Nyt hiotaan esiin hyvinvointivaltion kova ydin.

Mistä hyvinvointi syntyy? Mikä on yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta kaikkein tärkeintä? Miten varmistamme että teemme oikeita asioita ja tarjoamme tärkeimpiä palveluita kun resurssit ovat tiukassa? Millaisia ratkaisuja voimme löytää kun keräämme yhteiskuntamme parhaat voimat saman pöydän ääreen? Entä mittaammeko nyt olennaisia asioita hyvinvoinnista?

Helsingin yliopisto ja LähiTapiola toteuttavat tänä keväänä toista kertaa viime vuonna järjestetyn nuorten osaajien Master Class -ohjelman hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseksi.

Kutsumme nyt nuoria tutkijoita ja opiskelijoita rakentamaan uusia toimintamalleja kestävän hyvinvoinnin hengessä yhteistyössä julkisen ja kolmannen sektorin osaajien sekä elinkeinoelämän asiantuntijoiden kanssa.

Mikä Master Class? Miksi mukaan?

Master Class innostaa osallistujiaan kehittämään uusia ajatuksia ja toimintamalleja yhteisen hyvinvoinnin kehittämiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi.

Kaikkea ei opi luentosalissa. Me lupaamme, että prosessiin aktiivisesti osallistunut master classilainen:
• ymmärtää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden haasteet ja palvelujen järjestämisen problematiikkaa
• ymmärtää mistä shared value (jaettu arvo) -ajattelussa on kysymys
• omaksuu yhteisöllisen, prosessimuotoisen, challenge-pohjaisen työskentelytavan
• pystyy muotoilemaan konkreettisia ratkaisuehdotuksia esitettyihin haasteisiin
• pääsee osaksi verkostoja, joissa voi jatkossa syntyä uudenlaista toimintaa

Ohjelma rakentuu työpaja- ja ryhmätyöskentelystä maalis-toukokuussa 2014.

Miten mukaan?

Ohjelmaan valitaan enintään 45 nuorta osaajaa julkiselta ja kolmannelta sektorilta, yritysmaailmasta sekä Helsingin yliopiston opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden joukosta.

Hakijat voivat edustaa mitä tahansa tieteenalaa ja taustaa – lääketieteestä käyttäytymistieteeseen ja maataloustieteisiin, kansalaisjärjestöistä kuntiin ja pankkiiriliikkeisiin. Mitä laaja-alaisempaa ajattelua, sen parempia ratkaisuja.

Hae nyt!
Haku päättyy keskiviikkona 5.3.2014.
Valinnoista tiedotetaan viimeistään tiistaina 11.maaliskuuta.

Täytä hakemus TÄÄLLÄ viimeistään keskiviikkona 5.3.2014.klo 23.59.
Lue tarkempi kuvaus ohjelmasta otsikon Master Class – Mitä? alta.

Lisätietoja:
Asiamies Tanja Remes
Helsingin yliopiston yhteiskuntasuhteet-yksikkö
tanja.remes@helsinki.fi

Mentori Jari Sundströmin päällimmäiset tunnelmat matkan jälkeen:

Master Classin voittajatiimin opintokäynti oli hyvä jatkumo kurssilla aloitetuille asioille. Mielenkiintoisia tapaamisia oli useita ja aikataulu oli tiukka. Voileivän voimalla onneksi jaksettiin yllättävän pitkään.  Oli hieno huomata eri tapaamisten yhteydessä, että ne kysymykset, joita Master Classissa pohdittiin, olivat hyvin ajankohtaisia myös Hollannissa. Lisäksi moni tapaaminen osoitti, että ratkaisuissakin oli samankaltaisuuksia. Y5 -mallia muistuttava toimintamalli näytti olevan käytössäkin – vilkaiskaa, mistä Kennislandin alulle panemassa Kafka Brigadessa on kysymys.

Eri tapaamisten yhteydessä ihastutti hollantilaisten isäntiemme ja emäntiemme into ja energia viedä asioita eteenpäin. Kunnioitettavaa sitoutuneisuutta! Keskustelut olivat monipuolisia ja avartavia. Ja Master Class opiskelijat osoittivat näissäkin keskusteluissa olevansa ohjelman nimen veroisia.

