L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Moduulin kirjallisuus: Lonka, K. (2018). Competence 1: Thinking and Learning to Learn. Teoksessa Phenomenal learning from Finland (s. 64-80). Edita Publishing.

AKTIVOINTI

Tavoite ja tutkimuskysymys 

Tässä moduulissa perehdymme laaja-alaisen osaamisen osaan Ajattelun taidot ja oppimaan oppiminen (L1).

Seuraavassa harjoituksessa tutustumme tarkemmin tämän moduulin tavoitteisiin.

MODUULIN TAVOITE & TUTKIMUSKYSYMYS

TAVOITE: Opettaja ymmärtää keskeisimmät elementit liittyen ajatteluun ja oppimaan oppimiseen, miksi ne ovat tärkeitä taitoja ja miten niitä voidaan opetuksen avulla edistää.

Tavoite on saavutettu, mikäli opettaja pystyy moduulin päätteeksi vastaamaan riittävällä tarkkuudella tavoitteeseen liittyvään tutkimuskysymykseen.

Tarkoituksena on, että tutkimuskysymykseen vastataan jo tässä vaiheessa alustavasti oppimisprosessin lähtötilanteen kartoittamiseksi.

Moduulin lopussa samaan kysymykseen vastataan uudestaan hyödyntämällä moduulin aikana opittuja asioita.

TUTKIMUSKYSYMYS:

1. Täydennä lause omin sanoin: Mielestäni ajattelu ja oppimaan oppiminen tarkoittaa, että…

2. Vastaa kysymykseen: Miten voimme edistää oppilaiden ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja ryhmämme ilmiössä?

Kirjaa lisäksi ylös kolme kysymystä, joihin olet kiinnostunut saamaan tämän moduulin aiheesta vastauksen.

 

Ajattelun oikotiet 

Toikkanen, I. (2015, helmikuun 26). Tuuppausyksikkö löysi jättisäästöt brittien ajattelun oikoteistä. YLE. Haettu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/26/tuuppausyksikko-loysi-jattisaastot-brittien-ajattelun-oikoteista

Lue oheinen YLE Tieteen juttu ja pohdi seuraavia kysymyksiä: Mitä ovat ajattelun oikotiet ja mihin kaikkeen niillä voidaan vaikuttaa? Mitä tarkoitetaan artikkelissa ”tuuppaamisella”? Onko ajattelun oikoteiden hyödyntäminen tälla tavoin positiivinen vai negatiivinen asia?

BONUS: Selvitä yhden ajattelun oikotien toimintamekanismi.

 

Kuplautunut ajattelu

Kantele, T. (2017, tammikuun 2). Näin sinua ohjataan Facebookissa ja internetissä. YLE. Haettu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/19/nain-sinua-ohjataan-facebookissa-ja-internetissa.

Ajattelun ajankohtaiset ilmiöt. Pohdi YLE:n jutun ja videoiden avulla, miten nykyinternet vaikuttaa ajatteluumme ja maailmankuvaamme. Minkälaisia seurauksia tälle näet? Miten tilannetta voisi mielestäsi parhaiten muuttaa tai parantaa?

 

Arviointityökalun L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen -johdanto

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Lue oheinen arviointityökalun tiivistelmä ajattelun ja oppimaan oppimisen laaja-alaisesta taidosta (L1). Tämän jälkeen kerrataan vielä alustavasti OPS:in teksti kyseiseen osaamisalueeseen liittyen.

Lonka, K., Makkonen, J., Litmanen, T., Berg, M., Hietajärvi, L., Kruskopf, M., Lammassaari, H., Maksniemi, E., & Nuorteva, M. (2017). Tie laaja-alaiseen osaamiseen (s. 11).  Helsinki: Microsoft.

 

OPS L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen 

OPS L1

Kertaa POPS:n (ja/tai LOPS:n, alla) teksti teemasta L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen, ja korosta siitä itsellesi talteen merkityksellisimmät huomiot.

HUOM! LOPS:issa aihekokonaisuuksien yleinen esittely kattaa ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot.

Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (s. 20-21). Helsinki: Next Print Oy.

Opetushallitus (2015). Lukion opetussuunnitelman perusteet (s. 35). Helsinki: Next Print Oy.

 

PROSESSI

T1 Tutkiva oppiminen

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen T1 Tutkiva oppiminen

Seuraavaksi syvennymme ajattelun ja oppimaan oppimisen osaamisalueen ensimmäiseen alateemaan ”Tutkiva oppiminen”. Käy läpi arviointityökalun taitokohtainen jaottelu ja korosta siitä itsellesi ja mahdollisesti myös muille talteen keskeisimmät huomiot ja ideat.

Lonka, K., Makkonen, J., Litmanen, T., Berg, M., Hietajärvi, L., Kruskopf, M., Lammassaari, H., Maksniemi, E., & Nuorteva, M. (2017). Tie laaja-alaiseen osaamiseen (s. 12-20).  Helsinki: Microsoft.

 

Datatiede tieteidenvälisen yhteistyön avaimena

Datatiede on enenevässä määrin tärkeä ajattelun ja tutkivan oppimisen väline. Yhteiskuntatilastotieteen yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahti korostaa laaja-alaisen, datatieteellisen hahmotuskyvyn tärkeyttä tieteidenvälisessä yhteistyössä.

Katso video ja lisää siihen sopivaan kohtaan YKSITYISENÄ MUISTIINPANONA vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

1) Mitä on datatiede ja mitkä ovat sen keskeiset kysymykset?

2) Miten datatiede liittyy ajattelun ja oppimaan oppimisen laaja-alaiseen taitoon?

Muistiinpanon saat lisättyä pysäyttämällä videon ja valitsemalla sinisestä valikosta ”Private Note”. Voit myös herätellä keskustelua videon kiinnostavista ajatuksista julkisina kommentteina (”Comment”), mutta älä vastaa tehtävän kysymyksiin muiden puolesta.

 

Gaia-hypoteesin testaaminen

Enting, I. (2012, helmikuun 1). Gaia theory: is it science yet? The Conversation. Haettu: https://theconversation.com/gaia-theory-is-it-science-yet-4901.

Hypoteesi = tieteessä olettamus tai arvaus, jonka paikkansapitävyyttä koetellaan tutkimuksen perusteella. 

Lue oheinen juttu liittyen niin kutsuttuun ”Gaia-hypoteesiin” (selitys alla).

POHDINTATEHTÄVÄ: Miten jutussa arvioidaan Gaia-hypoteesia ja sen eri osa-alueiden paikkaansapitävyyttä nykytieteen valossa? Miten itse arvioisit sen sopivuutta maailmamme ajankohtaisiin ilmiöihin?

ILMATIETEEN LAITOS: ”Gaia-hypoteesi on englantilaisen biologin James E. Lovelockin esittämä 1970-luvulla. Sen mukaan Maa on jättimäinen itsesäätelevä järjestelmä, joka pystyy kokonaisuutena säilyttämään planeettamme elämiseen soveltuvana asuinpaikkana. Muun muassa jotkut luonnonsuojelijat ovat yhdistäneet Gaiaan ajatuksen tiedostavasta ja kokevasta Maasta, Maasta elävänä organismina. Gaia-hypoteesi on hyvin kiistanalainen, mutta se on poikinut Maan systeemejä selvittelevän tutkimussuunnan. Gaia on Maan jumalatar antiikin ajan kreikkalaisessa mytologiassa. – Gaia hypothesis” (https://ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-abc/Gaia-hypoteesi)

 

Systeemiajattelun jäävuorimalli

Meadows, D. (2019, joulukuun 9). The Iceberg Model. The Academy for Systems Change. Haettu: http://donellameadows.org/systems-thinking-resources/.

Oheisessa aineistossa pääset tutustumaan niin kutsuttuun systeemiajattelun jäävuorimalliin.

Valitse jokin omavalintainen systeemi (esim. ilmasto, sota, ihmisen elinkaari) ja analysoi dokumenttin yksityiseen kommenttiin sen toimintaa. Voit myös heittää muille ehdotuksia mahdollisista systeemeistä julkisina kommentteina.

