Edustajana tohtorikoulutuksen johtoryhmässä / Att vara doktorandrepresentant

Julia von Boguslawski has served as a doctoral candidate representative in the Steering Group of Doctoral Education during the term 2018-2019. See below for Julia’s experiences (in FInnish and Swedish).

Read more about the PhD representative elections for term 2020-2021 here. Last day to apply is on Monday October 14th.

This is a first post in the Elections 2019 series, see the following texts on the category page.

Millaista on olla edustajana tohtorikoulutuksen johtoryhmässä?

Julia von Boguslawski kertoo kokemuksistaan edustajana.

Olen pian kaksi vuotta toiminut väitöskirjatutkijoiden edustajana tohtorikoulutuksen johtoryhmässä. Kun aloitin kauteni ei ollut ketään, joka olisi voinut perehdyttää minut työhön koska olin ensimmäinen väitöskirjatutkijoiden edustaja tässä johtoryhmässä. Siihen kuuluu tutkimusasioista vastaava vararehtori, neljän tutkijakoulun johtajat, sekä minä väitöskirjatutkijoiden edustajana. Pienessä ryhmässä kaikki pääsevät hyvin osallistumaa keskusteluihin. Minäkin pääsin heti alusta hyvin mukaan ja koen myös, että näkemyksiäni on kuunneltu hyvin.

Ryhmässä käsitellään sellaisia tohtorikoulutukseen liittyviä asioita, jotka koskevat koko yliopistoa ja kokouksissa puhutaan siksi pääosin melko suurista linjoista. Näiden kahden vuoden aikana olemme keskustelleet esimerkiksi ohjauskäytännöistä, tavoista parantaa väitöskirjatutkijoiden integroitumista tutkijayhteisöön, opintopsykologien tarpeesta, uusien väitöskirjatutkijoiden sisäänotosta, tutkijakoulujen taloustilanteesta, tohtorien uraseurannasta ja työllistymisestä, sekä monista muista vuoden aikana esiin tulleista kysymyksistä (kuten uudesta seurantatyökalusta Thessasta ja seurantaryhmistä). Kuluvana vuotena olemme myös puhuneet paljon yliopiston uudesta strategiasta, jota valmistelemme tohtorikoulutuksen osalta.

Olen toisin sanoen saanut osallistua moneen kiinnostavaan keskusteluun ja oppinut matkan varrella niin paljon yliopistosta ja tohtorikoulutuksesta ettei tässä ole tilaa kuin pintaraapaisuun. Nostan kuitenkin esiin kolme sellaista asiaa, joita olen pitänyt erityisen tärkeinä.

1. On ollut hienoa olla jäsenenä ryhmässä, jossa yhteistyö toimii ja kaikki tosissaan pyrkivät kehittämään tohtorikoulutusta. Arjessa huomio kiinnittyy helposti etenkin niihin asioihin, jotka eivät toimi, mutta ryhmän jäsenenä olen huomannut, että asioita kehitetään kulisseissa koko ajan – vaikka kehitys voikin joskus tuntua tuskaisen hitaalta.
2. Johtoryhmän jäsenenä on oikeasti mahdollista vaikuttaa asioihin. Olen tuonut ryhmässä esille asioita, jotka mielestäni ovat tärkeitä meille väitöskirjatekijöille, kuten esimerkiksi kaikkien integroiminen tutkijayhteisöön, ohjauksen parantaminen ja prosessien luominen ongelmatilanteita varten, sekä opintopsykologien tarve. Vaikka nämä ja monet muut asiat ovat vielä työn alla, pidän tärkeänä saavutuksena, että ne on hyväksytty tavoitteina ja että niiden toteutumiseksi tehdään nyt aktiivisesti töitä.
3. Yhteistyö HYVÄT:in kanssa on ollut tärkeä tuki. HYVÄT on tehnyt aloitteita esim. väitöskirjatutkijoiden yhteisöllisyyteen, hyvinvointiin ja ohjaukseen liittyen ja ne ovat auttaneet minua argumentoimaan näiden asioiden puolesta. Olen kuitenkin pohtinut, että meidän edustajien välistä yhteistyötä voisi vielä tiivistää, jotta saisimme näkemyksemme vielä paremmin kuuluviin.

