Mustan Historian Ilta: Tanssi ja Diaspora

Hei!

Ensi viikon keskiviikkona tapahtuu! Nimittäin Helinä Rautavaaran museossa Espoossa klo 18.00!

”Yhdysvalloissa ja muissa maissa helmikuu on omistettu afrikkalaisessa diasporassa kehittyneille kulttuureille sekä historian käsittelemiselle mustasta näkökulmasta. Tanssija Clyde Wilderin (USA) ja tanssija-tutkija FT Malin Grahn-Wilderin (Suomi) esitys ja luento syventyvät afrikkalais-amerikkalaiseen tanssiperinteeseen kielen, kommunikaation ja vapauden näkökulmasta. He osoittavat, kuinka liikkeet ja rytmit voivat muodostaa yhteisöjä, luoda toivoa ja toimia itseilmaisun välineinä. Myös yleisö on tervetullut osallistumaan tanssiin!”

Uskontotieteen ainejärjestö Mythos Ry ja NEFA järjestävät yhteislähdön tapahtumaan Porthanian aulassa. Lähtö tapahtuu aulasta klo 17.10, mutta kokoontuminen on klo.17.05. Tästä siirrytään metrolle, jolla matka-aika kohteeseen on n. 35 minuuttia, mukaan lukien kävely metrolta Helinä Rautavaaran museoon.

Valmistaudu siis avoimin mielin ja saavu Porthanian aulaan ensi viikon keskiviikkona, 28.2 klo 17.05 ja koe upea elämys afrikkalais-amerikkalaisen tanssiperinteen siivittämänä.

Tapahtuman Facebook-linkki. 

Cya there ja mahtavaa viikonloppua kaikille! 

Karonkka!

Hoi!

Kotona valmiina lähtöön.

Viime perjantaina, 16. helmikuuta, vedin kotona alkuillasta päälle opiskelijahaalarit. Tuo ihana tummanvihreä, haalarimerkein koristeltu opiskelijan rymy-univormu, jonka eteen olen työskennellyt neulan ja langan kanssa hävyttömän monta tuntia. Omissa haalareissani on merkkien lisäksi vaihdettu lahje ja henkselit. Haalareideni vyölenkeistä roikkuu vaikka mitä tärkeitä ja välttämättömiä selviytymisvälineitä vapun, pikkulaskaisen, karonkan ja muiden akateemisia perinteitä täynnä olevien juhlien varalle. Minulle haalarit edustavat pääainettani, ainejärjestöämme Nefa-Helsinkiä Ry:tä ja opiskelijaelämää yleensäkin. Niiden päälle vetäminen on aina mieluisa hetki. Tuona perjantaina haalareita en pukenut lämpimikseni (vaikka ne ovatkin niin mukavat), vaan Uudella Ylioppilastalolla järjestettiin Nefan Karonkka!

Karonkka on akateeminen perinne ja se järjestetään perinteisesti väitöstilaisuuden jälkeen   illalla. Tässä juhlatilaisuudessa juuri väitellyt tuore tohtori kiittää vastaväittäjäänsä ja kaikkia väitöskirjan syntyprosessiin osallistuneita henkilöitä. Karonkka kuitenkin järjestetään erityisesti vastaväittäjän kunniaksi ja
vastaväittäjä onkin tärkein vieras, joka saapuu usein karonkkaan viimeisenä. Vaikka karonkka edustaakin tätä akateemista juhlaa, sanan käyttö on laajentunut yliopistomaailmassa tarkoittamaan myös ainejärjestön hallituksen vaihtumisen kunniaksi järjestettävää tilaisuutta, vaihtoa. Tässä hallitusvaihdossa juhlistetaan vanhan hallituksen tekemää työtä, kulunutta vuotta ja uutta hallitusta. Vaihtoon liittyviä perinteitä on yhtä monta kuin on ainejärjestöjäkin ja nämä perinteet voivat olla keskenään hyvinkin erilaisia.

Illan pizzat tulivat Kotipizzasta.

Nefa-Helsinki Ry järjesti vaihtokaronkan Uudella Ylioppilastalolla rennoissa tunnelmissa. Tilaisuudessa juhlittiin, pelattiin, syötiin ja juotiin. Paikalle saapui uuden ja vanhan hallituksen jäseniä ja humanistiklusterin täytti nauru, puheensorina ja musiikki.  Tunnelma oli hauska ja rento ja vanhat hallituslaiset siirsivät hyvin mielin vastuun ainejärjestön toiminnasta uudelle hallitukselle. Ilta jatkui humanistiklusterilla puoleen yöhön saakka, jonka jälkeen kynnelle kykenevät jatkoivat juhlia Helsingin yössä. Mieletön ilta!

Tässä blogissa vanhat hallitukset ja hallitus 2018 löytyvät yläpalkista. Hallitus 2018 -osiota löytyvät myös kaikkien hallituslaisten yhteystiedot ja voitkin ottaa yhteyttä uuden hallituksen jäseniin missä tahansa asiassa.