“The iceberg model is a valuable tool to encourage systemic thinking and help you contextualize an issue as part of a whole system. By asking you to connect an event–a single incident or occurrence–to patterns of behavior, systems structures, and mental models, the iceberg allows you to see the structures underlying the event. Just like an iceberg, 90% of which is invisible beneath the water, these structures are often hidden below the surface. However, if you can identify them and connect them to the events that you are seeing, you may be able to develop lasting solutions that target the whole system rather than short term, reactive solutions.“ http://donellameadows.org/systems-thinking-resources

 

Sosiaalis-ilmastollinen dynamiikka

Eurasia Revies (2019, kesäkuun 9). Social Interactions Impact Climate Change Predictions. Eurasia Review News & Analysis. Haettu: https://www.eurasiareview.com/09062019-social-interactions-impact-climate-change-predictions/.

Lue oheinen artikkeli ”Social Interactions Impact Climate Change Predictions”. 

Alkuperäiseen tutkimukseen PLoS Computational Biology -lehdessä pääset tästä.

POHDINTATEHTÄVÄ: Mitä tutkimuksessa on saatu selville? Mikä on oleellista liittyen siinä käytettyyn menetelmään? Kirjaa lyhyt vastauksesi alle.

 

Ohjelmoinnillinen ajattelu ongelmanratkaisutaitona

Seuraava animaatio johdattaa sinut ohjelmoinnillisen ajattelun maailmaan.

POHDINTATEHTÄVÄ: Mitä ohjelmoinnillinen ajattelu on? Mistä osa-alueista se koostuu? Mikä on ”algoritmi”? Mikä on Mooren laki ja miksi ohjelmoinnillinen ajattelu on tärkeää?

Kirjaa vastauksesi videolle yksityisiin kommentteihin (”Private Note”).

JULES (2017, toukokuun 1). Computational Thinking by JULES [Videotiedosto]. Haettu: https://www.youtube.com/watch?v=tIn6cjU0ZZk&feature=youtu.be.

 

Virheidensietokykyä robotiikasta

Smrstik Gentner, C. (2019, marraskuun 29). “Programming robots helps children change their attitude toward mistakes”. BOLD – Blog on Learning and Development. Haettu: https://bold.expert/programming-robots-helps-children-change-their-attitude-toward-mistakes/.

Lue oheinen blogiteksti robotiikan opetuskokeilusta.

1) Mikä on ainutlaatuinen tapa, jolla robottiohjelmointi kehittää lasten ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja?

2) Miksi tämän kaltainen oppiminen  on nykymaailmassa entistä tärkeämpää?

 

Luovuus ja asiantuntijuus

Videolla Keith Sawyer esittelee luovuuteen liittyviä harhakäsityksiä ja edellytyksiä.

Mikä on Sawyerin esittelemä luovuuden T-malli? Lisää yksityisenä kommenttina videolle.

UNC School of Education (2019, toukokuun 19). Keith Sawyer on Creating Spaces for Creativity [Videotiedosto]. Haettu: https://www.youtube.com/watch?v=a92vFfLmP5A&feature=youtu.be.

 

Pelaaminen ja kognitio

YLE (2017, lokakuun 26). Mulla on peli kesken – Pelaaminen kehittää kognitiivisia taitoja. Haettu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/19/mulla-peli-kesken-pelaaminen-kehittaa-kognitiivisia-taitoja.

Oheinen YLE:n artikkeli käsittelee pelaamisen vaikutuksia ihmisen kognitioon. Pohdi lukiessasi miten pelaaminen voi kehittää ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja? Miten pelaamisen vaikutukset näkyvät aivoissamme? Mitkä ovat pelaamisen positiiviset ja negatiiviset vaikutukset suhteessa kognitioomme?

 

Tversky & Kahneman – Judgment under Uncertainty Heuristics and Biases

Tversky, A., & Kahneman, D. (1974). Judgment under uncertainty: Heuristics and biases. science, 185(4157), 1124-1131.

