Category Archives: Palvelut

Göteborgilaista koiranelämää kaduilla ja kapakoissa

Ensimmäinen vaikutelma kaupungista oli lemmikkien osalta hiljainen. Vähitellen aikataulut alkoivat käydä yksiin koiranulkoiluttajien kanssa. Ruotsin tiukka säädös koirien ulkoiluttamisesta vähintään joka seitsemäs tunti ilmeisesti näkyy siinä, että joku perheestä ulkoiluttaa lemmikkejä mahdollisimman myöhään ennen töihin menoa. Toinen ulkoilutuspiikki on varhainen iltapäivä.

Tyypillisen göteborgilaisen koiranulkoiluttajan kädessä näyttää olevan yhden hihnan sijasta vähintään kaksi, jopa kolmekin nelijalkaista. Göteborgilainen koira kulkee silmiinpistävän usein myös irrallaan ilman hihnaa. Eräänä päivänä isäntä oli ulkoiluttamassa kahta vapaana juoksevaa isokokoista setteriä polkupyörällä ja koirat ohittivat kadulla vastaantulijat vapaasti, sieltä, mistä vapaata tilaa vauhtia pysäyttämättä löytyi. Koirat käyttäytyivät kuitenkin ystävällisesti, aivan kuten ruotsalaisen koiran kuuluukin.


Ruotsissa joka kolmannessa kotitaloudessa on jokin lemmikki, koira tai kissa taas joka neljännessä. Lemmikkien määrästä Ruotsissa on monenlaista tietoa. Uusimman ”virallisen” tiedon mukaan koiria on noin 784 000 ja kissoja 1 159 000. Kissojen määrä on laskusuunnassa. Vertailuna Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan koiria oli 630 000 vuonna 2012 ja kissoja 592 000. Suomi on siis Ruotsiin verrattuna vahva koiramaa.

Koirarotujen suhteen Ruotsi muistuttaa hyvin paljon Suomea (ks. Henna Jyrinki ja Pirjo Laaksonen 2007). Noutajat, metsästykseen käytetyt jämtlanninpystykorvat, saksanpaimenkoirat, shetlanninlammaskoirat ja chihuahuat ovat molemmissa maissa kärkikymmenikössä (ks. taulukko alla). Ruotsissa myös kaupunkikulttuuriin kuuluvat spanielit mahtuvat 10 suosituimman rodun joukkoon. Vaikka villakoirat eivät ole 20 suosituimman rodun listalla, törmää tyypillisen ruotsalaisiin mustakarvaisiin puudelivanhuksiin tuon tuostakin. Kaupunkikuvassa isokokoisia, metsästyskoiratyyppisiä rotuja ei juuri näy.

Suurin osa ruotsalaisista koirista (68 prosenttia) elää aikuiskotitalouksissa, ja lapsiperheiden koiramäärä on viime vuosina laskenut. Tilanteen voi aistia myös käytännössä: koira on tavallinen vieras olutravintoloissa kahden aikuisen seurassa. Suomeen verrattuna koira on todellakin yleisempi näky pubeissa ja baareissa. Näyttää siltä, että Ruotsissa tulkitaan paljon Suomea väljemmin sitä, millaisissa tiloissa voidaan sekä käsitellä ruoka-aineita että toivottaa lemmikit tervetulleiksi. Varsinaisissa ruokaravintoloissa koiria ei ole näkynyt. Ehkäpä siinä on kysymys enemmän omistajien omasta rauhasta, tai ruokaravintolat yksinkertaisesti kieltävät lemmikkien tuonnin.


Erityisen koiraystävälliseksi Göteborgin kaupunkia ei voi sanoa, sillä koirapuistoja tuntuu olevan harvemmassa kuin Suomessa. Myös lemmikkitarvikeliikkeitä on vaikea löytää keskusta-alueelta. Kuitenkin koirat ovat tiiviimmin läsnä osana kaupunkikulttuuria. Eräänä aurinkoisena aamuna kadulla näkyi valokuvaustilanne, jossa ammattikuvaaja oli valaistusmiehen kanssa kuvaamassa hyvin harjattua ja kauniiksi ehostettua tiibetinspanielia. Spanielinarttu oli kuulemma rotunsa muotovalio. Kuvaus oli siis tarkoitettu nartun ”mallikansion” uudistamiseen.