  

Mahtavaa alkavaa viikkoa kaikille! 

 

Kulo! Risteilee!

Hei kaikki!

Kulo(Kulttuurintutkimuksen opiskelijat) Ry on valtakunnallinen kattojärjestö
kulttuurintutkimuksen alojen opiskelijoille. Se toimii kulttuurintutkimuksen opiskelijoiden edunvalvojana Suomessa. Tämän lisäksi Kulo tekee kulttuurintutkimusta tunnetuksi, edistää kulttuurintutkimuksen poikkitieteellisyyttä koulutuspoliittisessa päätöksenteossa, ottaa kantaa kulttuurintutkimuksen opiskeluun liittyvässä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja toimia yhdyssiteenä kulttuurintutkimuksen alojen opiskelijoiden sekä aloista kiinnostuneiden henkilöiden ja yhteisöjen välillä. Kulon toimintaan kuuluu seminaareja, ekskursioita ja muita tapaamisia.

Tällä kertaa Kulo lähtee kevätekskursiolle eteläiseen Helsinkiin, eli minnekkäs muualle kuin Tallinnaan! Tähän seikkailuun ovat tervetulleita kaikki te kulttuurialan opiskelijat! Tapahtuman tiedot löytyvät tapahtuman Facebook -sivuilta, sekä alta suorana lainauksena. Huomioithan, että ilmoittautumisaika on lyhyt, joten nyt hihat heilumaan ja laivalle! 

 

 

”Kulo risteilee taas! 

Haluatko unohtaa maalliset murheet ja purjehtia muiden kulolaisten kanssa Tallinnan yöhön? Tule seilaamaan joukkoon iloiseen!


Kulttuurintutkimuksen opiskelijoiden kattojärjestö Kulon ensimmäinen kevätexcu lähestyy. Tänä vuonna Kulon kulttuurilaiva lipuu Helsingistä Tallinnaan, missä vietämme ikimuistoisen viikonlopun toistemme seurasta nauttien. Risteily sisältää taattua laivatunnelmaa, hotelliyön ja poikkitieteellistä menoa. Kulo toivottaa kaikki Kultun, Seitan, Jyväskylän, Joensuun ja Helsingin Nefan sekä Mythoksen jäsenet tervetulleiksi seilaamaan kanssamme.

Risteilyn aikataulu:

Pe 23.3.2018: Kokoonnumme hyvissä ajoin porukalla Helsingin terminaaliin (Länsiterminaali 1, Tyynenmerenkatu 8). Silja Europa avaa ovensa 17:30, mistä se starttaa matkansa klo 18.30. Luvassa mm. Kulon kevätkokous, halukkaille yhteinen buffetillallinen, laivatehtävä, kevyttä visailua ynnä muita mukavia seurahupeja.
La 24.3.2018: Saavumme Tallinnaan klo 8:00 aamulla. Perillä järjestämme virkistävän brunssin paikallisessa ravintolassa ja tutustumme kaupungin kulttuurikohteisiin. Yhteistä ohjelmaa on klo 14 asti, minkä jälkeen voi kirjautua hotelliin. Illalla pääsemme nauttimaan Tallinnan tunnelmasta ja menomestoista. Lisätietoja päivitetään.
Su 25.3.2018: Hotelliaamupala (8-11:00). Paluulaiva Megastar lähtee Tallinnan terminaalista 13:30 kohti Helsinkiä. Helsingissä olemme perillä 15:30 aikoihin.

Hintaa huville tulee 70 € per henkilö, sisältäen hotelliaamiaisen.
Laivan buffetti ennakkoon varattuna 33 € (sisältää all-inclusive ruoat ja hanajuomat).

Ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen sumu.posio@hotmail.com

Ilmoita viestissä tarvittavat tiedot: Nimi, henkilötunnus, haluatko buffetilallisen ja minkä ainejärjestön edustaja olet. Ilmoittautuminen on sitova ja se tulee tehdä perjantaihin 22.2. mennessä. Paikkoja on rajoitetusti, joten ole nopea!

HOX! Mukaan tulee ottaa voimassa oleva henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti tai poliisin myöntämä henkilökortti). Kuvallinen kelakortti tai väliaikainen henkilökortti ei käy.

Maksutiedot:
Lähetetään myöhemmin erikseen ilmoittautuneille.

HELSINKI-TALLINNA-HELSINKI.

Nähdään laivalla!

Terveisin,
merikapteenit Sumu & Joonas sekä Kulon laivaväki.”

 

Saamelaisten kansallispäivä

”Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!”