Tutustu Tverskyn ja Kahnemanin ajattelun oikoteitä käsittelevään Science-lehden artikkeliin. Kiteytä kukin kuvailtu oikotie itsellesi artikkeliin suomeksi yhdellä virkkeellä.

Ketkä ovat kirjoittajien mukaan erityisen alttiita turvautumaan ajattelun oikoteihin?

 

T2 Minä oppijana

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen T2 Minä oppijana

Seuraavaksi syvennymme ajattelun ja oppimaan oppimisen osaamisalueen toiseen alateemaan ”Minä oppijana”.

Käy läpi arviointityökalun taitokohtainen jaottelu ja korosta siitä itsellesi ja mahdollisesti myös muille talteen keskeisimmät huomiot ja ideat.

Lonka, K., Makkonen, J., Litmanen, T., Berg, M., Hietajärvi, L., Kruskopf, M., Lammassaari, H., Maksniemi, E., & Nuorteva, M. (2017). Tie laaja-alaiseen osaamiseen (s. 21-31).  Helsinki: Microsoft.

 

Syväoppien kohti parempaa maailmaa 

Miten psykologian avulla voidaan pelastaa maailma? Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka kertoo tehokkaimmat keinot vaikuttaa positiivisesti ihmisten oppimiseen, tietojenkäsittelyyn ja vuorovaikutukseen.

Katso video ja lisää siihen sopivaan kohtaan yksityisenä muistiinpanona (”Private Note”) vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

Mikä on Kirstin mukaan keskeisintä liittyen…

1) …oppimisen psykologiaan?

2) …inhimilliseen tietojenkäsittelyyn ja siihen liittyviin tunteisiin?

3) …rakentavaan vuorovaikutukseen?

Voit myös herätellä keskustelua videon kiinnostavista ajatuksista julkisina kommentteina (”Comment”), mutta älä vastaa tehtävän kysymyksiin muiden puolesta.

 

Positiivinen CV

Positive Learning Ltd (2019, joulukuun 9). Positive.fi. 

Tutustu oheiseen sivustoon ja etsi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

1) Mikä on positiivinen CV?

2) Miten PCV hyödyttää opiskelijaa?

 

Learningscientists.org

Weinstein, Y., Smith, M., & Caviglioli, O. (2019, joulukuun 9). Six Strategies for Effective Learning. Haettu: https://www.learningscientists.org/downloadable-materials.

Tutustu learningscientists.org -sivustolta löytyviin materiaaleihin, ja lataa niitä mahdollisesti itsellesi talteen. Miten voisit hyödyntää näitä omassa opetuksessasi?

 

Takkinen et al. 2019 – Viisaustestin toimivuus suomalaisten iäkkäiden henkilöiden haastattelututkimuksessa

Takkinen, S., Pakarinen, E., Aunola, K., Männikkö, K., & Ruoppila, I. (1999). Viisaustestin toimivuus suomalaisten iäkkäiden henkilöiden haastattelututkimuksessa. Gerontologia: Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry: n julkaisu 13 (1999): 1.

POHDINTAKYSYMYS 1: Mitkä ovat tutkimuksen mukaan viisauden kriteerit?

POHDINTAKYSYMYS 2: Miksi viisaus on tärkeää nykyajassa?

 

YLE Oppiminen: Mistä löytää motivaatio, jos opiskelu ei voisi vähempää kiinnostaa?

Sutela, S. (2016, huhtikuun 25). Mistä löytää motivaatio, jos opiskelu ei voisi vähempää kiinnostaa? YLE. Haettu: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/06/mista-loytaa-motivaatio-jos-opiskelu-ei-voisi-vahempaa-kiinnostaa.

