Lokaali opetus

Tänään alkoi Sakari Heikkisen järjestämä Maailman taloushistoria –luentosarja. Uuden kurssin alkaminen ei varmasti sinänsä ole uutisoinnin tai blogipostauksen arvoinen, mutta poikkeuksellisen myönteistä on, että pitkästä aikaa yhteiskuntahistorian perusopinnoissa järjestetään opetusta.

Vaikka ainejärjestö saattaa olla näkyvimmillään juhlien ja sitsien sekä erilaisten kulttuuri- ja työelämäekskursioiden järjestämisissä, Polho on yrittänyt kykyjensä mukaan vaikuttaa myös osaston järjestämään opetukseen. Ainejärjestö pitää yhteyttä osaston henkilökuntaan ja ilmaisee opiskelijoiden näkemyksiä järjestetystä opetuksesta tai sen puuttumisesta.

Viime lukuvuonna perusopintoihin oli tarkoitus järjestää ”pakollisten” johdantokurssin ja praktikumin lisäksi luentosarja Maailmanpolitiikka-opintojaksoon. Opetuksen organisoinnin haavoittuvuus paljastui, kun kurssin opettaja siirtyi uuteen tehtävään ja kurssi peruttiin. Opiskelijoille siitä ilmoitettiin muutamaa päivää ennen ensimmäisen luennon ilmoitettua ajankohtaa. Yhteiskuntahistorian fukseille kurssin peruminen oli melkoinen pettymys. Valtsikassa ei liene toista oppiainetta, jonka pääaineopiskelijoilla on niin paljon kirjatenttejä jo perusopintovaiheessa. Nyt köyhältä vietiin viimeinenkin lantti.

Polhon ja Tason hallitukset ottivat molemmat oma-aloitteisesti kokouksissaan esille kurssin perumisesta aiheutuneen mielipahan. Opiskelijajärjestöt painottivat fukseille järjestettävän opetuksen olevan tärkeää monessa mielessä. Luentokurssit fuksivaiheessa luovat omalta osaltaan yhteisöllisyyttä. Kaikki eivät halua osallistua ainejärjestön kissanristiäisiin, joten oman vuosikurssin kanssa samaan tahtiin opiskeleminen voi helpottaa opiskelukavereihin tutustumista. Pelkkien kirjojen lukeminen omissa oloissa ilman minkäänlaista valvottua tahtia voi taas eristää muusta sosiaalisesta opiskelijaelämästä. Fuksivaiheessa yliopistossa opiskelun aloittaminen voi vaatia totuttelua, ja siksi olisi tärkeää, että opiskelijat pääsevät mukaan opiskelun tahtiin. Se onnistuu helpommin säännöllisen lukujärjestyksen mukaan järjestettävällä luentokurssilla kuin kirjatenteillä, joiden suorittamisaikataulu on täysin omalla vastuulla.

Ainejärjestöt ilmoittivat näkemyksensä Yhteiskuntahistorian osastolle. Opetuksen järjestäminen perusopintoihin oli paljon puhuttu aihe myös keväällä järjestetyillä oppiainekahveilla. Nähtävästi opiskelijoiden näkemykset ovat tulleet huomioiduksi, sillä tänä vuonna perusopinnoissa järjestetään peräti kaksi luentosarjaa: nyt alkanut Maailman taloushistoria sekä kolmannessa periodissa järjestettävä Marjatta Rahikaisen kurssi opintojakson kohtaan Yhteiskunnan rakenteet ja elinolot. Lisäksi, kuten edellisestä blogipostauksesta voimme lukea, fukseja valmistellaan nykyään myös entistä paremmin tiedekuntatentteihin.

Opetuksen järjestäminen oli nähtävästi kannattavaa. Maailman taloushistoria –kurssille ilmoittautui yli 100 osallistujaa, minkä takia kurssi oli pakko siirtää isompaan saliin.

Tuomas L.

BERLIININMUNKKIA JA OPINTOASIAA

Arvon naiset, herrat ja Polhon hallitus!

Perjantaina 26.3. juhlittiin riemukkain menoin Yhteiskuntahistorian osaston historian ensimmäisiä osastokahveja. Suuren kansanjuhlan kunniaksi olivat Yhiksen opintovastaavat erityisesti tilanneet – konsultoituaan ensin professori Matti Peltosta – juhlaleivonnaisiksi suuren suosion poliittisen historian oppiainekahveilla saaneita BERLIININMUNKKEJA, joita nyt siis tasolaisetkin pääsivät rouskuttelemaan.

Päivän kuumia puheenaiheita oli lukuisia, joista erityisen erikoismaininnat ansaitsee todennäköisesti lestadiolaisen äidin hedelmällisyyttä hedelmällisyydessä lähennellyt vaihein erittäin kiivas keskustelu palautejärjestelmistä. Asiasta, joka on ollut pöydällä kauemmin kuin allekirjoittaneella on elinvuosia takana.

Ennen penetroitumista palautekeskustelun syövereihin valaisen kuitenkin pimeydestä muutamia muita keskustelunaiheita, joita kahveilla pyöriteltiin. Professori Seppo Hentilä kertoi kuulumisia laitosrakenne- ja yliopistouudistukseen liittyen. Syksyn opetusta, erityisesti fukseille suunnattua sellaista, käsiteltiin. Ensi vuonna tehtävää tutkintovaatimusuudista ja tenttikirjojen muutoksia valmistelemaan perustetaan jossain vaiheessa työryhmä. Ja mahdollisesti jotain muutakin asiaa käsiteltiin… Jos sinä muistat sen, laita se kommenttina tähän merkintään!

Palautekeskustelu tai pikemminkin keskustelu palautteesta oli kuten jo aiemmin  mainittu: hedelmällinen ja kiihkeä, sekä mahdollisesti myös mehukas. Berliininmunkit olivat muuten rakenteeltaan hieman erilaisia kuin poliittisen historian oppiainekahveilla. Tällä kertaa ne olivat kuohkeampia ja mehukkaampia tavallaan. Hillo oli hieman imeytynyt kovasta keskustasta munkin kantaviin rakenteisiin. Tämä loi hienostuneen kostean vaikutelman kokonaisuudesta.

Tiivistettynä palautekeskustelu: Opiskelijat vaativat parempaa palautetta ja lisää työtä opettajilta, opettajien mukaan vaatimus oli yksipuolinen, vaati vain lisää työtä, eikä kokemuksen mukaan opiskelijoita edes kiinnosta palaute, silloin kun sitä on tarjolla. Tämä siis oli tilanne hyvin kärjistettynä.

Matti Peltonen esitti ratkaisua, jossa tiedekuntatenttikuoriin tulisi mahdollisuus ruksia kohta “haluan tentistä palautetta, enkä saa suoritusmerkintää, ennen kuin olen hakenut palautteen opettajalta henkilökohtaisesti”. Näin lisätään opettajien ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta ja parannetaan palautemahdollisuuksia ja tiedekuntatenteissä oppimista.

Polhon hallitus taistelee kynsin ja hampain, jotta tämä idea joskus otetaan ihan oikeasti ihan käytäntöönkin. Alustavien tiedustelujen mukaan niin opettajat kuin opiskelijatkin ovat pitäneet ideasta.

Ja lopuksi vielä suru-uutinen. Viime päivien sään perusteella emme ehkä kaikista toiveista huolimatta saa tänäkään vuonna valkoista vappua :<

Kevätterveisin
Mikko “Mikko” Virta, Opintovastaava ja lähimmäinen