Alkuperäiskansan juhlaa 

Suomalais-ugrilainen alkuperäiskansa, saamelaiset, viettävät tänään 101. juhlapäiväänsä.  Tiistaina 6. helmikuuta on nimittäin saamelaisten kansallispäivä. Juhlapäivän historiallinen jatkumo yltää vuoteen 1917, mutta suomalaisessa kalenterissa saamelaisten kansallispäivä sai merkintänsä vuonna 2004, joten juhlapäivänä se on suhteellisen nuori.   Tämä juhlapäivä näkyi myös yliopiston alueella ja osallistuin itsekin lyhyesti juhlapäivän viettoon Porthanian edustalla klo 12.00. Paikalla oli muitakin Nefan edustajia. Helsingin yliopistossa on mahdollista opiskella saamen kieltä ja muun muassa Nefa-Helsinki Ry:n varapuheenjohtaja Jenni Haapanen opiskelee saamen kieltä sivuaineenaan.

 

Kuten kansallispäivän juhlallisuuksiin kuuluu, myös Porthanian edessä salkoon nostettiin saamelaisten lippu. Saamelaisten lippu on todella värikäs ja siitä löytyy punaista, sinistä, keltaista ja vihreää. Sininen puoliympyrä kuvastaa kuuta ja punainen puoliympyrä puolestaan aurinkoa. Lipussa näyttäytyvät olevat värit ovat löydettävissä myös saamelaisten kansallispuvusta, jota kutsutaan gáktiksi. Oli mieletöntä ja kaunista nähdä paikan päällä saamelaisia aitoja kansallispukuja ja tämä oli minulle henkilökohtaisesti ensimmäinen kerta kun näitä pukuja pääsin ihastelemaan.

Pohjolassa on elänyt saamelaisia lähes 10 000 vuotta. Saamelaisten rikas ja värikäs kulttuuri, historia, perinteet, käsitykset, elämäntapa, näkemykset ja muinaisusko ovat arvokasta ja täysin korvaamatonta kulttuurihistoriaa. On tärkeää, että saamelaisen kulttuurin arvot ja yleinen kulttuurinen moninaisuus on tulevaisuudessakin turvattu, säilytetty ja suojeltu kaikkialla. Saamelainen kulttuuri on kiinnostanut tutkijoita myös erityisesti folkloristiikan tutkimuksen kentällä. Olen itse perehtynyt saamelaiseen muinaisuskoon kirjallisuuden ja väitöskirjojen pohjalta.

Saamelaisten ainutlaatuiset kansallispuvut – Pohdintaa kulttuurisesta appropriaatiosta 

”Saamenpuvut kertovat saamelaisille itselleen paljon kantajastaan. Pukujen kirjonnasta ja mallista voi päätellä muun muassa, mistä henkilö on kotoisin ja mihin sukuun hän kuuluu. Saamelaiset kokevatkin pilailupuotien asut kulttuuriaan loukkaavina.”

Saamelaisten juhlapäivä oli huomioitu myös lehdissä ja tämän aamun Helsingin Sanomissa olikin mielenkiintoinen juttu Bileversion saamenpuvusta voi tehdä vain saamelainen itse, sanoo nuori saamelaisaktiivi – ”Naamiaispuku missien päällä on yhtä loukkaava kuin lottien puvusta tehty seksikäs pilaversio” (linkki juttuun.)  Helsingin Sanomien jutussa nousee esille muun muassa kaksi vanhaa kohua, joiden keskiössä on ollut saamelaisten kansallispuku. Ensimmäisenä mainitaan se, kun Suomen kandidaatti edusti Miss Maailma -kilpailussa pilailupuodista hankitussa saamenpuvussa ja toisena kohu, joka aiheutui kun Kiasma esitti videota, jossa vähäpukeiset naiset tanssivat saamenpukujäljennöksissä. Mielestäni tämän aiheen, toisen kulttuurin elementtien käyttäminen, oli Helsingin Sanomilta varsin tärkeä ja mielenkiintoinen nosto tähän saamelaisten juhlapäivään ja se kertoo tärkeää sanomaa. Kysymys on kulttuurisesta lainaamisesta. Kulttuurinen omiminen eli kulttuurinen appropriaatio on Helsingin Sanomien käyttämä nimitys kulttuuriselle lainaamiselle. Haluaisinkin tarkastella ja pohtia lyhyesti tätä aihetta omien näkökulmieni pohjalta.

Olen huomannut, että nämä asiat ja ristiriitatilanteet ovat jatkuvasti pinnalla. Keskustelu siitä, kenellä on oikeus käyttää vapaasti muiden kulttuurien ainutlaatuisia tuotteita, tuntuu olevan kuuma peruna jota hypistellessä palaa herkästi näpit. Näkemykseni on, että kyseessä on täysin puhdas folklorismi -tilanne ja varsin tyypillinen kiista siihen liittyvistä oikeutuksista ja eettis-moraalisista periaatteista. Folklorismilla tarkoitan tässä nyt sitä prosessia, jossa jokin perinnetuote irrotetaan aidoksi oletetusta ja alkuperäisestä esiintymisyhteydestään täysin uuteen kontekstiin. Eli tilanne, jossa folklore-elementit siirretään ajallisesta ja paikallisesta kontekstista uuteen, ja joissa niitä hyödynnetään kaupallisessa, viihteellisessä ja/tai ideologisessa mielessä. Näissä kahdessa edellä mainitussa kohussa saamenpuvun käytön funktio lienee ollut mahdollisesti kaupallinen, viihteellinen ja/tai taiteellinen. 