Kenties kyse on turvallisemmasta yhteiskunnasta tai hyväuskoisuudesta, sillä göteborgilaisten ruokakauppojen edustoilla näkyy yllättävän paljon yksinäisiä koiria odottamassa emäntäänsä tai isäntäänsä saapuvaksi. Koirat kuitenkin näyttävät tyytyväisiltä ja ihmiset huomioivat niitä. Vaikka koiria on Ruotsissa suhteessa väkimäärään Suomea vähemmän, ruotsalaiset nelijalkaiset ovat ainakin tarkkailijan silmissä aktiivisemmassa roolissa.

10 yleisintä koirarotua Ruotsissa 2013, rekisteröinnit
(suluissa rodun sijoitus Suomessa 2013)

1. (1.) Labradorinnoutaja 2275
2. (4.) Jämtlanninpystykorva 1935
3. (5.) Kultainen noutaja 1809
4. (3.) Saksanpaimenkoira 1339
5. (10.) Chihuahua, pitkäkarvainen 1320
6. (14.) Cockerspanieli 1047
7. (15.) Cavalier kingcharlesinspanieli 1034
8. (7.) Shetlanninlammaskoira 916
9. (12.) Chihuahua, lyhytkarvainen 913
10. (11.) Norjanhirvikoira 797

Lähde: Svenska Kennelklubben ja Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben ry

Teksti: Jaakko Autio

Kulutustutkimuksen tuulahduksia länsinaapurista

Petnets-hankkeen tutkijat vierailivat viime viikolla (2.-3.10.14) Göteborgissa tapaamassa ruotsalaisia kollegojaan ja keskustelemassa kulutustutkimuksen ajankohtaisista teemoista. Kokoonnuimme yhteiseen seminaariin paikalliseen Kulutustutkimuksen keskukseen, Göteborgin yliopiston kauppakorkeakoululle.

Keskustelua ruotsalaisten kollegojen kanssa riitti: esittelimme vuoroin meneillään olevia tutkimushankkeitamme sekä niiden tuloksia. Seminaarin aluksi tutkimuskeskuksen johtaja Ulrika Holmberg teki katsauksen keskuksen projektien kirjoon ja teemoihin. Keskeisinä tutkimusaiheina Holmberg mainitsi digitalisaation, kulttuurin, ruoan sekä kansalliset kulutuskäytännöt. Tutkimustuloksia myös julkaistaan ahkerasti. Esimerkiksi ruotsalaisten kulutusta kuvaavia tilastoja julkaistaan vuosittain ilmestyvässä ’Kuluttajabarometrissa’.

Seminaarissa kuulimme tarkemmin kahdesta meneillään olevasta hankkeesta digitalisaatioon ja liikkumiseen liittyen. Hiljattain käynnistyneessä ’Digcon’ -hankkeessa tutkitaan kuluttajien arjen digitalisoitumista eri osa-alueilla. Huomiota kiinnitetään muun muassa sukupuolen ja teknologiankäytön yhteyksiin. Yksi esimerkki arjen digitalisoitumisesta on autovalmistaja Volvon kehittämä mobiilisovellus, jonka tarkoituksena on helpottaa työmatkaliikkumista ja ekologisesti kestäviä tapoja liikkua paikasta toiseen. ’Commute Greener’ -sovellus on esimerkki myös siitä, miten eri teknologioiden yhdistäminen tekee kuluttajien arjesta sujuvampaa.

Kuulimme myös toisesta, pidemmälle ehtineestä hankkeesta. ’Consumer logistics’ -projektissa tutkitaan eri elämänvaiheessa olevien kuluttajien tapoja kuluttaa ja liikkua erityisesti ekologisen kestävyyden näkökulmasta. Projektissa on tutkittu sitä, miten opiskelijat, lapsiperheet ja vanhukset liikkuvat ostostensa kanssa ja millaisia käytänteitä ostoksilla käymiseen liittyy. Tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on se, miten arjen erilaiset rytmit muokkaavat kuluttajien tapoja liikkua. Esimerkiksi monille vanhuksille painavien ostosten kanssa liikkuminen voi olla haastavaa, mutta asioiminen on tärkeää vaihtelua arkeen, liikuntaa ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoa. Ostosten kanssa ”taiteileminen” on myös erilaista, kun liikutaan polkupyörällä, julkisissa liikennevälineissä, lastenvaunujen tai rollaattorin kanssa. Petnets -hankkeessa on tullut esiin, miten myös lemmikin kanssa liikkuminen voi olla toisinaan haastavaa. Hankaluuksia voi esimerkiksi aiheuttaa ruokaostoksille poikkeaminen tai yllättävä tarve päästä eläinlääkäriin. Kaikilla lemmikinomistajilla ei ole käytössään autoa ja liikkuminen julkisissa liikennevälineissä voi olla vaikeaa tai mahdotonta.

