creativity [Videotiedosto]. Haettu: https://www.youtube.com/watch?v=a92vFfLmP5A&feature=youtu.be.
Pelaaminen ja kognitio
YLE (2017, lokakuun 26). Mulla on peli kesken – Pelaaminen kehittää kognitiivisia taitoja. Haettu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/19/mulla-peli-kesken-pelaaminen-kehittaa-kognitiivisia-taitoja.
Oheinen YLE:n artikkeli käsittelee pelaamisen vaikutuksia ihmisen kognitioon. Pohdi lukiessasi miten pelaaminen voi kehittää ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja? Miten pelaamisen vaikutukset näkyvät aivoissamme? Mitkä ovat pelaamisen positiiviset ja negatiiviset vaikutukset suhteessa kognitioomme?
T2 Minä oppijana
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen T2 Minä oppijana
Seuraavaksi syvennymme ajattelun ja oppimaan oppimisen osaamisalueen toiseen alateemaan ”Minä oppijana”.
Käy läpi arviointityökalun taitokohtainen jaottelu ja korosta siitä itsellesi ja mahdollisesti myös muille talteen keskeisimmät huomiot ja ideat.
Lonka, K., Makkonen, J., Litmanen, T., Berg, M., Hietajärvi, L., Kruskopf, M., Lammassaari, H., Maksniemi, E., & Nuorteva, M. (2017). Tie laaja-alaiseen osaamiseen (s. 21-31). Helsinki: Microsoft.
Syväoppien kohti parempaa maailmaa
Miten psykologian avulla voidaan pelastaa maailma? Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka kertoo tehokkaimmat keinot vaikuttaa positiivisesti ihmisten oppimiseen, tietojenkäsittelyyn ja vuorovaikutukseen.
Katso video ja lisää siihen sopivaan kohtaan yksityisenä muistiinpanona (”Private Note”) vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
Mikä on Kirstin mukaan keskeisintä liittyen…
1) …oppimisen psykologiaan?
2) …inhimilliseen tietojenkäsittelyyn ja siihen liittyviin tunteisiin?
3) …rakentavaan vuorovaikutukseen?
Voit myös herätellä keskustelua videon kiinnostavista ajatuksista julkisina kommentteina (”Comment”), mutta älä vastaa tehtävän kysymyksiin muiden puolesta.
Growing Mind (2018, marraskuun 27). Syväoppien kohti parempaa maailmaa // Kirsti Lonka [Videotiedosto]. Haettu: https://youtu.be/NnwBxdT5NzM
Positiivinen CV
Positive Learning Ltd (2019, joulukuun 9). Positive.fi.
Tutustu oheiseen sivustoon ja etsi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
1) Mikä on positiivinen CV?
2) Miten PCV hyödyttää opiskelijaa?
Learningscientists.org
Weinstein, Y., Smith, M., & Caviglioli, O. (2019, joulukuun 9). Six Strategies for Effective Learning. Haettu: https://www.learningscientists.org/downloadable-materials.
Tutustu learningscientists.org -sivustolta löytyviin materiaaleihin, ja lataa niitä mahdollisesti itsellesi talteen. Miten voisit hyödyntää näitä omassa opetuksessasi?
Tversky & Kahneman – Judgment under Uncertainty Heuristics and Biases
Tutustu Tverskyn ja Kahnemanin ajattelun oikoteitä käsittelevään Science-lehden artikkeliin. Kiteytä kukin kuvailtu oikotie itsellesi artikkeliin suomeksi yhdellä virkkeellä.
Ketkä ovat kirjoittajien mukaan erityisen alttiita turvautumaan ajattelun oikoteihin?
Takkinen et al. 2019 – Viisaustestin toimivuus suomalaisten iäkkäiden henkilöiden haastattelututkimuksessa
POHDINTAKYSYMYS 1: Mitkä ovat tutkimuksen mukaan viisauden kriteerit?
POHDINTAKYSYMYS 2: Miksi viisaus on tärkeää nykyajassa?
Mistä löytää motivaatio, jos opiskelu ei voisi vähempää kiinnostaa? // YLE Oppiminen
Sutela, S. (2016, huhtikuun 25). Mistä löytää motivaatio, jos opiskelu ei voisi vähempää kiinnostaa? YLE. Haettu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/06/mista-loytaa-motivaatio-jos-opiskelu-ei-voisi-vahempaa-kiinnostaa.