Onko folklorismi oikein? Saako saamelaisten kansallispukujen replikoita käyttää kuka vain käyttöyhteydestä riippumatta? Tilanne on tässä tapauksessa varsin kaksipiippuinen kuten aina, enkä osaa tai ole oikea ihminen määrittelemään mikä on oikein ja mikä väärin. Kuitenkin suhtautumiseni eri maiden, kansojen ja heimojen kulttuuriperintötuotteisiin on lähtökohtaisesti hyvinkin kunnioittava ja minusta on hienoa, että eri kulttuurituotteita, perinteitä ja tapoja tehdään näkyviksi eri puolilla maailmaa, vaikkapa sitten juhlissa ja maailmanlaajuisissa tapahtumissa, joissa kulttuurituotteiden alkuperä on tiedossa ja sen esittäjä edustaa omaa, henkilökohtaista kulttuuriaan. Kuitenkin katson, että näissä kahdessa kohussa saamelaisten kansallispukujen pilaversioita käytettäessä ei olla oltu täysin tietoisia siitä, millaisia arvomaailmoja ja ulottuvuuksia pukujen takaa todella löytyy eikä niissä esiintyvät ihmiset ole olleet oikeita ihmisiä pukuja kantamaan. Tilanne on siis mielestäni ristiriitainen; kulttuurien näkyvyys on hyve mutta taustalla vaikuttavat hyvinkin henkilökohtaiset ja syvään juurtuneet näkemykset ja arvot, joihin vain tietyillä ihmisillä on etuoikeus. Katsonkin, että loistava tapa ylläpitää, säilyttää, näyttää ja tehdä tunnetuksi saamelaista kulttuuria on juurikin esimerkiksi tämä saamelaisten kansallispäivä. Olin ilahtunut, kun bongasin tänään Porthanian edestä muutaman toimittajan, jotka olivat tulleet kuuntelemaan saamelaisten puheita ja lauluja.

Uskon, että monet urbaanissa ympäristössä elävät suomalaiset eivät välttämättä tule  kulttuuritaustastaan ja sosiokulttuurisesta ympäristöstään johtuen ajatelleeksi ja tiedostaneeksi näiden pukujen tärkeyttä ja pyhyyttä. Siksi on mielestäni ensiarvoisen tärkeää, että näistä asioista käydään keskustelua ja kulttuurien edustajia ja heidän näkemyksiään kuunnellaan ja kunnioitetaan. Tämä on positiivista vuorovaikutusta kulttuurien välillä ja näin ihmisten tietoisuutta saadaan jatkuvasti laajennettua.

Mainittakoon vielä, että saamelaisten kansallispäivästä löytyy Yle Areenasta mielenkiintoinen kahden minuutin pätkä, joka kannattaa ehdottomasti katsoa: 

Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille! 

Tuiketta pimeydessä – Kynttilänpäivä

”40 päivää joulusta”

Tänään, 4. helmikuuta, isovanhempieni vanhat messinkiset kynttilänjalat tulivat käyttöön kun asetin niihin pitkät valkoiset kruunukynttilät. Vaikka kynttilät kuuluvat kiinteästi kotini jokapäiväisiin traditioihin, tänään ne eivät ainoastaan luo kotoisaa tunnelmaa vaan niillä on myös symbolista, perinteistä arvoa. Tänään on nimittäin kynttilänpäivä.

Kynttilänpäivällä on monia eri kulttuurihistoriallisia juuria niin kristillisessä kuin pakanallisessa perinteessäkin. Folkloristiikan opiskelijana minua luonnollisesti kiehtoo erityisesti pakanallisten perinteiden moninaiset muodot ja tarkastelenkin juhlapäiviä erityisesti kansanperinteen näkökulmasta.

Kirkollisia perinteitä 

Haluan lyhyesti mainita kynttilänpäivän kristillisestä ulottuvuudesta. Kynttilänpäivä on kristillinen juhlapäivä, jota vietetään sen muistoksi, että Jeesus vietiin 40 päivän ikäisenä temppeliin ja hänet siunattiin. Kynttilänpäivää on vietetty 300-luvun puolivälistä saakka. Luterilainen kynttilänpäivä muistuttaa siitä, että Jeesus Kristus on maailman valo. Kynttilänpäivä tunnetaan myös Neitsyt Marian puhdistuspäivänä. Katolisena aikana Suomen kirkoissa toimitettiin kynttilänpäivänä pyhä kynttilämessu. Tässä messussa siunattiin kirkolliset kynttilät käyttöön koko vuodeksi. Tämä kynttilänpäivään kuuluva tapa on edelleen toiminnassa katolisessa kirkossa.