Koska vaalit lähestyvät moni varmasti miettii lähtisikö ehdolle ja mitä edustajalta vaaditaan. Tämä vaihtelee hieman johtoryhmästä riippuen, mutta edustajan tehtävä juuri tässä johtoryhmässä sopii sille, joka on kiinnostunut tohtorikoulutuksen kehittämisestä koko yliopistoa silmällä pitäen. Asioita pitää olla valmis miettimään paitsi oman, myös muiden kampusten väitöskirjantekijöiden näkökulmasta. Sen lisäksi pitää haluta edustaa kaikkia, rahoituslähteestä tai sen puutteesta riippumatta. Tämä koskee toki myös edustustehtäviä tutkijakouluissa ja tohtoriohjelmissa. Aikaisempaa kokemusta vastaavista tehtävistä ei välttämättä tarvita – minäkin olen oppinut tehtävän lomassa. Tärkeintä on kiinnostus tehtävää kohtaan, halu ottaa haltuun siihen liittyviä asiota sekä rohkeus käyttää ääntään kokouksissa.

Att vara doktorandrepresentant

Julia von Boguslawski berättar om sina erfarenheter som representant.

Jag har nu i snart två år fungerat som doktorandernas representant i styrgruppen för doktorsutbildning. När jag började fanns det ingen som kunde introducerade mig i uppgiften eftersom jag var den första doktorandrepresentanten i just den här styrgruppen. I den sitter vicerektorn som har ansvar för forskningsärenden, ledarna för de fyra forskarskolorna, samt jag som doktorandernas representant. Eftersom gruppen är så liten, finns det gott om utrymme för alla att delta i diskussionen. Jag har från början upplevt mig som en fullvärdig medlem i gruppen och tycker att de andra lyssnat öppet på mina synpunkter.

De saker vi behandlar har att göra med sådant som gäller doktorsutbildningen på hela universitetet och gäller därför ofta de stora linjerna och helheterna. Vi diskuterar exempelvis gemensamma riktlinjer gällande t.ex. handledning, integrering av alla doktorander i forskargemenskapen, eller doktorandernas arbetsmiljö, intaget av doktorander, forskarskolornas budget, de utexaminerade doktorernas karriäruppföljning och karriärvägar, samt andra frågor kan komma upp under året (t.ex. det nya uppföljningssystemet Thessa och uppföljningsgrupperna). Under det pågående året har vi också talat mycket om den nya strategin som vi förbereder för doktorsutbildningens del.

Som medlem har jag med andra ord fått delta i många viktiga diskussioner och har lärt mig så mycket om universitetet och doktorsutbildningen att det är omöjligt att ta upp allt här. Jag vill ändå lyfta fram tre saker jag upplevt som särskilt betydelsefulla.

1. Det har varit en fin upplevelse att sitta i en styrgrupp där samarbetet löper och alla verkligen vill utveckla doktorsutbildningen mot det bättre. I sin vardag som doktorand ser man lätt bara allt det som inte fungerar, men som medlem i gruppen har jag märkt att det pågår ett utvecklingsarbete – fast det stundvis kan tyckas gå långsammare än man skulle önska.
2. Som medlem i styrgruppen är det på riktigt möjligt att påverka saker. Jag har kunnat föra fram teman jag ansett viktiga för oss doktorander, som t.ex. behovet att bättre integrera alla doktorander i forskargemenskapen, behovet av bättre handledning och processer för hur man gör när handledningen inte fungerar, samt behovet av studiepsykologer. Även om många saker ännu är under arbete ser jag det som ett viktigt steg att de accepterats som målsättningar och att man nu aktivt arbetar för att förverkliga dem.
3. Samarbetet med HYVÄT har varit ett viktigt stöd. Föreningens initiativ om bättre handledning, integrering av alla i forskargemenskapen, samt studiepsykologer har hjälpt mig att argumentera för de här sakerna på våra möten. Samtidigt har jag funderat på att samarbetet mellan alla oss representanter runt om universitet ännu kunde förbättras för att vi i framtiden skulle få våra synpunkter ännu bättre hörda.

Eftersom valet närmar sig är det säkert många som funderar på att ställa upp som kandidat och vad som i så fall krävs av dem. Det växlar något mellan styrgrupper, men för just den här är det viktigt att man vill utveckla doktorsutbildningen på hela universitet. Det innebär att man måste vara intresserad av och öppen för doktorandernas olika behov på alla campus. Dessutom ska man komma ihåg att man representerar alla doktorander, oberoende av deras finansieringskälla eller bristen på sådan. Det här är naturligtvis lika viktigt för representanterna i forskarskolor och doktorandprogram. Tidigare erfarenhet av liknande uppgifter är inget krav – jag lärde mig också under årets gång. Det viktigaste är att man har ett genuint intresse för uppgiften och en vilja att sätta sig in den, samt mod att använda sin röst på mötena.