Tietoja Deleted User

Special user account.

Leipäkone

Tutkimuksessamme vertailimme leipäkoneella valmistettua leipää perinteiseen käsin leivottuun leipään. Arvioimme lopputuloksista seuraavia ominaisuuksia: ulkonäkö, koostumus, maku ja tuoksu. Leivän ominaisuuksien lisäksi tarkastelimme myös leipäkoneen käytettävyyttä sekä kulunutta aikaa.

Tutkimus toteutettiin valmistamalla hiivaleipää leipäkoneella sekä käsin. Pyrimme käyttämään molempien leipien valmistukseen samoja aineita ja samoissa määrin. Tarkoituksena oli, että leivät valmistuisivat mahdollisimman samaan aikaan, jotta voisimme vertailla täysin ”uunituoreita” leipiä.

Käyttämämme leipäkoneen tiedot:

OBH Nordica – Bread maker

12 ohjelmaa

750g / 900g leipäkone

Paahtoasteen valinta: vaalea/ keskitumma/ tumma

13-tunnin ajastin

600W

Leivän ohje (leipäkoneen käyttöohjeista):

  • Leipäkone, 750 g hiivaleipä, valmistusaika 2 h 53 min
    • 2,5 dl vettä
    • 1 rkl öljyä/pullomargariinia
    • 1 rkl siirappia
    • 1 tl suolaa
    • 2,5 dl hiivaleipäjauhoja
    • 2,5 dl erikoisvehnäjauhoja
    • 1,5 dl vehnäleseitä
    • 10 g tuorehiivaa

Leipäkoneen käyttö

Leipäkone on hyvin helppokäyttöinen laite. Ainekset mitataan ohjeissa määritellyssä järjestyksessä vuokaan, kaikki samalla kerralla. Taikinanestettä ei tarvitse lämmittää erikseen vaan sen voi lisätä kylmänä. Sen jälkeen vuoka asetetaan laitteeseen, valitaan ohjelma sekä haluttu koko. Halutessa mahdollisuus on myös ajastintoimintoon. Laite käynnistetään ja näytöltä voi seurata kuinka kauan valmistusaikaa on jäljellä. Leivän vaiheita voi seurata laitteen päällä olevasta ikkunasta. Täyttäminen ei tuota muuta sotkua kuin mitta-astiat eikä valmistus vaadi enempää kuin leipäkoneen verran tilaa pöydältä. Tila saattaa tosin muodostua ongelmaksi säilytyksen kannalta, sillä leipäkone on aika kookas.

Tutkimuksen tulokset ja arviointi

Leipäkoneen täyttö ja käynnistys oli yhtä helppoa kuin ohjeet antoivat ymmärtää ja valmistuksen aktiivinen vaihe kesti alle 5 minuuttia. Kun laite on käynnissä voi sen jättää pyörimään itsekseen. Perinteinen käsin leipominen vaatii enemmän aktiivista työskentelyä valmistuksen eri vaiheissa ja tuottaa enemmän siivottavaa. Jos kuitenkin leipoessa intressi on pelkän lopputuloksen siasta, tai sen ohella myös itse tekemisessä, ei leipäkone voi korvata prosessia. Eikä käsin leipominen kuitenkaan ole erityisen työlästä. Leipäkonetta käyttäessä on huomioitava, että vuoan pohjalla oleva sekoitin jää helposti leipään kiinni tai leipoutuu sen sisälle kuten meidän tutkimuksessamme kävi. Tällöin leipä on leikattava heti, jotta osa saadaan poistettua.

Käsin leivottu

Kokonaisaika n. 2h (valmistelut + 2×30 min kohotus + 40 min paisto).

Alkuperäiseen ohjeeseen lisättiin n. 2 dl jauhoja, jotta taikina olisi tarpeeksi kiinteää.