Helsingin yliopiston tutkijat esittelivät seminaarissa kahta palvelujen kulutukseen keskittyvää tutkimushanketta. Kerroimme Petnets -hankkeesta ja sen toteuttamisesta, sekä esittelimme tilastovertailuja Suomen ja Ruotsin lemmikeistä ja niille kuluttamisesta. Keskustelimme myös hankkeessa saaduista tutkimustuloksista. Ruotsalaiset kollegamme olivat erittäin kiinnostuneita monitieteisestä hankkeestamme sekä lemmikkeihin liittyvän kulutuksen laajuudesta. Keskustelua käytiin erityisesti siitä, millainen asema lemmikillä esimerkiksi perheenjäsenenä on ja miten tuo asema vaikuttaa lemmikille kuluttamiseen. Lisäksi keskustelua herättivät maakohtaiset erot, kuten lainsäädäntö, tarjottavat palvelut ja niiden kysyntä. Ruotsissa on esimerkiksi lainsäädännöllä rajattu aikaa, joksi koiran voi jättää yksin kotiin. Saimme seminaarissa ja sitä seuranneissa keskusteluissa arvokasta palautetta ja kehitysehdotuksia Petnets -hankkeen jatkoa ajatellen.

Lemmikkeihin liittyvän kulutuksen lisäksi esittelimme myös toista tutkimusprojektiamme. Projektissa tutkimme nuoria kuluttajina ja asiakaspalvelijoina. Olemme keränneet tarinoita mieleen jääneistä myönteisistä ja epämiellyttävistä palvelukokemuksista, joita on kerrottu sekä kuluttajien että asiakaspalvelijoiden näkökulmista. Analysoimme, miten nuoret tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi asiakaspalvelutilanteissa. Tutkimusaihe on mielenkiintoinen myös Petnets -hankkeen valossa, sillä kyselytutkimuksemme perusteella juuri nuoret ovat aktiivisia lemmikkiharrastajia ja lemmikkeihin liittyvien palvelujen käyttäjiä.

Vierailu ja seminaari aurinkoisessa Göteborgissa synnytti uusia, raikkaita ajatuksia sekä uutta pontta Petnets -hankkeen syksyyn. Syksyn aikana hankkeessa jatketaan työtä tutkimuksen parissa sekä kehitetään uusia palveluja lemmikeille sekä niiden omistajille.

Teksti: Eliisa Kylkilahti ja Ari Kuismin

Mitä lemmikin pitäminen maksaa?

Petnets-projektin lemmikkikulutuskyselyssä pyysimme vastaajia arvioimaan erilaisia lemmikin pitämiseen liittyviä kuluja. Kysyimme erikseen keskimääräisiä ruokakuluja, lemmikille tarkoitettuun tai lemmikkiharrastukseen liittyvään tavaraan (esimerkiksi varusteisiin, harrastustarvikkeisiin, vaatteisiin, leluihin, kissanhiekkaan) ja palveluihin liittyviä kuluja sekä eläinlääkäri- ja vakuutuskuluja.

Sekä koirilla että kissoilla suurin kuluerä on ruoka. Seuraavaksi eniten rahaa kuluu lemmikeille tarkoitettuihin tai lemmikkiharrastuksiin liittyviin tavaroihin. Koirien eläinlääkärikulut näyttävät olevan selvästi kissoja suurempia. Koiriin kulutetaan muutenkin selvästi enemmän kuin kissoihin. Suurempien ruoka- ja eläinlääkärikulujen lisäksi koiriin kohdistuvaa kulutusta nostaa erityisesti palveluihin käytetty raha.

*Esim. varusteet, harrastustarvikkeet, vaatteet, lelut.*Esim. varusteet, harrastustarvikkeet, vaatteet, lelut.

*Esim. varusteet, harrastustarvikkeet, vaatteet, lelut, kissanhiekka.*Esim. varusteet, harrastustarvikkeet, vaatteet, lelut, kissanhiekka.