Motivaatio on oppimisen tärkeä edellytys. Lue oheinen YLE Oppimisen artikkeli pohdi seuraavia kysymyksiä: Miten eri tavoin motivoituneita oppilaita nykykoulusta löytyy, ja miten erilaiset motivaatiot ovat yhteydessä hyvinvointiin? Miten motivaatio ja arviointi ovat yhteydessä toisiinsa? Millä kaikin tavoin voin opettajana edistää oppilaitteni kiinnostuksen ja motivaation syttymistä? Minkälaiset rakenteet tukevat motivaatiota ja kiinnostusta kouluyhteisön tasolla?
Oppimisvaikeudet
Oheinen video esittää oppimisvaikeuksista kärsivän Tarun tarinan. Lisää videolle mieleiseesi kohtaan julkisena kommenttina ehdotus, miten voit opettajana edistää oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden oppimista. Osallistu myös keskusteluun kommentoimalla muiden ehdotuksia.
Kuparikaapeli (2016, joulukuun 22). Oppimisvaikeudet [Videotiedosto]. Haettu: https://www.youtube.com/watch?v=69W3oww4mRc.
T3 Oppiva yhteisö
L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen T3 Oppiva yhteisö
Seuraavaksi syvennymme ajattelun ja oppimaan oppimisen osaamisalueen kolmanteen alateemaan ”Oppiva yhteisö”.
Käy läpi arviointityökalun taitokohtainen jaottelu ja korosta siitä itsellesi ja mahdollisesti myös muille talteen keskeisimmät huomiot ja ideat.
Lonka, K., Makkonen, J., Litmanen, T., Berg, M., Hietajärvi, L., Kruskopf, M., Lammassaari, H., Maksniemi, E., & Nuorteva, M. (2017). Tie laaja-alaiseen osaamiseen (s. 32-36). Helsinki: Microsoft.
Graafinen fasilitaatio
Oheinen video esittelee graafisen fasilitaation menetelmän.
Lisää videolle sopivaan kohtaan vastaukset seuraaviin kysymyksiin.
1) Mitä on niin sanottu ”graafinen fasilitaatio”?
2) Mitä taitoja graafinen fasilitaatio kehittää?
3) Miten voit opettajana hyödyntää graafista fasilitaatiota omassa luokkahuoneessasi?
Voit lisätä ideasi myös julkisena kommenttina ja jakaa sen näin muiden kanssa.
Bigger Picture Video (2013, huhtikuun 5). Learning Graphic Facilitation – 7 Elements by Bigger Picture [Videotiedosto]. Haettu: https://www.youtube.com/watch?v=S5DJC6LaOCI.
Sawyer 2004: Creative teaching: Collaborative discussion as disciplined improvisation
Read the following Sawyer article on creative teaching. What is meant by ”teaching as performance”? How about ”teaching as improvisational performance”, and how does it differ from the former? Find three practical tips you can apply in your teaching practice.
Esa Saarinen – Filosofia ja systeemiajattelu
Filosofi Esa Saarisen luentosarja “Filosofia ja systeemiajattelu” on ollut Aalto yliopiston opiskelijoiden suursuosiossa jo vuosikymmeniä. Astu nyt mukaan kurssille ja jaa hohdokkaimmat oivalluksesi videolle.
Aalto University (2019, tammikuun 17). ”Kyllä! Tänään” – 1/8 Filosofia ja systeemiajattelu 2019 Prof. Esa Saarinen [Videotiedosto]. Haettu: https://www.youtube.com/watch?v=16JE3fQLU2A&list=PLJJ2tnFVQ9wThiaNqOm8XZvrkSbIRgGyx.
The World Café
The World Café Community Foundation (2015). A Quick Reference Guide to Hosting a World Cafe. Haettu: http://www.theworldcafe.com/tools-store/hosting-tool-kit/.
An easy-to-use method for creating a living network of collaborative dialogue around questions that matter in service to real work.
Tutustu etenkin muotoilualalla suosittuun World Café -menetelmään yhteisöllisen dialogin järjestämiseksi. Korosta dokumentista itsellesi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
1) Mitä yhteistä World Café -menetelmällä on aiemmin luokkahuoneessa käyttämiisi/kokeilemiisi menetelmiin?