Testiyleisön kommentteja: rapea pinta ja hyvä maku kuoressa, kuohkea sisus, hyvä rakenne, ei liian tiivis

Leipäkone-leipä

Kokonaisaika 3 h (valmistelut 5min + laitevalmistus 2h 53min)

Testiyleisön kommentteja: reunat rapeat, kuori pehmeä ja painunut vähän kasaan, yläosasta paljon isoja ilmakuplia, kuohkea rakenne, höttöinen, tiiviimpi alhaalta → ilmavempi ylöspäin, taikinaisempi tuoksu, ei niin maukas

Yhteenvetona voisimme todeta, että leipäkone soveltuu arkikäyttöön. Sillä valmistuu tuoretta leipää vaatimatta paljon aktiivista työaikaa. Esimerkiksi ajastinta käyttämällä voi itselleen valmistaa tuoretta aamiaisleipää päivittäin. Laite on helposti käytettävä ja puhdistettava sekä valmistetun leivän hinta on edullisempi verrattuna kaupasta ostettuun. Ilmavan ja ”höttöisen” koostumuksen perusteella suosittelisimme kuitenkin syömään leipäkoneella valmistettua leipää tuoreena ja se poikkeaa maultaan käsinleivotusta. Laite vaatii kokonsa puolesta paljon säilytystilaa, joten laitetta hankkiessa kannattaa pohtia, tuleeko laitetta käytettyä tarpeeksi vai viekö se vain turhaa kaappitilaa.

Kuluttajatutkimusta internetissä myytävistä leipäkoneista:

Hintavertailu

Leipäkoneita on saatavilla hyvin erihintaisia. Nettikaupoista halvin löytämämme leipäkone maksaa noin 63 euroa. Kallein leipäkone, jonka löysimme maksoi puolestaan 260 euroa.  Suurin osa nettikauppojen tarjoamista leipäkoneista on hintaluokaltaan hieman yli tai alle 150 euroa. Myös tuotemerkkejä löysimme useita, muun muassa Kenwood, OBH Nordica, Tefal, Panasonic, Moulinex, Philips, DeLonghi, Morphy Richards, Wilfa, Unold, Severin, Elextrolux ja Centurion. Joiltakin valmistajilta on tarjolla kaksi tai kolme eri leipäkonemallia. Vertasimme Kenwoodin BM900 – konetta, joka on kallein löytämämme leipäkone kyseiseltä valmistajalta, Kenwood BM 260 – malliin, jonka on puolestaan edullisin. Suurimmat erot näiden laitteiden välillä liittyvät ohjelmien määrään, tehoon ja valmistusmateriaaliin.

Energiankulutus

Leipäkoneiden maksimiteho vaihtelee, riippuen valmistajasta ja mallista. Suurin löytämämme maksimiteho on 950 W ja pienin 455 W, molempien laitteiden valmistaja on Kenwood. Muiden merkkien maksimitehot sijoittuvat tasaisesti kyseisten laitteiden tehojen välimaastoon. Otimme selvää, kuinka paljon yhden leivän valmistaminen maksaa energiankulutuksen näkökulmasta. Jos valmistetaan leipä kahden tunnin ohjelmalla koneella, jonka maksimiteho on 950W, yhteen leipään kuluu energiaa 1,9 kilowattituntia (0,95 x 2 = 1,9 kWh). Jos oletetaan, että kotitaloussähkön kilowattitunnin keskihinta kotitaloussähkössä on 15 snt/kWh, saadaan leivän valmistukseen kuluneen sähkön arvoksi 28,5 senttiä (1,9 x 15 = 28,5). Pienempitehoisella (455W) koneella yhden leivän valmistukseen kuluu energiaa 0,9 kilowattituntia (0,45W x 2 = 0,9 kWh), ja leivän valmistukseen kulunut sähkö maksaa 13,5 senttiä. Vattenfallin kotisivuilla leipäkoneen keskimääräiseksi sähkökulutukseksi ilmoitettiin 0,3 kWh/leipä, ja yhden leivän valmistukseen kuluneen sähkön hinnaksi 4,5 senttiä. Jäimmekin pohtimaan, miten hinta on niin alhainen? Pohdimme sitä, että leipäkoneet eivät välttämättä toimi maksimiteholla koko leivän valmistuksen ajan, tällöin energiakulutus laskee. Myös ohjelman pituus luonnollisesti vaikuttaa energiankulutukseen.