Kulutustietoihin tulee suhtautua varauksin. Vastaajilla oli jonkin verran vaikeuksia arvioida keskimääräistä kulutustaan kuukausitasolla. Osa vastaajista oli selvästikin käsittänyt, että kysyttiin koko vuoden kuluja. Ruokakulutietoja on korjattu siten, että tietyn, realistisen kuukausikulutuksen (150 euroa) rajan ylittävät kulut on oletettu koko vuoden kuluiksi. Tässä tapauksessa vastaajan antama tieto on korjattu jakamalla se kahdellatoista. Kaikkia virheellisesti ilmoitettuja kuluja on tuskin tällä menettelylläkään saatu korjattua.

Mediaani lienee tämän aineiston tapauksessa luotettavampi keskiluku kuin keskiarvo, koska yksittäisillä suurilla arvoilla (jotka tässä tapauksessa saattavat olla vastaajan virheitä) on enemmän vaikutusta keskiarvoon kuin mediaaniin.

Teksti: Aija Kaartinen

Toimijoiden suhteet markkinoilla – terveisiä palvelututkimuksen konferenssista

Petnets-projektin kulutustutkijat jalkautuivat viime viikolla (11.–13.9.2014) palvelututkimuksen kansainväliseen konferenssiin Helsingin Finlandia-talolle (24th Annual RESER Conference: Services and new Societal Challenges – Innovation for Sustainable Growth and Welfare). Hankkeessa tehtyä tutkimusta esiteltiin sen nykyvaiheessa, tavattiin tutkijakollegoita ja päivitettiin tietoa siitä, mitä palvelututkimuksen kentällä tapahtuu.

Tutkimuksemme kuluttajan ja lemmikin yhteisestä seikkailusta palvelupoluilla sai palvelututkijoiden keskuudessa kiinnostuneen vastaanoton, lemmikkikulutusta pidettiin suorastaan mehevänä tutkimuskontekstina. Keskustelua syntyi erityisesti lemmikin, kuluttajan ja palveluntarjoajien kolmenvälisestä suhteesta, jossa hahmotamme lemmikin roolin jäsentyvän kolmella eri tavalla: arvon tuottajana, välittäjänä ja kokijana. Esityksen diat löydät alta.

 

Keskustelun ja kommenttien ohella konferenssin antia oli professori Stephen Vargon (University of Hawai’i) keynote-puheenvuoro (ks. lisätietoja sdlogic.net linkitys). Professori Vargo esitti viimeisiä käänteitä keskustelussa palvelukeskeisestä logiikasta (SD-logic). Professori Vargo kuvasi sitä, miten teoriaa on kehitetty muiden tutkijoiden tuomien ”täydennysten” ja esitetyn kritiikin kautta. Professori Vargo osoitti, että teoreettinen kehys on muuntuva ja edistettävissä. Tieteellistä keskustelua tarvitaan, jotta alkuperäiset ideat kehittyvät.

Petnets-hankkeen näkökulmasta palvelukeskeisessä logiikassa olennaista on näkemys toimijoiden (actors) verkostosta. Lemmikkikulutus tarjoaakin hedelmällisen kontekstin ja heijastepinnan professori Vargon teoreettiselle näkemykselle. Perinteisen näkökulman mukaan palvelussa on kyse kahdenvälisestä suhteesta (dyad), vuorovaikutuksesta kahden toimijan välillä, mutta professori Vargo peräänkuulutti kolmenvälisten suhteiden (triad) ja moniulotteisuuden merkitystä. Näin markkinaekosysteemi rakentuu toimijoiden ympärille. Kukin toimija – olipa kyseessä sitten yritys, kuluttaja, lemmikki, harrastuskaveri, perheenjäsen tms. – toimii resurssien yhdistäjänä ja osallistuu vaihdantaan joko taloudellisesti tai sosiaalisesti.

Professori Vargo muistutti myös sosiologisten teorioiden tarpeellisuudesta, kun halutaan ymmärtää markkinoita toimijoiden ympärille rakentuvana kokonaisuutena tai ekosysteeminä. Esimerkiksi käytäntöjen ja instituutioiden tutkimus tarjoaa hyödyllisiä välineitä myös liike-elämän toimijalle ja tutkijalle. Liiketoimintaa ei siis voida erottaa kuluttajan arjesta ja suhteista muihin toimijoihin – sosiaalitieteiden ymmärryksestä.