Hieno kokemus kaiken kaikkiaan. Mentorikin sai paljon ideoita ja ajattelemisen aiheita. Uskon, että niin sai myös KEKO -tiimi.

– Jari

Voileipälounaalla hyvässä seurassa Enviussa

Anna-Christina Martin-Mäkipajaan teki vaikutuksen Enviun työskentelytapa:

Matkamme viimeisenä päivänä vierailimme Rotterdamissa Enviussa, joka edesauttaa uudenlaisten sosiaalista ja yhteiskunnallista lisäarvoa tuottavien yritysten alullepanemista. Enviu ei rahoita uusien yritysten syntyä vaan tarjoaa työkaluja erityisesti yrityksen ideointi- testaus- ja validointivaiheeseen. Startup- ja kasvuvaiheeseen Enviu hakee kumppanikseen yrittäjää, joka vastaa uuden yrityksen kehittämisestä – uudet yritykset eivät siis synny Enviun alaisuuteen vaan omiksi toimijoiksi. Enviu on erikoistunut erityisesti yritysten kehittämiseen, crowd sourcingiin sekä muihin yhteisöllisiin toimintamuotoihin. Tavoitteena on parantaa mahdollisimman monen ihmisen elämänlaatua Enviun avulla perustettujen yritysten kautta – Enviun slogan onkin “We Start World Changing Companies”.

Enviun lähtökohtana on osallistua sellaisten liikeideoiden kehittämiseen, joilla on potentiaalia kasvaa kannattaviksi yrityksiksi. Ajan kanssa Enviu on kuitenkin saanut yhteistyökumppaneikseen myös säätiön ja kehitysyhteistyöjärjestön, jotka rahoittavat Enviun vetämiä ideointiprosesseja vaikka eivät välttämättä myöhemmin syntyvään yritykseen investoisikaan. Enviun työskentelytapaa pidetään siis jo sinällään arvokkaana ja siksi sitä halutaan tukea.

Tunnetuimpia Enviusta liikkeelle lähteneitä startup-yrityksiä on Energy Floors (entinen Sustainable Dance Club), joka on erikoistunut ihmisten liikkeiden avulla energiaa tuottaviin lattiapintoihin sekä energiatietoisuuden lisäämiseen. Monet muut Enviun projekteista keskittyvät kehittyvien maiden ongelmien ratkaisemiseen. Näistä projekteista esimerkkinä INURBA, joka kehittää uudenlaisia keskiluokalle suunnattuja, turvallisia asumismuotoja kehittyvissä maissa sekä intialaisten riksa-autojen päästövähennyksiin ja kuljettajien työolojen ja ansiotulojen parantamiseen keskittyvä Three Wheels United.

Lisätietoja Enviusta ja ajankohtaisista projekteista: www.enviu.org.

Alla: Wouter Kersten vetää Thinking Differently -työpajaa KEKO-kodeille – Forget the Box!

Sosiaaliset innovaatiot, joukkoistaminen, kokeilut ja palveluiden uudelleenjärjestäminen – Hollannissa rakennetaan tulevaisuuden hyvinvointia ennakkoluulottomasti ja uusin menetelmin. 

Nuorten asiantuntijoiden Hyvä yhteiskunta Master Class -ohjelmassa palkittu tiimi KEKO-kodit teki viime viikolla opintomatkan Hollantiin. Hollannin haasteet ovat tuttuja: väestö vanhenee ja nykyisen hyvinvointimallin rakenteet ja toimintamallit piiputtavat.  Matkasta jäi kuitenkin tuntuma siitä, että Hollannissa ratkaisuja haetaan laajemmalla rintamalla ja ennakkoluulottomammin kuin Suomessa.