Hyvät, pahat henget 

Kynttilänpäivä on osa muinaista henkien talvijuhlaa. Ominainen piirre näille keskitalven henkien juhlille on hiljaisuus. Kynttilänpäivää pidettiin puolipyhänä. Silloin ei saanut kehrätä ja palvelijoille kynttilänpäivä oli vapaa päivä. Pakanalliset kansat pitivät helmikuun kolmeatoista ensimmäistä päivää onnettomuuden päivinä. Etenkin kuun toinen päivä oli suuri epäonnen päivä. Tuona päivänä kaupunkien halki kulki ihmisiä soihtujen kanssa samalla loitsien kaupunkia puhtaaksi onettomuuksilta. Loitsujen ja taikojen teko onkin tyypillistä eri juhlapyhien yhteydessä.

Lunta ja sään ennusteita 

 ”Pahoin Paavona paleli ja Jos ei pauka Paavalina eikä kylmä kynttelinä, niin on halla heinäkuussa.” 

Kynttilänpäivä on viimeinen sydäntalven päivä. Tämän jälkeen ryhdytään odottamaan kevättä. Kynttilänpäivän säästä on perinteisesti ennustettu lähestyvän kesän säitä. Hauska yhteensattuma, että Helsinki sai juuri tällä viikolla niin valtavan lumivaipan ylleen, ettei meteorologikaan löytänyt sanoja kuvaamaan lumentuloa ja matkani Porthaniasta Metsätalolle kesti melkein kymmenen minuuttia. Kynttilänpäivää kun on perinteisesti pidetty lumipyryn päivänä. Lumisadetta nimitettiin Paavon pakkasiksi ja kynttilän pyryiksi. lumentuloon liittyi myös ennuste; jos kynttilänpäivänä sataa reilusti lunta, viljaa tulee runsaasti syksyllä. Katsottiin myös, että jos kynttilänpäivänä ei ole kylmää tai pakkasta, kesällä iskee riesaksi takatalvi, halla ja pakkanen.

Ruokaperinteitä

”Sian kynttä Kynttelinä, lapaluuta Laskiaissa, pääpuoli pääsiäisenä.”

Kynttilänpäivään liittyy myös ruokaperinteitä. Kynttilänpäivän ruokalajit vaihtelivat eri puolilla Suomea ja ruokalistaan kuului muun muassa rasvassa keitettyjä sian sorkkia, sian mahaa ja päätä, puuroa ja lampaiden kynsiä. Syömisen jälkeen sormet tuli nuolla puhtaaksi, ettei kesällä leikkaa haavoja sormeen.

 

Tunnelmallista Kynttilänpäivän iltaa kaikille! 

Lähteet:

  • Matti Waronen: Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla (SKS, 1898, Salakirjat)
  • http://www.taivaannaula.org/perinne/kansanperinteen-pyhat/kynttilanpaiva/
  • https://www.pyhaolavi.fi/kynttilanpaiva.shtml

Kahvia ja haalarimerkkejä

”Oh hello week, let’s do this!” 

Hoi!

Viikonloppu on ohi. Sinä saatoit viettää sen opiskelijariennoissa, sitseillä, yliopiston  kirjastolla pänttäämässä tenttiin tai kenties vaan viltin sisällä katsomassa Netflixiä ja hämmentymässä kun huomaat että kumosit yhdessä päivässä et vaan yhden, vaan kaksi tuotantokautta uutta tv-sarjaa. Oli viikonloppusi sitten riehakas tai varattu vain rentoutumiselle niin kyllä, nyt on maanantai. Mutta kuka sanoo että sen pitäisi olla tylsä, väsyttävä, raskas tai muuten vaan kaikin mahdollisin tavoin ärsyttävä päivä? Let’s have a great day anyway ja maanantaiden pelastusoperaatiossa juuri sinua siellä auttaa Nefa-Helsinki Ry!

Maanantaisin klo 13-15 Topelian (Unioninkatu 38, 00170 Helsinki) D-rapun kahvihuoneessa järjestetään läksy(lue:äksy)kerho! Tarjolla on kahvia ja taatusti laadukasta seuraa. Tule jakamaan suullisen kerronnan repertoaariasi viikonlopun tapahtumista, kirjoittamaan kandiasi, rustaamaan luentopäiväkirjaa tai ahertamaan rästiin jääneitä tehtäviäsi ja hörpi samalla sumppia. Tämä traditio toistuu joka ikinen maanantai ja tiedotamme, jos poikkeuksia tulee.