Motivaatio on oppimisen tärkeä edellytys. Lue oheinen YLE Oppimisen artikkeli pohdi seuraavia kysymyksiä: Miten eri tavoin motivoituneita oppilaita nykykoulusta löytyy, ja miten erilaiset motivaatiot ovat yhteydessä hyvinvointiin? Miten motivaatio ja arviointi ovat yhteydessä toisiinsa? Millä kaikin tavoin voin opettajana edistää oppilaitteni kiinnostuksen ja motivaation syttymistä? Minkälaiset rakenteet tukevat motivaatiota ja kiinnostusta kouluyhteisön tasolla?

 

Oppimisvaikeudet

Oheinen video esittää oppimisvaikeuksista kärsivän Tarun tarinan. Lisää videolle mieleiseesi kohtaan julkisena kommenttina ehdotus, miten voit opettajana edistää oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden oppimista. Osallistu myös keskusteluun kommentoimalla muiden ehdotuksia.

Kuparikaapeli (2016, joulukuun 22). Oppimisvaikeudet [Videotiedosto]. Haettu: https://www.youtube.com/watch?v=69W3oww4mRc.

 

T3 Oppiva yhteisö

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen T3 Oppiva yhteisö

Seuraavaksi syvennymme ajattelun ja oppimaan oppimisen osaamisalueen kolmanteen alateemaan ”Oppiva yhteisö”.

Käy läpi arviointityökalun taitokohtainen jaottelu ja korosta siitä itsellesi ja mahdollisesti myös muille talteen keskeisimmät huomiot ja ideat.

Lonka, K., Makkonen, J., Litmanen, T., Berg, M., Hietajärvi, L., Kruskopf, M., Lammassaari, H., Maksniemi, E., & Nuorteva, M. (2017). Tie laaja-alaiseen osaamiseen (s. 32-36).  Helsinki: Microsoft.

 

Graafinen fasilitaatio

Oheinen video esittelee graafisen fasilitaation menetelmän.

Lisää videolle sopivaan kohtaan vastaukset seuraaviin kysymyksiin.

1) Mitä on niin sanottu ”graafinen fasilitaatio”?

2) Mitä taitoja graafinen fasilitaatio kehittää?

3) Miten voit opettajana hyödyntää graafista fasilitaatiota omassa luokkahuoneessasi?

Voit lisätä ideasi myös julkisena kommenttina ja jakaa sen näin muiden kanssa.

Bigger Picture Video (2013, huhtikuun 5). Learning Graphic Facilitation – 7 Elements by Bigger Picture [Videotiedosto]. Haettu: https://www.youtube.com/watch?v=S5DJC6LaOCI.

 

Sawyer 2004: Creative teaching: Collaborative discussion as disciplined improvisation

Sawyer, R. K. (2004). Creative teaching: Collaborative discussion as disciplined improvisation. Educational researcher, 33(2), 12-20.

Read the following Sawyer article on creative teaching. What is meant by ”teaching as performance”? How about ”teaching as improvisational performance”, and how does it differ from the former? Find three practical tips you can apply in your teaching practice.

 

The World Café

The World Café Community Foundation (2015). A Quick Reference Guide to Hosting a World Cafe. Haettu: http://www.theworldcafe.com/tools-store/hosting-tool-kit/

An easy-to-use method for creating a living network of collaborative dialogue around questions that matter in service to real work.

Tutustu etenkin muotoilualalla suosittuun World Café -menetelmään yhteisöllisen dialogin järjestämiseksi. Korosta dokumentista itsellesi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

1) Mitä yhteistä World Café -menetelmällä on aiemmin luokkahuoneessa käyttämiisi/kokeilemiisi menetelmiin?

2) Mitä uusia elementtejä voit noukkia World Café -menetelmästä omaan luokkahuoneeseesi?

Voit lisätä dokumenttiin myös julkisia kommentteja ja vapaasti herätellä keskustelua.

 

The Open Space Primer

Stadler, A. (2019, joulukuun 9). Doing an Open Space: A Two Page Open Space Primer. OpenSpaceWorld.ORG. Haettu: https://openspaceworld.org/wp2/explore/facilitator-resources/.

Tutustu Open Space Primer -menetelmään yhteisöllisen dialogin järjestämiseksi. Korosta dokumentista itsellesi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

1) Minkälaisissa tilanteissa Open Space Primer -menetelmä olisi erityisen hyödyllinen?

