Arkistot kuukauden mukaan: February 2017

Viimeinen kurssikerta häämöttää!

Viimeisellä kurssikerralla tehdään kartta itse valitusta aiheesta. Siksi onkin syytä valmistautua jo ennen varsinasta kurssikertaa etsimällä sopivaa materiaalia aiheen toteuttamiseen.

Ideana on tuottaa kartta, jossa esitetään vähintään kaksi muuttujaa. Kartan kohde voi olla mikä tahansa, josta löydät tarvittavat materiaalit tai olet muuten vain kiinnostunut. Suositus on, että valitset yhden alueen, joka jakautuu edelleen pienempiin osa-alueisiin, esim. valtio ja sen maakunnat tms. Alueita tulisi olla 20-30, jotta niiden alueellinen vertailu ja luokittelu olisi mielekästä. Voit myös neuvotella paremmin tarkoituksiisi sopivista suoritustavoista, esim. jos sinulla on seminaarityö, johon tarvitset muutenkin karttoja, tai gradu tms.

Mitä täytyy ensi kerralla olla valmiiksi mukana?

Tarvitset alueestasi paikkatietokannan, jossa näkyvät alueesi ja sen osa-alueet

Myös valmis bittikartta kelpaa, jos sellaisen löydät, eikä muuta aineistoa ole tarjolla.

Tarvitset tilastotietoa alueistasi vähintään kahdesta muuttujasta.

Mitä kurssikerralla tehdään?

  • Otetaan käyttöön valmis paikkatietokanta ja tarkistetaan, että siinä on kaikki tarvittavat alueet. HUOM. Voit myös hyödyntää kurssilla käytettyjä aineistoja ks. alla
  • TAI–Kytketään pohjakartta koordinaatistoon (jos sinulla ei ole tietokantaa)
    • piirretään kartan alueet omiksi tietokannoikseen vektorimuotoon
  • tallennetaan tilastoaineisto kartan alueisiin (esim. tietokantaliitoksella)
  • esitetään alue karttana, vähintään kahdella teemalla
  • julkaistaan kartta
  • bonuksena voit tehdä kartasta verkkokartan, jossa jokaiseen kartan kohteeseen liittyy linkki, josta pääsee tarkastelemaan kartan tekijän valitsemia kohteita internetissä (esim. valokuvia alueelta, alueen hallinnolliset verkkosivut tms.)

Voit myös hyödyntää kurssikerralla käytettyjä materiaaleja, mutta silloin on suotavaa, että sinulla on esitettävänä useampi aihe samalta alueelta, jotta suorittamasi työmäärä vastaisi niiden työmäärää, jotka ovat tehneet karttansa ja tietokantansa itse alusta asti.

Tutustu huolella etukäteen kurssikerran ohjeeseen, jonka löydät moodlesta!

Paras paikka tiedon etsimiseen on Internet. VARAA kuitenkin AIKAA etukäteisvalmisteluihin. Aina ei ole helpoa löytää valituista kohteista sitä tietoa, jota oikeasti tarvitset. Löydät tämän tekstin perästä vinkkejä ja linkkejä siitä, mistä voi etsimisen aloittaa, jos ei muuten tunnu löytyvän. Huomaa, että tämä lista on vain aloituspaikka. Tiedon etsiminen on ensisijaisesti SINUN tehtäväsi.

Esimerkkejä

Euroopan tilastoja: http://ec.europa.eu/eurostat ja http://ec.europa.eu/eurostat/data/database

Suomen tilastoja:
http://www.stat.fi/tup/statfin/index.html (siirry palveluun -linkki)

Maailman tilastokeskukset:
http://www.stat.fi/virsta/thaku/03/01/index.html

Paikkatietoaineistoa kootusti (hurrrjan paljon tavaraa,) Huom. vaatii google-tilille kirjautumisen:
https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0AuApi46szKw4dDhVM1dZNmpld3dIQWdRS2NnRkZDQWc#gid=16

Karttoja ympäri maailman, bittimuotoisina
http://www.mapsofworld.com

Hallinnollisia rajoja paikkatietomuodossa
http://www.maplibrary.org/ (Afrikasta)

http://www.naturalearthdata.com/ (kaikkialta maailmasta, ainakin melkein kaikkialta)
Hallinnolliset rajat alueina nimellä States, Provinces

Ilmaista dataa Amerikasta, vaatii kirjautumisen/rekisteröitymisen
http://data.geocomm.com/catalog/index.html

Googlea kannattaa hyödyntää. Hakusanoilla “free GIS data” löytää paljon. Ehkä joskus liikaakin.

Blogin tulee olla valmis viimeistään sunnuntaina 19.3.2017 Laita blogiisi erillinen merkintä, kun se on valmis.