Sekä professori Vargon puheenvuoron että oman esityksemme jälkeen jää pohdittavaksi edelleen se, kuka voi olla toimija, jonka ympärille markkinaekosysteemi rakentuu? Kuluttaja, yritys – toki. Myös lemmikki elävänä olentona voidaan melko helposti asettaa aktiivisen toimijan aseman – heiluva häntä kertoo innostuksesta. Mutta kuinka pitkälle toimijan käsite venyy ja miten se soveltuu muille toimialoille? Onko esimerkiksi auto käsitettävissä toimijaksi, kun kuluttajan puheessa sille asetetaan tarpeita: pesu ja renkaanvaihto?

Teksti: Eliisa Kylkilahti

Suomalais-saksalaista lemmikin hyvinvointia tutkimassa – kolme toimijaa

Palvelututkimuksen AMA Servsig 2014 -konferenssin lähestyessä kaksi tutkijaa Paderbornin yliopistosta Saksasta otti meihin yhteyttä, koska tutkimuskohteemme oli sama: lemmikinomistajan, lemmikin ja palveluntarjoajan kolmenvälinen yhteys. Heidän kirjallisuuskatsauksensa perustui aikaisempaan tutkimukseen lääkärin ja potilaan välisestä suhteesta sekä potilaan hyvinvoinnista.

Ero omaan tutkimukseemme oli käsitteellinen. Heillä toimijuudet olivat päättäjä (decider), haavoittuva kuluttaja (vulnerable consumer) ja tarjoaja (provider), kun meillä on omistaja, lemmikki ja palvelun tarjoaja (ks. kuva alla). Haavoittuvaksi kuluttajaksi heidän teoriakatsauksessaan määrittyy lapsi ja lapseen rinnastuen lemmikki. Jos lemmikki halutaan nähdä haavoittuvana kuluttajana, sen toimijuus tuntuu kuitenkin jäävän taka-alalle. Siksi saksalaiset tutkijakollegamme olivatkin kiinnostuneita tavasta, jolla me ymmärsimme kolmannen toimijan – lemmikin – aktiivisena, keskeisenä arvon muodostajana omistajan ja palveluntarjoajan välillä.

Saksalaistutkijoiden aineisto oli paljolti samanlainen kuin PETNETS-hankkeessa kerätty haastatteluaineisto. He olivat kuitenkin keskittyneet haastattelemaan palveluntarjoajia: eläinlääkäreitä, vaihtoehtoisen lääketieteen harjoittajia, lemmikkihotelleja, trimmaajia jne. (n=48). Lemmikinomistajahaastatteluita heillä oli 24.

Tutkimuksen keskeisinä tuloksina oli lemmikinomistajan ja lemmikin välisen suhteen kaksijakoisuus, yhtäältä läheiseen, omistautuneeseen perheenjäsenyyteen (”Koirani on vauvani. Rakastan tätä eläintä!”) toisaalta matalaan tunnesiteeseen. Omistajan ja palveluntarjoajan suhteessa kaksijakoisuus taas näkyy kuluttajan korkeina odotuksina esimerkiksi eläinlääkäriä kohtaan, mikä vaikeuttaa luottamuksen rakentumista. Matala tunneside lemmikkiin puolestaan ilmenee auktoriteettiuskona ja luottamuksena asiantuntijoihin. Kiinnostavaksi asetelman tekee palveluntarjoajan ja lemmikin välinen suhde, jossa eläinlääkärin asema koetaan vaikeaksi. Kuten saksalaislääkäri toteaa palvelun laadusta: ”Jos olen epäystävällinen, he eivät koskaan palaa vastaanotolleni.”

Tutkimuksen alustavien tulosten arvioinnissa tutkijat epäilivät, kertooko laadullinen aineisto riittävästi haavoittuvan kuluttajan ja lemmikin erityisasemasta toimijana. Jatkossa he pyrkivät tarkentamaan analyysia keräämällä määrällistä aineistoa. Myös omistautuneiden lemmikinomistajien korostuminen aineistossa arvelutti, mikä on myös PETNETS-aineiston kohdalla herättänyt keskustelua. Omissa tuloksissamme tämä kolmen toimijan välinen suhde kuitenkin välittyy juuri välittämisen ja hyvinvoinnin kautta. Myös PETNETS-hankkeessa suhdetta on pyritty tarkentamaan määrällisen lisäaineiston avulla.

Päätimme käynnistää yhteistyön hankkeiden välillä ja vaihtaa tutkimustuloksia lemmikinomistajan, lemmikin ja palvelutarjoajan erikoisesta – kolmijakoisesta – suhteesta.