Nefa tarjoaa maanantailöpön lisäksi täydennystä haalareihisi kahden erilaisen haalarimerkin muodossa. Vedä rohkeasti nefalaisia hihasta ja valitse itsellesi Nefa- Helsinki Ry:n upea haalarimerkki! Oikealla olevassa kuvassa on esillä haalarimerkkimme. Alempi haalarimerkki kustantaa sinulle 2 euroa ja ylempi, kultaisin langoin kirjailtu merkki puolestaan 3 euroa. Näitä ei kannata missata! Haalarimerkkien esittelyn voit löytää jatkossa myös haalarimerkit -osiosta.

Mahtavaa maanantaita kaikille, nähdään Topeliassa!

Kulttuurien osaston keskustelutilaisuus

Hei!

Tammikuun 2018 alusta Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta muuttui laitoksettomaksi ja entisten viiden laitoksen tilalla on nyt kuusi osastoa.

Hu­ma­nis­ti­sen tie­de­kun­nan uu­det osas­tot ja nii­den joh­ta­jat

  • Aleksanteri-instituutti: Markku Kangaspuro (1.4.2018 alkaen)
  • Digitaalisten ihmistieteiden osasto: Martti Vainio
  • Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osasto: Paavo Pylkkänen
  • Kielten osasto: Ulla Tuomarla
  • Kulttuurien osasto: Jussi Pakkasvirta
  • Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto: Hanna Lehti-Eklun

 

Keskustelutilaisuuden alku

Perjantaina 26.1.2018 Metsätalolla järjestettiin kulttuurien osaston keskustelutilaisuus kulttuurien tutkimuksen kandidaattiohjelman uusille ja vanhoille opiskelijoille. Tilaisuuden tarkoituksena oli yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa keskustella kandiohjelman suunnittelusta ja kursseista sekä pohtia ison pyörän muutoksia ja haasteita. Olin itse paikalla edustamassa Nefa-Helsinki Ry:tä ja kuuntelemassa tärkeää infoa sekä kulttuurien tutkimuksen kandidaattiohjelman opiskelijoiden näkemyksiä ja kokemuksia kuluneesta lukuvuodesta. Ajattelin kulttuurien tutkimuksen opiskelijoita silmälläpitäen kirjoittaa ylös esille nousseista asioista ja jakaa muun muassa opintojen näkökulmasta tärkeät yhteystiedot ja linkit. Syksyllä alkanut ohjelma on ollut iso muutos yliopistolle niin hallinnon puolelle kuin opettajiille ja opiskelijoillekin.

Tilaisuudessa oli paikalla opiskelijoiden lisäksi opettajia (alue- ja kulttuurintutkimus, folkloristiikka, kansatiede, arkeologia, kulttuuriperinnön maisteriohjelma, pohjois-amerikan tutkimus, yhdysvaltain tutkimus, lähi-idän tutkimus, aasian tutkimus) sekä koulutussuunnittelijoita. Jussi Pakkasvirran alkusanojen jälkeen esiteltiin yhteyshenkilöt:

  • Yleisasiat: Varpu Myllyniemi
  • HR: Hannamari Helander, Hector Nystedt
  • Opintoasiat: Anu Holvikivi (Katariina Koskiranta, Jani Penttilä)
  • Talous: Jaakko Jokinen, Kaarina Walter 
  • Tilat & atk: Jussi Piekkala
  • Viestintä + yvv:
  •  Pia Purra (Pekka Rautio) + Niina Niskanen, Suvi Uotinen
  • Anna Ala-Pöllänen (alumnit, varainhankinta, hum tdk) 
  • Digiviestintä + www: Mika Federley 
  • Markkinointi Outi Tommila (esim. kirjamessut, esitteet)
  • Dekaanin päätöksiä:
  • https://flamma. helsinki.fi/content/res/pri/HY370584
  • https://flamma.helsinki.fi/content/res/pri/HY370595

Humanistisen tiedekunnan Erasmus+ vaihtokohteet

Raisa Asikainen kertoi humanistisen tiedekunnan vaihto-opiskeluun liittyvistä asioista. Humanistisen tiedekunnan osalta kaikki vaihtosopimukset on järjestetty uuden koulutusohjelman mukaisesti (myös vanhojen opiskelijoiden pitää näin ollen tarkastella uusia käytäntöjä). Opiskelijavaihtomadollisuuksia on kahdenlaisia;

  • EU-alueiden ulkopuolella oleviin kohteisiin voi hakea kaikkien alojen opiskelijat Helsingin yliopistosta.
  • Oman koulutusohjelman sopimukset puolestaan ovat E-Rasmus alueella ja KUKA:n kohdalla kaikki kohteet ovat Euroopan sisällä.

Isoin muutos kulttuurien tutkimuksen kandidaattiohjelman opiskelijoiden näkökulmasta on se, että uusi kandiohjelma on järjestänyt vaihtosopimukset niin että ne sopivat yhteisesti koko kulttuurien tutkimuksen opiskelijoille opintosuunnasta riippumatta. Näihin sopimuksiin on valittu kokoelma eri oppiaineiden sopimuksia, jotka opettajat ovat katsoneet sopivan tutkintovaatimuksiin.