Kuudennella kerralla ulkoillaan

http://xenon.colorado.edu/spotlight/data/ab33/eo/scienceImage5.png

Tämän viikon kurssikerta aloitetaan reippailemalla ulkona. Varaudu siis sellaisilla varusteilla, että tarkenet n. 45 minuutin ajan ulkoilmassa säässä kuin säässä. Ulkoilun aikana on tarkoitus kerätä ryhmissä GPS-laitteella pisteitä ryhmän valitseman kaupunkiympäristöstä löytyvän teeman mukaisesti. Voit miettiä jo etukäteen sopivaa teemaa, jonka mukaisia kohteita voisi kolmen vartin aikana (45 min) lähiympäristöstä kerätä. Ryhmä päättää oman teemansa ennen kentälle lähtöä, joten on hyvä uhrata sille ajatus tai kaksi jo etukäteen, jotta työ käynnistyy ripeästi.

Kurssikerran loppupuoliskolla geokoodataan kohteita kartalle osoitteden pohjalta, etsitään hasardiaihdeisia pisteaineistoja netistä ja muunnetaan ne käyttökelpoisiksi opetuksessa käytettäviksi kuviksi. Kurssikerran ensisijainen kohde ovat opettajiksi opiskelevat, jotka pystyvät tämän kerran jälkeen tuottamaan monipuolisempaa aineistoa oman opetuksensa tueksi.

Muistakaa käydä osallistumassa tutkimukseen, jossa kerätään tietoa blogeista oppimiympäristönä. Kyse on yhden ihmisen väitöskirjatyöstä, joten jokainen vastaus on arvokasta tutkimusaineistoa. Kyselyyn vastaamiseen menee n. 10–15 minuuttia ja vastaaminen tapahtuu täysin anonyymisti.

Linkin kyselyyn löydät täältä: https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/18716/lomake.html

Viittaaminen hyvällä mallilla

Kurssin viittaustoiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin.  Sen käynnistyminen muistuttaa aika lailla höyryjunan liikkeelle lähtöä; alku hidasta ja jähmeää, mutta sitten kun perusvauhti on saavutettu, niin matkanteko on melko tasaista. Ohessa visualisointi eniten viittausilmoituslistalla esiintyvistä nimistä.

Ruutukarttoja ja tietokannan rakentamista

Neljännellä kurssikerralla kerättiin tietoa ruutuihin ja tutustuttiin tietokannan rakentamiseen ihan peruspalikoista lähtien, eli piirtämällä. Pidä huolta siitä, että sinulta löytyy Pornaisten tiet ja talot helposti viidennen kurssikerran harjoitusta varten.

Viidennen kurssikerran varsinainen uusi asia on bufferointi eli puskurivyöhykkeiden teko, joiden avulla voidaan tarkastella mitä löytyy tietyn etäisyyden päästä puskuroiduista kohteista. Tuota harjoitusta varten tarvitsemme sekä tiet, että talot joita voidaan  tehtävästä riippuen puskuroida.

Bufferi eli puskurivyöhyke, joka on tehty yhtenäisenä puskurina kaikille kohteille yhteisesti (vasen) ja erillisenä puskurina jokaiselle kohteelle (oikea).

Tulvaindeksi

Kolmannella kerralla harjoiteltiin tietokantojen käsittelyä ja laadittiin kartta, joka kuvasi tulvaindeksi. Moni kysyi tulvaindeksin yksikköä, joten tässä hieman selitystä tulvaindeksistä.

Q on virtaaman yksikkö, jolla mitataan tietyn uoman poikkileikkauksen läpi kulkevaa vesimäärää sekunnissa (l/s tai m³/s). Sitä mitataan litroina tai kuutioina riippuen uoman suuruudesta (yksi kuutio on 1000 litraa). Tulvaa kutsutaan ylivirtaamaksi ja kuivaa kauttaa alivirtaamaksi. Tulvaindeksi vertaa näitä toisiinsa. MH etuliite tarkoittaa ylimpien mitattujen arvojen keskiarvoa, kun taas MN tarkoittaa alimpien mitattujen arvojen keskiarvoa.

Tulva Oulunkylän siirtolapuutarhassa 2013. Kuva MTV3.

Tulvaindeksi on luku, jonka voi laskea ainakin parilla tavalla. Yksi tapa on laskea keskiylivirtaaman (tulvahuippujen keskiarvo) ja keskialivirtaaman (kuivien kausien alimpien arvojen keskiarvo) välinen suhde. Tällöin saadaan luku, joka kuvastaa virtaaman vaihtelua ja ottaa mukaan sekä kuivimmat kaudet että tulvaisimmat ajat. MHQ/MNQ -indeksiä voidaan kutsua myös nimellä  “virtaamavaihtelujen indeksi”, koska se huomioi myös keskimääräisen alivirtaaman. Tällöin saadaan selville kuinka moninkertainen on virtaaman huippu verrattuna kaikkein kuivimpaan aikaan.

Tulvaindeksi voidaan laskea myös keskiylivirtaaman suhteena keskivirtaamaan (MHQ/MQ). Tällöin nk. yleinen tulvaindeksi kuvaa sitä, kuinka moninkertainen tulvahuipun vesimäärä on keskimääräiseen joen keskivirtaamaan verrattuna.

Afrikan asioita

Kolmannella kerralla käsiteltiin dataa ja yhtenä tehtävänä oli pohtia mitä annetulla aineistolla voisi analysoida. Sen kaverina oli oheine kartta, jonka tarkoituksena on havainnollistaa tietoja, joka aineistosta löytyy sekä auttaa pohtimaan.taistelut