2) Mitä uusia elementtejä voit noukkia World Café -menetelmästä omaan luokkahuoneeseesi?
Voit lisätä dokumenttiin myös julkisia kommentteja ja vapaasti herätellä keskustelua.
The Open Space Primer
Stadler, A. (2019, joulukuun 9). Doing an Open Space: A Two Page Open Space Primer. OpenSpaceWorld.ORG. Haettu: https://openspaceworld.org/wp2/explore/facilitator-resources/.
Tutustu Open Space Primer -menetelmään yhteisöllisen dialogin järjestämiseksi. Korosta dokumentista itsellesi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
1) Minkälaisissa tilanteissa Open Space Primer -menetelmä olisi erityisen hyödyllinen?
2) Mitä yhteistä menetelmällä on aiemmin luokkahuoneessa käyttämiisi/kokeilemiisi menetelmiin?
3) Mitä uusia elementtejä voit noukkia menetelmästä omaan luokkahuoneeseesi? Voit lisätä dokumenttiin myös julkisia kommentteja ja vapaasti herätellä keskustelua.
ARVIOINTI
Ilmaisupyörä
Arpokaa ryhmänne kanssa seuraavan tehtävän palautusformaatti.
Palaset omaan ilmiöön
KESKUSTELKAA moduulin sisältöjen, kirjojen sekä oman kokemuksen pohjalta. Miten voin soveltaa tätä asiaa omassa ilmiössäni? Miten liittyy aikaisempiin kokemuksiini? Mitä voin oppia muilta? Voidaan myös opettaa muille itse oivallettuja asioita.
PYÖRÄYTTÄKÄÄ ILMAISUPYÖRÄÄ! (Löytyy edellisestä sisällöstä.) Ilmaisupyörää pyöräyttämällä arvotaan muoto tiivistelmälle, jossa esitetään moduulin pohjalta syntyneet keskeiset oivallukset. Jokainen ryhmäläinen palauttaa (saman) tiedoston Clanedin kansioon henkilökohtaisesti.
Palauttakaa tähän ryhmänne keskeisimmät oivallukset oman ilmiönne kannalta sisältävä tuotos.
LOPPUTUOTOS arvioidaan hyväksytty/hylätty –periaatteella. HUOM! Jokainen ryhmäläinen palauttaa kopion tiedostosta.
LOKIKIRJA: Ajattelu ja oppimaan oppiminen
Tässä tehtävässä arvioimme laaja-alaisen osaamisen osaan ”Ajattelu ja oppimaan oppiminen” (L1) liittyvän ymmärryksemme kehittymistä.
ALUSSA ASETETTU TAVOITE: Opettaja ymmärtää keskeisimmät elementit liittyen ajatteluun ja oppimaan oppimiseen, miksi ne ovat tärkeitä taitoja ja miten niitä voidaan opetuksen avulla edistää.
Nyt tarkastelemme tavoitteen toteutumista vastaamalla uudestaan moduulin alussa esitettyihin kysymyksiin.
1. Jatka lausetta vetämällä yhteen keskeisimmät moduulissa oppimasi asiat:
Mielestäni ajattelu ja oppimaan oppiminen on tarkoittaa, että…
Vastauksen ohjeistettu pituus n. 250 sanaa. Vertaa vastaustasi moduulin alussa lokikirjaan alustavasti täyttämääsi vastaukseen ja arvioi omien tietojesi karttumista ja ymmärryksesi kehittymistä moduulin aikana. Saitko kaikkiin kysymyksiisi vastauksen? Minkälaisen? Peilaa pohdintasi kiinteästi moduulin lähdekirjallisuuteen ja -materiaaliin.
Tehtävä arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Huomaathan kirjata vastauksesi myös itsellesi talteen kurssin lopuksi palautettavan lokikirjayhteenvedon laadintaa helpottaaksesi.
2. Osoittakaa ilmiösuunnitelmastanne kohdat, jotka kehittävät ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja. Tätä ei tarvitse välttämättä osoittaa nyt lokikirjassa, mutta huolehtikaa, että lopullisessa ilmiösuunnitelmassanne on osoitettu (“L1”) tätä laaja-alaista taitoa tukevat kohdat.