Tilaisuudessa painotettiin sitä, että opiskeluvaihtoon voi lähteä montakin kertaa tutkinnon aikana. Esimerkiksi ensimmäiseksi voi lähteä kesäkurssille vaikkapa Hokkaidon yliopistoon, ja myöhemmin itselle sopivana ajankohtana vaikkapa syksyksi haluamaansa kohteeseen. Jos ei ole täysin varma esimerkiksi omasta kielitaidostaan tai halusta asua ulkomailla pitkää pätkää, on kesäkurssit loistava vaihtoehto ja tilaisuus nähdä maailmaa. Huomaathan, että ennen opiskelijavaihtoa sinulla tulee olla vähintään 30 opintopistettä kasassa!

  • KUKA:n omat vaihtosopimukset: https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/humanistisen-tiedekunnan-erasmus-vaihtosopimukset
  • Kaikki vaihtokohteet: https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/vaihtokohteet-maailmalla
  • Hakuohjeet: https://guide.student.helsinki.fi/fi/opiskele-ulkomailla
  • Hae myös kesäkursseille! https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/lyhyt-ja-kesakurssit-ulkomailla

KUKA-ohjelman digitaalinen kehittyminen: KuKa-Digi -projekti 

https://blogs.helsinki.fi/kuka-digi -blogista löytyy sisältöä esimerkiksi digitaalisesta kulttuuriperinnöstä ja digitaalisesta humanismista. Mikäli olet kiinnostunut tuottamaan sisältöä KuKa Digi blogiin, ota yhteyttä anna-leena.korpijarvi@helsinki.fi

Opiskelijoiden palaute ja keskustelu

Jouduin itse lähtemään kesken keskustelun ja palautteen käsittelyn, mutta muutaman asian sain ylös. Keskustelun tilaisuudessa aloitti Elina Rasanen. Opiskelijoiden palaute uudesta koulutusohjelmasta on ollut sekä hyvää että huonoa. Palautteen seasta on löytynyt monta kipeää ja haastavaa kohtaa, joissa on noussut esille esimerkiksi lähiopetuksen puute ja ensimmäisen opintovuoden merkityksen kyseenalaistaminen. Muutos onkin ollut iso, kun 11 vanhaa oppiainetta on niputettu yhteen. Monet uudet opiskelijat voivat kokea yhteiset opinnot turhauttavina, kun joutuu opiskelemaan aineita, jotka eivät välttämättä ole sitä suuntausta, jonka kokee itse mielekkääksi. Tässä aiheessa Rasanen esitti, että asiaa voitaisiin tarkastella toisellakin tavalla;  tällä hetkellä kulttuurien tutkimuksen kandiohjelmassa opiskellaan laaja-alaisesti humanistista sivistystä. Siellä opitaan katsomaan tiettyjä asioita ja ilmiöitä monista eri näkökulmista. Yhteisten perusopintojen tarkoitus on juurikin kokonaisvaltainen pätevyys. Tavoitteena ja toiveena on, että opiskelijat jakautuvat tasaisesti ja itselleen mielekkäällä tavalla opintosuuntiin. Keskustelussa mainittiin myös, että opintosuuntaa voi vaihtaa. Opiskelijat esittivät huolensa siitä, kuinka estetään suosituimpien aineiden tungos. Tämä onkin tehtävä, jonka kanssa painitaan. On päätetty lähteä liikkeelle siitä, että seurataan tilannetta ja katsotaan saadaanko aineisiin tarpeeksi ihmisiä kouluttautumaan asiantuntijoiksi.

 

Humanisticumin merkkimarkkinat!

Hei sinä!

Ovella kolkuttelee jo uhkaavasti laskiaisrieha ja let’s face it, vappukaan ei ole enää kaukana. Mikä olisikaan parempi tapa valmistautua näihin juhliin kuin ommella sormet punaisina uusia haalarimerkkejä ja saapua seuraamaan akateemista mäenlaskukilpailua uudet upeat merkit haalareissa loistaen?

Virittäydy siis juhlatunnelmaan ja tule heti helmikuun alussa Uudelle ylioppilastalolle hamstraamaan haalareihisi uutta väriloistoa.

Humanisticumin merkkimarkkinoiden tapahtumasivulle pääset tästä! 

”Näkyykö haalareissasi liikaa haalarikangasta, tai puuttuuko sinulta juuri sen yhden järjestön sikahauska merkki, joka olisi yksinkertaisesti saatava ennen laskiaista? Tähän on ratkaisu: Humanisticumin Merkkimarkkinat!