Terveydenhuollon remontti hollantilaisittain

KEKO-tiimi tarttui Master class -ehdotuksessaan nuorten syrjäytymiseen ja pääkaupunkiseudun asuntopulaan. Ratkaisussa yhdistyvät KEKO-Palveluiden tuottama yhteisöllisen ja tuetun asumisen palvelu, joka antaa syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle mahdollisuuden kiinnittyä yhteiskuntaan, sekä KEKO-Asuntojen vetämä pääkaupunkiseudun tyhjillään olevien kiinteistöjen remontointi asumiskäyttöön.  LähiTapiola halusi palkintomatkan avulla antaa eväitä ratkaisun eteenpäin kehittämiseksi.

Masterclassilaiset vierailivat Hollannin suurimmassa vakuutusyhtiössä Achmeassa ja saivat arvion ehdotuksensa toimivuudesta kiinteistösijoittamisen näkökulmasta. Achmeassa kuultiin myös maan vuonna 2006 uusitusta terveydenhuoltomallista, jossa keskinäisillä vakuutusyhtiöllä on merkittävä rooli.

Uudistuksen taustalla olivat terveydenhuollon kustannusten nousu jopa yli 10 prosentin vuosivauhtia sekä hoitojonot. Nykyään jokainen hollantilainen on vakuutusyhtiön asiakas, ja terveydenhuollon palvelut rahoitetaan vakuutusyhtiöiden kautta. Mallin keskiössä on asiakkaan päätösvalta, laatu ja tasa-arvo, kun kuilua julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei enää ole. Tarkoin säännelty järjestelmä toimii markkinalogiikkaa seuraten, ja Achmean mukaan terveydenhuoltokustannukset kääntyivät laskuun vuonna 2012.

Osallistamista ja yhteisöllisiä toimintamuotoja

Uusia ratkaisuja sosiaalisiin ongelmiin ja ympäristöhaasteisiin tuottavia kiinnostavia toimijoita on Hollannissa useita. Keskeistä on yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. KEKO-tiimi sai ajatuksia sosiaalisia innovaatioita jalostavassa ajatushautomo Kennislandissa sekä uutta liiketoimintaa joukkoistamiseen tukeutuvilla innovaatioprosesseilla synnyttävässä yrityshautomo Enviussa.

Yliopistot ovat ajatushautomoiden ohella tärkeitä toimijoita hyvinvointipalveluiden kehittämisessä.  Amsterdam Centre for Entrepreneurship (ACE) on neljän korkeakoulun yhteinen monitieteinen yrittäjyyskeskus. Keskus palvelee yrittäjyydestä ja oman tekemisen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta motivoitunutta opiskelijapolvea. Toiminnassa mukava oleva Corinne Buschhüter haki yrittäjyysoppia amerikkalaisista yliopistoista ja pyörittää nyt muun muassa ACEn start up -viikonloppuja. Myös valtio ja yksityiset toimijat tukevat ACEn toimintaa. Ennakkoluulottomuutta ja uskoa uusiin ratkaisumahdollisuuksiin tuntuukin löytyvän Hollannista kaikilta tahoilta.

Palkittuun Keko-kodit tiimiin kuuluvat Mia Haglund, Julia Jousilahti, Heikki Luoto, Mia Malin, Anna-Christina Martin Mäkipaja ja Annastiina Vartiainen. Matkalla olivat mukana myös ohjelman mentorit, Jari Sundström ja Anu Pylkkänen LähiTapiolasta sekä Pia Dolivo ja Jenni Koistinen Helsingin yliopiston yhteiskuntasuhteista.

Hyvä yhteiskunta Master Class huipentui keskiviikkona 15.5.2013 kun hyvinvointiyhteiskunnan haasteiden ratkomiseen tarttuneet ryhmät esittivät ehdotuksensa kestävän hyvinvoinnin rakentamiseksi.

Byrocran, Hyvän Työn, Hyvinvointineuvolan, Kekon, Kylävoiman ja Y5:n esitykset, pitchit, vakuuttivat mentorit ja kutsuvierasyleisön ohjelmaan valittujen nuorten osaajien kyvyistä. Osa-aikatyön lisääminen byrokratiaa vähentämällä, nuorten kannustaminen töiden löytämiseen, hyvinvointipalveluiden selkiyttäminen ja kehittäminen, asuntoja nuorille ja syrjäytymiskierteen katkaiseminen, paikallisyhteisöjen voimaannuttaminen ja eri toimijoiden tuominen yhteen ratkaisemaan viheliäisiä ongelmia – kaikki toimivia vastauksia uuteen työnjakoon ja toimintamalleihin sekä resurssien parempaan käyttöön.