2) Mitä yhteistä menetelmällä on aiemmin luokkahuoneessa käyttämiisi/kokeilemiisi menetelmiin?

3) Mitä uusia elementtejä voit noukkia menetelmästä omaan luokkahuoneeseesi? Voit lisätä dokumenttiin myös julkisia kommentteja ja vapaasti herätellä keskustelua.

 

Esa Saarinen – Filosofia ja systeemiajattelu

Filosofi Esa Saarisen luentosarja “Filosofia ja systeemiajattelu” on ollut Aalto yliopiston opiskelijoiden suursuosiossa jo vuosikymmeniä. Astu nyt mukaan kurssille ja jaa hohdokkaimmat oivalluksesi videolle.

Aalto University (2019, tammikuun 17). ”Kyllä! Tänään” – 1/8 Filosofia ja systeemiajattelu 2019 Prof. Esa Saarinen [Videotiedosto]. Haettu: https://www.youtube.com/watch?v=16JE3fQLU2A&list=PLJJ2tnFVQ9wThiaNqOm8XZvrkSbIRgGyx.

 

ARVIOINTI

Ilmaisupyörä

 

Palaset omaan ilmiöön

KESKUSTELKAA moduulin sisältöjen, kirjojen sekä oman kokemuksen pohjalta. Miten voin soveltaa tätä asiaa omassa ilmiötssäni? Miten liittyy aikaisempiin kokemuksiini? Mitä voin oppia muilta? Voidaan myös opettaa muille itse oivallettuja asioita.

PYÖRÄYTTÄKÄÄ ILMAISUPYÖRÄÄ! (Löytyy edellisestä sisällöstä.) Ilmaisypyörää pyöräyttämällä arvotaan muoto tiivistelmälle, jossa esitetään moduulin pohjalta syntyneet keskeiset oivallukset. Jokainen ryhmäläinen palauttaa (saman) tiedoston Clanedin kansioon henkilökohtaisesti.

Palauttakaa tähän ryhmänne keskeisimmät oivallukset oman ilmiönne kannalta sisältävä tuotos.

LOPPUTUOTOS arvioidaan hyväksytty/hylätty –periaatteella. HUOM! Jokainen ryhmäläinen palauttaa kopion tiedostosta.

 

Ajattelu ja oppimaan oppiminen

Tässä tehtävässä arvioimme laaja-alaisen osaamisen osaan ”Ajattelu ja oppimaan oppiminen” (L1) liittyvän ymmärryksemme kehittymistä.

Seuraavassa harjoituksessa arvioimme tarkemmin tämän moduulin alussa asetettujen tavoitteiden toteutumista.

MODUULIN LOPPUARVIOINTI

ALUSSA ASETETTU TAVOITE: Opettaja ymmärtää keskeisimmät elementit liittyen ajatteluun ja oppimaan oppimiseen, miksi ne ovat tärkeitä taitoja ja miten niitä voidaan opetuksen avulla edistää.

Tavoite on saavutettu, mikäli opettaja pystyy moduulin päätteeksi vastaamaan riittävällä tarkkuudella tavoitteeseen liittyvään tutkimuskysymykseen.

Nyt tarkastelemme tavoitteen toteutumista vastaamalla uudestaan alussa vastattuihin kysymyksiin. 

1. Täydennä lause omin sanoin: Ajattelu ja oppimaan oppiminen on tarkoittaa, että… 

2. Osoittakaa ilmiösuunnitelmastanne kohdat, jotka kehittävät ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja. Tätä ei tarvitse välttämättä osoittaa nyt, mutta huolehtikaa, että lopullisessa ilmiösuunnitelmassanne on osoitettu (“L1”) tätä laaja-alaista taitoa tukevat kohdat.

Vastattuasi voit verrata vastauksiasi moduulin alussa antamiisi vastauksiin ja arvioida omien tietojesi karttumista ja ymmärryksesi kehittymistä.

 

SEURAAVAAN MODUULIIN >>