Lähteet:

http://www.vattenfall.fi/fi/keskimaarainen-kulutus.htm

http://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/6112c/Keittiokoneet-Leipakoneet-grillit, http://cdon.fi/pienkoneet/leip%C3%A4koneet/

http://cdon.fi/pienkoneet/leip%C3%A4koneet/

Internetistä löytyi useita leipäkoneista tehtyjä vertailuja. Alla on linkki muutamaan vertailuun.

Ylen kuningaskuluttaja: http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2607

Tekniikan maailma: http://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniikka/vertailut/tm-vertailu-leipakoneet

Adato Energian: http://www.adato.fi/LinkClick.aspx?fileticket=6nhzNUu2KGA%3d&tabid=277&mid=1053

 

 

Sähkövatkain vs. kierrevatkain

Tutkimuksen tavoitteena oli vertailla sähkövatkaimen ja kierrevatkaimen eroavaisuutta. Tutkimuksessa tutkittiin, miten eri vatkainten käyttö vaikuttaa vatkauksen kestoon sekä valmistettavan ruoan lopputulokseen. Sähkövatkaimena käytettiin Braun multimix 280W –vatkainta, jonka käyttöperiaatteena on lisätä taikinaan ilmaa sähkön avulla tuotetulla mekaanisella liikkeellä, jolloin se kuohkeutuu. Sama periaate on kierrevatkaimella, mutta liike tuotetaan fyysisellä voimalla.

Tutkimus toteutettiin valmistamalla kaksi erillistä muffinitaikinaa, joista toisessa rasva ja sokeri vaahdotettiin kierrevatkaimella ja toisessa sähkövatkaimella. Vatkauksen kestosta otettiin aikaa ja lopputulosta vertailtiin aistinvaraisesti ulkonäön ja maun perusteella. Mukana aistinvaraisessa tutkimuksessa oli 11 opiskelijaa.

KÄYTETTY MUFFINIRESEPTI:

– 100g juoksevaa rasvaa (juokseva Flora)

– 1dl sokeria

– 2 munaa

– 1,5dl vehnäjauhoja

– 1tl leivinjauhetta

– 1tl vaniljasokeria

– 2tl kaakaojauhetta

– 1dl kermaviiliä

– 60g vaahtokarkkeja

  1. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi.
  2. Sekoita munat joukkoon voimakkaasti sekoittaen.
  3. Sekoita  kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan.
  4. Lisää rouhittu suklaa, paloitellut vaahtokarkit ja kermaviili taikinaan.  Jätä osa suklaasta ja vaahtokarkeista koristeluun.
  5. Jaa vuokiin ja paista uunin keskiosassa n. 15min, 200-asteessa.
  6. Muutama minuutti ennen muffinien valmistumista lisää koristeeksi suklaapaloja ja vaahtokarkkeja ja paista vielä hetki.

Kierrevatkaimella valmistetun rasva-sokeri-seoksen vatkaamiseen kului aikaa 13,55 minuuttia. Vaahto oli runsas ja kuohkea. Sähkövatkaimella seoksen vatkaamiseen kului 8,42 minuuttia, mutta seos ei vaahtoutunut yhtä paljon kuin kierrevatkainta käytettäessä, eikä sokeri liuennut rasvaan täysin.

Erot valmiissa taikinassa olivat myös huomattavat. Kierrevatkaimella valmistettu taikina oli kuohkeampi ja runsaampi. Sähkövatkaimella valmistettu taikina oli paksua ja vaikeasti sekoitettavaa. Taikinoiden hetken seistessä tapahtui kuitenkin muutos. Taikinat laskeutuivat ja koostumus muuttui juoksevammaksi, jolloin kierrevatkaimella valmistettu taikina muuttui liian löysäksi ja sähkövatkaimella valmistettu taikina juuri sopivaksi.