Viheliäinen oli myös mentoriraadille asetettu tehtävä valita ratkaisuista paras. Ratkaisun toivottiin olevan vastaus johonkin Master Class -haasteeseen, konkreettinen ja toteutettavissa myös laajalla skaalalla. Innovatiivisuuden lisäksi toivottiin, että ratkaisuehdotuksessa yhteiskunnallisten toimijoiden roolit on ajateltu jaettua arvoa luovalla ja kestävää hyvää yhteiskuntaa rakentavalla tavalla, taloudelliset edelletykset ja rahoitusmalli huomioiden.

Hyvä yhteiskunta Master Class 2013 -ohjelman pääpalkinnon mentoriraati jakoi Keko-konsernin idealle http://prezi.com/tbtwstj9hfr-/kekokodit/.

Haaste: Uusi vastuunjako

Kuntakartta muuttuu ja vastuu hyvinvointipalveluista uhkaa siirtyä yhä kauemmas niistä, joita ne koskevat. Miten saamme ihmiset ottamaan paikallistasolla enemmän vastuuta omasta ja toistensa hyvinvoinnista? Big Society -ajattelu ei pyri julkisen sektorin tehtävien uudelleenjakoon, vaan tarjoamaan vastuuta suoraan kansalaisille ja heidän muodostamilleen yhteisöille. Kansalaisille tulisi tarjota mahdollisuus vaikuttaa, toimia ja osallistua julkisten palvelujen uudistamiseen. Tämänhetkinen kuntauudistus viittaa vastakkaiseen kehitykseen.

Ratkaisu:

Kylävoima on vastavoima kuntakartan muutoksen ja vallan keskittymisen seurauksena uhkaavalle kyläidentiteetin ja lähiyhteisön vastuun katoamiselle. Innostamme Big Society -ajattelun hengessä lähiyhteisön toimijoita ja kansalaisia keksimään ratkaisuja paikallisiin haasteisiin toimintapäivien muodossa. Piilevää osallistumispotentiaalia on Suomessa paljon. Kolmasosa osallistuu jo vapaaehtoistoimintaan ja 60 % osallistuisi, jos pyydettäisiin.  Me pyydämme ne 60 % toimimaan. Kylävoima syntyy asukkaiden muodostamissa ryhmissä, jotka etsivät ratkaisuja alueen haasteisiin.

Yhdistyksemme toimii:

Haasteiden kartoittajana – Selvitämme, millaisia haasteita alueella on ja kokoamme ne yhteen.

Lähialueen järjestöjen, yritysten, kunnallisten toimijoiden sekä ihmisten yhteen tuojana – Tiedotamme tapahtumasta eri kanavissa ja otamme yhteyttä paikallisiin toimijoihin

Tapahtuman järjestämisen koordinaattorina – Suunnittelemme toiminnalle kehikon ja autamme tapahtuman käytännönjärjestelyissä sekä rahoituksen hankkimisessa

Osallistamisen asiantuntijana – Tuemme ryhmäytymistä ja lanseeraamme uusia toimintamalleja kokeilukulttuurin hengessä (esim. Uusi demokratia -pilotit, Open data -innovaatiot)

Kenelle suunnattu?

Minkä kokoiselle alueelle palveluamme voidaan soveltaa?

Isossa kaupungissa kaupunginosatkin ovat suuria kun taas pienillä paikkakunnilla asuu pieni määrä ihmisiä suurella alueella. Alueen, jolle palvelu kohdistetaan, tulisi yhteisöhengen luomisen helpottamiseksi olla asukasmäärältään haarukassa 5000–10 000. Kylävoima ei ole jokaisella paikkakunnalla samanlainen vaan saa lopullisen muotonsa vasta yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa, alueen haasteiden ja voimavarojen pohjalta. Ajatuksena on kuitenkin luoda toiminnalle kehikko, jota voidaan soveltaa niin maakunnissa kuin kaupunkien lähiöissä.