Teksti: Jaakko Autio

Hankkeen tuloksia esillä kansainvälisessä konferenssissa

PETNETS-hankkeen tutkijoita osallistui kansainväliseen palvelututkimuksen AMA SERVSIG -konferenssiin Kreikan Thessalonikissa 13.–15.6.2014. Konferenssissa esiteltiin projektin tutkimustuloksia, saatiin kehitysehdotuksia sekä verkostoiduttiin alan tutkijoiden kanssa. Osallistuminen vahvisti PETNETS-hankkeen kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyösuhteita sekä teki lemmikkeihin liittyvää palvelututkimusta tunnetuksi.

Hankkeen tutkijat Jaakko Autio, Ari Kuismin, Eliisa Kylkilahti ja Minna Autio esittelivät kuluttajien näkemyksiä lemmikkieläinpalveluista. Esitimme, että kuluttajan kokema arvo jäsentyy palveluissa lemmikin kautta. Esimerkiksi palvelujen taloudellisuutta ja mielekkyyttä järkeillään suhteessa lemmikkiin. Lemmikki myös nousee esiin palvelun kokijana. Vuorovaikutus on siten kolmenvälistä: lemmikinomistajan, lemmikin ja palveluntarjoajan. Tutkimus sai vahvistusta yllättävällä tavalla, kun saksalaisen Paderbornin yliopiston tutkijat esittelivät tutkimustaan eläinlääkäripalveluista. Tulokset ja tutkimusaineistot olivat yhteneväisiä. Yhteydenpito saksalaistutkijoihin jatkuu hankkeen tiimoilta.

PETNETS-tutkijoiden mukaan eri palvelut ja palveluntarjoajat myös limittyvät lemmikinomistajien arjessa. Palveluntarjoajien – kuten eläinlääkärin, vakuutusyhtiön ja lemmikkitarvikeliikkeen – tulisikin pohtia, kuinka ne voisivat yhdessä helpottaa lemmikinomistajan arkea eri kanavissa ja lemmikin elinkaaren eri vaiheissa. Lemmikinomistajat voivat käyttää useita eri palveluja jopa samanaikaisesti, esimerkiksi hakiessaan tietoa eri lähteistä. Tutkimus sai konferenssissa kiinnostuneen vastaanoton ja herätti keskustelua.

AMA SERVSIG -konferenssissa kuultiin myös huippututkijoiden keynote -puheenvuoroja. Yhtenevästi PETNETS-projektin monitieteisen lähestymistavan kanssa professori Christian Grönroos Hankenilta korosti ”out-of-the-box” -ajattelua palveluja ja palvelumarkkinointia tarkasteltaessa. Yrityksen kilpailuetu ja sen saavuttaminen edellyttävät itsestäänselvyyksien kyseenalaistamista ja ennakkoluulottomuutta. Palveluntarjoajan on esimerkiksi aiheellista kysyä itseltään, ohjaako toimintaa ja ajattelutapoja keskittyminen omiin vai asiakkaan prosesseihin ja resursseihin. Oleellista on kysyä lisäksi, keskitytäänkö toiminnassa painokkaammin syntyviin kustannuksiin vai myyntituloihin? Ajattelutapojen ravistelua tarvitaan toimialasta riippumatta.

Teksti: Ari Kuismin

Lemmikki-perheenjäsenelle hankitaan laatua hinnasta välittämättä

Petnets -tutkimusprojektin helmi–maaliskuussa 2014 toteuttaman kissan ja/tai koiranomistajille suunnatun lemmikkikyselyn taustaoletuksena oli, että lemmikki-omistajasuhteella on vaikutusta lemmikin omistajan kulutuskäyttäytymiseen. Koska lemmikkisuhde ja lemmikkiin kohdistuva kulutus voi olla erilainen jokaisen lemmikin kohdalla, pyysimme vastaajia valitsemaan yhden lemmikeistään (kissan tai koiran), jonka perusteella kysymyksiin vastattiin. Koiran perusteella vastasi 69 prosenttia (1740 kpl) vastaajista, kissan 31 prosenttia (782 kpl).

Lähes kaikki vastaajat (99 prosenttia) pitävät sekä koiria että kissoja perheenjäseninään. Selvä enemmistö vastaajista (yli 70 prosenttia) väittää lemmikkinsä saavan aina parhaimman tuotteen tai palvelun, vaikka se olisi kallein vaihtoehto. Mitä suuremmat kotitalouden nettotulot, sitä suurempi osuus vastaajista hankkii lemmikilleen laatua hinnasta välittämättä. Kuitenkin vain noin 26 prosenttia kyselyn pienituloisimmankaan tuloluokan (0–1300 euroa netto/kk/kulutusyksikkö) vastaajista pyrkii löytämään halvinta vaihtoehtoa hankkiessaan lemmikilleen tuotteita tai palveluita.