Humanisticum järjestää jäsenjärjestöjensä kanssa haalarimerkkien ja muun järjestöjen oheistavaran markkinat torstaina 8.2. klo 12 – 16.00 Humanistiklusterilla Uuden ylioppilastalon viidennessä kerroksessa (Mannerheimintie 5 A). Tilaisuudessa järjestöt kauppaavat jos jonkinlaista kantaaottavaa ja hullunkurista merkkiä haalareittesi koristukseksi. Tarjolla on niin upouusia merkkejä kuin kaappien syövereistä kaivettuja lähes museoarvon omaavia keräilyharvinaisuuksia.

Tule siis Humanistiklusterille tekemään löytöjä!

Jos haluat järjestösi mukaan myymään merkkejä markkinoille, ilmoitathan siitä osoitteeseen fanny.rousu@helsinki.fi, niin varaamme teille pöydän.

MITÄ: Humanisticumin Merkkimarkkinat
MISSÄ: Humanistiklusterilla, Uuden ylioppilastalon 5. kerroksessa (vasen puoli)
MILLOIN: 8.2. klo 12-16
MIKSI: Koska laskiainen on jo ovella!

*********

Syns det för mycket av din halares tyg, eller fattas just det där ena helt jättecoola märket som du helt enkelt måste ha tills Fastlagen? Det finns en lösning: Humanisticums Märkesmarknad!

Humanisticum arrangerar tillsammans med sina medlemsföreningar en marknad för halarmärken och övriga föreningsprodukter. Tillställningen går av stapeln den 8.2 klockan 12-16 i Humanistklustret i Nya studenthusets femte våning (Mannerheimvägen 5 A). På marknaden säljer föreningarna ställningstagande och tokroliga märken av alla de slag för din halares utsmyckning. I sortimentet finns såväl fullständigt nya märken som ur skåpens innersta vråar framgrävda kuriositeter som nästan har museivärde.

Kom alltså till Humanistklustret och gör fynd!

Om din förening vill vara med och sälja märken, meddela det till adressen fanny.rousu@helsinki.fi så reserverar vi bord åt er.

VAD: Humanisticums Märkesmarknad
VAR: Humanistklustret, Nya studenthusets femte våning (vänstra sidan)
NÄR: 13.2 kl. 14-17.30
VARFÖR: Eftersom fastlagen redan är nästan här”

 

 

 

 

2018!

” — Sinne puuttui pursinensa,
venehinensä väsähtyi.
Jätti kantelon jälille,
soiton Suomelle sorean,
kansalle ilon ikuisen,
laulut suuret lapsillensa. ”

– Kalevala, 50. runo

Sukupolvemme merkittävin vuosi, Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi on nyt jäänyt taakse ja satavuotias Suomi lähtee talvisissa maisemissa kohti uutta vuosisataa. Juhlavuosi oli merkittävien muutosten aikaa myös Helsingin yliopistolle, kun iso pyörä  käynnistyi ja humanistiseen tiedekuntaan ei tullutkaan enää uusia folkloristiikan ja kansatieteen pääaineopiskelijoita, vaan 70 Kulttuurien tutkimuksen kandiohjelman fuksia. Tilanne yliopistossa on historiallinen ja käänteentekevä ja aika näyttää sen, millaisen jalansijan folkloristiikka ja kansatiede tulevat uudessa kandiohjelmassa opiskelevien keskuudessa saavuttamaan.

Syksyllä 2017 uusia fukseja Topelian sisäpihalla vastassa oli tuutorien roolissa myös Nefan edustajia; tätä blogia raapustava Rose Heinonen, puheenjohtaja Riina Levänen sekä varapuheenjohtaja Jenni Haapanen. Tuutorviikko oli antoisa ja humanistinen tiedekunta sai kunnian vastaanottaa uusia, innokkaita, luovia ja moniin eri opintosuuntauksiin motivoituneita opiskelijoita. Allekirjoittanutta lämmitti huomata, kuinka esimerkiksi folkloristiikan ja uskontotieteen näkökulmia heijasteleva Uusi ja vanha kansanusko -kurssi veti puoleensa opiskelijoita suuren salillisen verran. Syyslukukauden kursseilla luentosaleissa käydyissä keskusteluissa toistuvasti realisoitui se, miten laaja-alaista tietoa uusilla opiskelijoilla todella on.  Tästä on hyvä jatkaa!

Nyt, uuden vuoden sarastaessa, uutta ajanjaksoa kohti lähtee paitsi humanistinen tiedekunta, myös Nefa-Helsinki Ry uuden hallituksen voimin. Uuden hallituksen jäseniin voi tutustua henkilökohtaisten esittelyiden avulla, jotka löytyvät Hallitus 2018 -osiosta. Jos folkloristiikka ja/tai kansatiede opintosuuntauksena kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä.

Haluan ainejärjestömme puolesta toivottaa kaikille teille mahtavaa alkavaa vuotta ja tsemppiä opintoihin. Nefalla on uutta vuotta varten taskuissaan lukuisia erilaisia suunnitelmia ja kaikesta tullaan tiedottamaan aktiivisesti myös täällä blogin puolella, joten stay tuned!