Kuka haluaa palvelumme?

Ne dynaamiset kunnat, kaupunginosat ja yhteisöt, jotka näkevät edelleen toivoa osallisuudessa, ihmisten itse löytämissä ratkaisuissa ja neljännen sektorin Big Society -hengessä. Konkreettisesti palveluamme voitaisiin markkinoida mm. Kuntaliiton kautta ja sen asiakkaiksi valikoitunee esim. suurkuntien osat, jotka haluavat vaalia omaa kyläidentiteettiään Kylävoiman avulla.

Esimerkkikunnat, jonne palvelua voisi viedä: Porvoo, Eno ja Outokumpu

Näin Kylävoiman toteutetaan:

 1.      Hyvinvointi – kartoitus

Kylävoima -palvelu suunnataan sellaisille paikkakunnille, joissa asukkaiden palveluiden saatavuus on laskenut tai alueella on muita hyvinvointiin liittyviä haasteita. Yhdistys kartoittaa palvelua tarvitsevia paikkakuntia seuraavista tietolähteistä:

– Luomalla maan laajuinen jäsenrekisteri ja foorumi asukasyhdistyksille, jossa voidaan jakaa toimintamalleja ja tietoja sekä toteuttaa kyselyitä asukasyhdistysten haasteista.

– Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisut

– Ympäristöministeriön kaavoitushankkeet

– Tilastokeskuksen hyvinvointia kuvaavat mittarit

– Kuntaliiton julkaisut

– Kansalaisjärjestöt

 2.      Yhteys paikkakuntaan

Palvelumme lähtökohta on yhteydenotto paikallistason yhdistykseen paikkakunnalla, jonne haluamme viedä kylävoiman. Tässä yhteydessä suoritetaan myös ennakkoselvitys koskien alueen ongelmia ja haasteita.

3.      Kutsu suunnittelupäivään – Miten ihmiset saadaan mukaan?

”Mikä asuinalueella mättää? Kylävoimapäivässä ratkomme haasteita yhdessä!”

Kanavat: Koulut, lähikauppa, paikallinen lehti, verkko, vanhainkoti, kirjasto, seurakunnat, ”toivomuspuu”, suorat yhteydenotot yrityksiin ja järjestöihin, ilmoitusten postittaminen asukkaille, kadunvarsijulisteet.

” Kenet haastaisit ratkaisemaan ongelmaa? Haasta naapurisi tai lähikauppiaasi mukaan!”

Mukaan kutsutaan niin innostuneita yksilöitä ja porukoita kuin myös paikallisia järjestöjä ja yrityksiä, joiden on tarkoitus muodostaa ryhmiä ratkomaan haasteita sekä suunnittelemaan kylävoimapäivää.

”Millaisia paikallisia ongelmia haluaisit itse olla ratkaisemassa?”

Haasteet voivat olla sekä pieniä että suuria, henkilökohtaisia tai koko yhteisöä koskevia – eli kaikkea koirankakasta terveydenhoitopalvelujen toimimattomuuteen.

”Kenen haluat esiintyvän kylävoimapäivässä? Voisitko se olla sinä tai kaverisi? Kenet haluaisit puhumaan tapahtumaan? Kerro ja vaikuta!”