Valmiiden väittämien ohella annoimme vastaajille mahdollisuuden kuvailla lemmikkisuhdettaan myös omin sanoin. Useat vastaajat luonnehtivat koiriaan sanoilla ”lapsi”, ”ystävä”, ”kaveri” ja ”rakas”. Jotkut koiranomistajat korostavat, ettei koira kuitenkaan mene ihmisten edelle tai tekevät eron ihmisen ja eläimen välillä. Monet pitävät koiraa myös terapeuttina. Vastaajien kuvailuissa tuli esille myös monia kommentteja siitä, miten ihmiset mieltävät koiraa koskevan kulutuksensa: ”Kaikki aika ja raha kuluu koiriin ja ne sitovat kuten lapsi” tai ”Etsin sille vain parasta, mutta tolkun/budjetin rajoissa”.

Kissoista sanotaan pääosin samaa kuin koiristakin, mutta ”kaveri” -sanaa ei juuri käytetä. ”Läheinen” on yleinen luonnehdinta. Vaikka kissoja ei sanotakaan koirien tapaan terapeuteiksi, niidenkin kerrotaan lohduttavan omistajiaan. Kissoihin kohdistunutta kulutustaan vastaajat kuvailevat esimerkiksi näin: ”Haluan ja hankin kissoilleni parasta, mutta opiskelubudjetti ei aina anna periksi.” tai ”tutkin tarkasti mistä saan palvelut ja tarvikkeet parhaalla hinta-laatu suhteella.”

Teksti: Aija Kaartinen

Lemmikkikuluttajan arjen verkosto Japanissa

Lemmikkitoimialalla ketjuuntuminen ja palveluiden keskittyminen ovat edenneet viime vuosina huimaa vauhtia niin lemmikkitarvikeliikkeiden kuin eläinlääkäriasemienkin osalta. Kehitys on ollut samansuuntaista sekä Suomessa että Japanissa, jossa markkinoilla hallitsevan AEON petin alaisuudessa toimii myös maan suurin eläinlääkäriketju.

Japanilaisen lemmikkikuluttajan arjessa palveluiden ketju näkyy selvästi. Esimerkiksi hankkiessaan pennun lemmikkiliikkeestä kuluttajalle tarjotaan myös vakuutusta osana ”pentupakettia”. Söpöjen pentujen lisäksi liikkeessä asioivan kuluttajan nähtävillä on muun muassa trimmauspalveluita, eläinlääkäripalveluita, koirien koulutuspalveluita ja sisustussuunnittelua; kaikki osana myymäläkokemusta.

Kun lemmikkiliikkeiden palvelukokonaisuuteen lisätään vielä WAON-kortilla käytettävät palvelu, onnistuu AEON pet olemaan läsnä lemmikkikuluttajan arjessa varsin kokonaisvaltaisesti.

Teksti: Eliisa Kylkilahti

Lemmikkiseuraa lemmikittömille

Japanissa lemmikkikulutuspalveluita on tarjolla myös lemmikittömille ihmisille. Oman lemmikin hankkiminen ei kaikille ole mahdollista, vaikka eläinseuraa toisinaan kaipaisikin. Japanissa ihmiset ja eläimet voivat viettää aikaa toistensa seurassa esimerkiksi kissakahvilassa. Suomessa lemmikittömän eläinystävällä on toistaiseksi ollut melko rajalliset mahdollisuudet viettää aikaa lemmikkieläimen seurassa.

Japanissa lemmikin omistamiseen liittyy haasteita, jotka ovat tuttuja myös Suomessa: on pieniä asuntoja, vuokra-asunnossa ei ole sallittua pitää lemmikkiä ja allergiat rajoittavat oman lemmikin ottamista. Lisäksi työpäivät ovat pitkiä ja työhön saattaa kuulua paljon matkustamista, jolloin omasta lemmikistä huolehtimiseen ei jää riittävästi aikaa. Voi myös olla niin, että omassa elämäntilanteessa on haastavaa huolehtia lemmikistä päivittäin, esimerkiksi erilaisten terveys- tai liikuntarajoitteiden vuoksi.