4.      Haastepäivä/suunnittelupäivä

– Paikkana esimerkiksi koulu, keväällä

– Suunnitteluun mukaan tulleet keksivät ratkaisuehdotuksia nousseisiin haasteisiin,  osallistujia kannustetaan muodostamaan ryhmiä ideoimaan ratkaisuja itse esittämiinsä haasteisiin

– Tutustutaan muilla paikkakunnilla hyväksi havaittuihin toimintamalleihin, joita voisi soveltaa haasteiden ratkaisussa

– Haasteet ovat esillä tapahtumatilassa – haasteita saa myös lisätä

– Järjestöt ja yritykset esittäytyvät – myös paikalliset järjestöt ja yritykset voivat osallistua haasteiden ratkaisemiseen omalla panoksellaan

– Suunnittelupäivässä ajatuksia myös liittyen kyläjuhlan ohjelmaan, toiveita, esityksiä…

5.      Kylävoimapäivä

– Kylätoimintapäivän voi yhdistää varsinaiseen kyläjuhlaan, joita monilla paikkakunnilla jo on

– Matalan kynnyksen tapahtuma, jonne on helppo tulla

– Syksyllä tai keväällä, riippuen paikallisen kyläjuhlan ajankohdasta

– Haasteiden ratkaisut esille: mitä haastepäivän jälkeen on saatu aikaan?

– Suunnitellaan, miten kehitystä voisi jatkaa

Rahoitus: Kylävoima on aatteellinen yhdistys, jonka potentiaalisia rahoittajia voisivat olla esimerkiksi Helsingin Lähiörahasto, EU:n aluekehitysrahasto, EU:n maaseudun kehittämistuki, Paikalliset yritykset, Kunnat, Ympäristöministeriön asuinalueiden kehittämisohjelma 2013–2015 (lähiöt), Raha-automaattiyhdistys

Benchmarking: Suomimies seikkailee -rekkakiertue, Hyvä yhteiskunta – Master Class, Kepan Mahdollisuuksien tori, Kyläjuhlat, Kaupunginosaseurat, Helka (Helsingin kaupunginosaseurojen yhteisfoorumi), Sitran Uusi demokratia -hanke

Mentoroinnit: Kristiina Kumpula, Anu Pylkkänen, Antti Karjalainen

Vierailuja ja tapaamisia: Saara Vanhala (Arabian Artovan ja kylätilan tuottaja), Suomimies seikkailee (Klaukkalassa ja Helsingissä), Suupirssin koordinaattori Kaarina Sirviö, Porvoon toimialajohtaja Maarit Ståhlberg (yhteydenottopyyntö jätetty)

Tavoitteemme on työllistää ne, jotka tällä hetkellä eivät pysty tekemään osa-aikatyötä esim. yhteiskunnan tukien menettämisen pelosta.

Suomessa tehdään kansainvälisesti katsoen vielä hyvin vähän osa-aikatyötä. Viime aikoina on alettu ymmärtää, että varsinkin huoltosuhteen heikentyessä erityisesti työelämän ulkopuolella olevia ihmisiä on saatava mukaan työmarkkinoille. Lisäksi nuoret arvostavat vapaa-aikaa, eivätkä välttämättä edes tavoittele kokotyöaikaa.

Tällä hetkellä osa-aikatyölle on liikaa rakenteellisia esteitä, mutta on selvää, että 20 vuoden päästä tätä ns. uutta työtä tehdään paljon enemmän kuin nyt.  Uskomme, että kokopäivätyön normista luopuminen on vain ajan kysymys.

Työvoiman ulkopuolella on kymmeniä tuhansia ihmisiä, joilla olisi halua ja kykyä osa-aikatyön tekemiseen. On arvioitu, että Suomessa on yli 30 000 työkyvyttömyyseläkeläistä, siis lopullisesti työelämästä ulos jääneitä, jotka haluaisivat tehdä ainakin jonkin verran töitä. Suurissa ikäluokissa on toisaalta valtavasti terveitä ja energisiä tuoreita eläkeläisiä, jotka voisivat kerätä lisätuloja lyhytaikaisista töistä.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömien osa-aikaista työllistymistä ehkäisevät etenkin kannustinloukut ja byrokratia. Kuitenkin esim. ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla tai työkyvyttömyyseläkkeellä elävät hyötyisivät työnteosta, jos tulot eivät nousisi liian korkeiksi. Toisaalta taas Kauppakamarin yritysjohtajakyselyn mukaan 40% yrityksistä olisi halukkaita palkkaamaan työntekijöitä eri työllistämistuilla, mutta aika ei riitä tämän edellyttämään paperisotaan.