Japanissa lemmikkikuluttajaksi pääsee myös ilman omaa lemmikkiä. Japanissa eläimiä kohtaa lemmikkieläinliikkeissä: esimerkiksi AEON petin liikkeissä on tarjolla kissojen silityspalvelu CatPlus ja koiranpentujakin pääsee ihastelemaan lähietäisyydeltä. Kissakahvilat – ja myös pupu- ja koirakahvilat – ovat varsin suosittuja Japanissa. Kiotossa kissakahvila Nekokaigi on antanut kodin noin kymmenelle kodittomalle kissalle, jotka saavat henkilökunnan lisäksi kahvilan asiakkaista monta huolehtijaa, ruokkijaa ja silittäjää ja vakiasiakkailla onkin omat suosikkinsa kissojen joukossa.

Helsingissä viime viikonlopun PetExpo-messuilla lemmikittömätkin eläinystävät pääsivät silittelemään kissoja, koiria, kaneja, marsuja ja monia muita eläimiä. Lisäksi Suomessa on ainakin muutamia koirakahviloita, jotka mahdollistavat myös lemmikittömien ihmisten ja koirien kohtaamisen. Toistaiseksi kahvilat toimivat kuitenkin lähinnä omistajien keskinäisenä kohtaamispaikkana, eikä lemmikitön kuluttaja voikaan olla varma, että kahvilassa pääsee tapaamaan koiria – tai ainakin on vaikea tietää, mitä koiria milloinkin pääsee tapaamaan.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että lemmikillä on omistaja. Lemmikin omistaminen tuo omistajalleen iloa ja siitä on seuraa, mutta samalla omistajuus on sitovaa ja lemmikistä on myös huolta ja vaivaa. Mutta onko omistaminen lopulta olennaista? Lemmikkieläin voidaan nähdä ystävänä, eikä ystäviä yleensäkään omisteta.

Lemmikeillä voi olla merkitystä ajanvietteenä tai sosiaalisten kohtaamisten välineenä myös niille, joilla ei omaan lemmikkiin ole mahdollisuuksia. Dogiassa tämä huomattu ja he ovatkin kehittäneet DOGIkummi- ystäväpalvelua lemmikkien, omistajien ja lemmikittömien eläinystävien kohtaamisten ja yhdessäolon edistämiseksi. (linkki: www.dogia.fi)

Teksti: Eliisa Kylkilahti

Waon! – Hau!

Petnets -hankkeen tutkijat osallistuivat tutkimus- ja aineistonkeruumatkalle Japaniin 14.–20.3.2014. Tutkijat vierailivat Japanin suurimman lemmikkitarvikeketjun AEON PET Co., LTD pääkonttorissa sekä Aqua City -kauppakeskuksen AEON PET -myymälässä.

Kuullessasi virvoitusjuoma-automaatilta koiran haukahdusta muistuttavan waon-äännähdyksen tiedät olevasi Japanissa. Ääni tulee siitä, että joku käytti juuri yhden maailman suurimman vähittäismyyntiketjun AEONin vuonna 2007 lanseeraamaa sähköistä rahakorttia. Waon-sanalla on perijapanilaiseen tyyliin (ainakin) kaksi merkitystä. Koiran haukahduksen lisäksi sana tarkoittaa harmoniaa. Olisiko niin, että japanilainen pääsee myös kuluttamalla tasapainoon maailman peruselementtien kanssa?

Vaikka lemmikkitarvikeketju AEON PET Co., LTD valjasti kortin vasta maaliskuussa 2014 palvelemaan omaa asiakastietojärjestelmäänsä, kortin maskotti on ollut jo ennen sitä sympaattisen näköinen valkoinen koira, jonka kaulassa on väljä punainen panta, toinen Waonin tunnuksista. Japanilainen söpöilyn kulttuuri kortin suunnittelussa saa hyvälle tuulelle.

Voisiko suomalaisella kanta-asiakaskortilla olla vaikkapa erillinen tili kullekin perheen lemmikille? Vai pitäisikö lemmikkialalla kanta-asiakkuus alkaa rakentaa lemmikin, ei lemmikinomistajan varaan? Mustille haukahtava ja Mirrille maukaiseva kortti? Ainakin iloisesti äännähtävät kortit toisivat kivaa vaihtelua kassapalvelutilanteisiin, joissa nykyään keskitytään lähinnä lakisääteisesti tarjoamaan asiakkaalle kuittia sekä kysymään ”Oliko kanta-asiakaskorttia?”

Teksti: Jaakko Autio