Byrocran liikeidenana on tarjota osa-aikatyötä ammattitaitoiselle ja korkeakoulutetuille työntekijöille, kuten downsiftaajille, eläkeläisille ja työkyvyttömyyseläkeläisille, osatyökykyisille sekä erilaisista syistä työvoiman ulkopuolella olleille, jotka haluavat kokeilla työelämään palaamista asteittain oman jaksamisensa mukaan. Keskeistä Byrocran toiminassa on selvittää asiakkaiden puolesta työnteon vaikutukset asiakkaan saamiin tukiin niin, ettei kannustinloukkuja synny tai niiden vaikutus voidaan minimoida.

Byrocran tavoite on optimoida työnhakijoiden tilanteet ja työaika niin, että työnteko on työntekijälle aina kannattavaa. Työnantajille tarjoamme päteviä, motivoituneita, hyvin profiloituja työntekijöitä – muodollisena kriteerinä toimii korkeakoulutus, lisäksi haastattelemme kaikki työntekijämme.

Toimimme osakeyhtiömuodossa, mutta tavoitteenamme ei ole voiton tuottaminen. Otamme kantaaksemme työnantajavelvoitteet, jotka toimivat työllistämisen esteinä.

Innolla keskiviikon päätöstilaisuutta odottaen,

Byrocralaiset

Entistä monimutkaisempi, monitahoisempi ja nopeammin muuttava maailma tuottaa yhä enemmän hyvinvointiyhteiskuntaa haastavia konflikteja. Konfliktit ovat nopeasti reagoivan median myötä hetkessä kaikkien tiedossa. Somen myötä kaikki pääsevät entistä helpommin sanomaan sanansa asiaan. Ongelmista on samalla tullut niin laajoja, ettei yksi toimija (yksi Y) pysty niitä enää yksin ratkaisemaan.

Me Y5:ssä uskomme, että näihin hyvinvointiyhteiskuntaa haastaviin ongelmiin on tartuttava entistä nopeammin, niistä on viestittävä oikealla tavalla ja ratkaisun löytämiseksi on kaikkia osapuolia kuunneltava tasavertaisesti. Tämän lisäksi ratkaisuihin on päästävä käsiksi heti. Ratkaisun tähän tuovat kokeilukulttuurin keinot, joilla ratkaisumallit voidaan nopeasti todeta toimiviksi tai vaihtoehtoisesti ongelmakohdat pystytään identifioimaan.

Ongelmista ratkaisuihin

Y5 pystyy siis löytämään tahot joiden tulisi keskustella. Uskomme, että toimijoita tulee kerätä yhteiskunnan eri tahoilta: yhteisöistä, yrityksistä, julkiselta sektorilta (yhteiskunta), tutkimuksesta (yliopisto) sekä yksilöistä – Y5. Oikeat tahot ja toimijat eivät kuitenkaan yksin riitä. Yhteisen päämäärän löytäminen vaatii yhteisen kielen. Tähän Y5 vastaa uudenlaisilla fasilitoinnin menetelmillä, joissa yhdistetään yhteistoiminnallisiamenetelmiä ja konfliktinratkaisumenetelmiä. Näin yhteinen päämäärä ja ratkaisu löydetään nopeasti, ennen kuin ongelma kasvaa liian suureksi.

Yhteisestä päämäärästä toimintaan!

Yhteisen päämäärän ja ratkaisun löydyttyä on ryhdyttävä toimeen. Kaikkien toimijoiden on sitouduttava ratkaisuun. Me Y5:ssä uskomme kokeilukulttuurin vastaavan sitouttamiseen ja siihen, että ratkaisu saadaan käytäntöön nopeasti. Nopealla muutaman viikon kokeilulla pystymme osoittamaan kaikille ratkaisun toimivuuden tai kokeilun epäonnistuessa löydämme ratkaisun ongelmakohdat. Sitoutumattomana tahona Y5:n on helppo jäädä seuraamaan ratkaisujen toteuttamista ja auttaa kaikkia tahoja toimimaan ratkaisun puolesta.

Katso slideshow Y5:stä täältä.