Vasemmalla kierrevatkaimella valmistettu taikina, oikealla sähkövatkaimeilla valmistettu taikina.

Uunissa, muffinien kohotessa, erot taikinoiden välillä muuttuivat entistä selkeämmiksi. Kierrevatkaimella valmistettu taikina muuttui kumimaiseksi, ja koko muffini kohosi suoraan ylöspäin. Sähkövatkaimella valmistettu taikina kohosi tornimaisesti muffinin muotoon ja repeili kauniisti. Nämä muffinit valmistuivat myös noin viisi minuuttia nopeammin.

Vasemmalla kierrevatkaimella valmistettu taikina, oikealla sähkövatkaimeilla valmistettu taikina.

Valmiissa muffinsseissa ainoa selkeä ero oli ulkomuoto. Maussa tai koostumuksessa ero ei ollut huomattava – vain muutaman opiskelijan mielestä kierrevatkaimella valmistetut muffinit olivat hieman sähkövatkaimella valmistettuja ”jauhomaisempia”.

Rasvan vaahtoutumiseen vaikutti luonnollisesti rasvan valinta. Juokseva rasva ei vaahtoudu yhtä paljon kuin sulatettu, kiinteä rasva. Myös paistoastia vaikutti lopputulokseen. Ensimmäinen erä valmistettiin muffinipellissä, jolloin erot lopputuloksissa olivat merkittävät. Toinen erä valmistettiin silikonivuoissa, jolloin erot eivät olleet huomattavat. Silikonivuoissa valmistetut muffinit olivat myös pienempiä ja kovempia. Lisäksi jäin pohtimaan, jos valmiit taikinat olisi suoraan laitettu uuniin ilman seisotusta, olisivatko tulokset olleet olemattomat tai jopa päinvastaiset?

Hypoteesini oli, että vatkaustapa vaikuttaa ainoastaan vatkauksen kestoon, mutta muuten valmiissa muffinissa ei olisi eroja. Hypoteesini toteutui siis osin – vaikutus vatkauksen kestoon oli huomattava, mutta myös lopputuloksissa ilmeni selkeitä eroja.

Vertailussa sähkövatkaimet

Halusin selvittää vatkaako kalliimpi sähkövatkain tehokkaammin valkuaisvaahdon kuin halvempi sähkövatkain, entä vaikuttaako valkuaisvaahdon vatkausaikaan laitteessa ilmoitettu teho. Halvempana ja tehottomampana sähkövatkaimena minulla oli käytössäni yliopiston harjoituskeittiön Braun multimix 280W. Vatkainosat olivat ohuemmat, lankamaiset. Netistä ei löytynyt laitteelle tarkkaa hintaa, koska malli on jo poistunut tuotannosta. Yksityishenkilö jälleenmyi omaa vähänkäytettyä laitettaan Internetissä 15 euron hintaan. Laite on ostettu luultavasti useampi vuosi sitten ja se on kovassa käytössä. Kalliimpana ja tehokkaampana sähkövatkaimena minulla oli vertailussa Kenwood kMix HM791 400W. Vatkainosat olivat jykevämmät ja paksummat. Kenwoodin OVH-hinta on 95-139 euroa jälleenmyyjästä riippuen. Laite on vain muutaman kuukauden vahna ja vähän käytetty.

Braun multimix 280W, halvempi

Kenwood kMix HM791 400W, 95-139e

Tutkimuksessani vatkasin kolme valkuaisvaahtoa kullakin vatkaimella. Käytin kaikkien vaahtojen vatkaamiseen sähkövatkaimen korkeinta tehoa, P-teho poislukien. Braunilla tehoasteikko vaihteli 1-3 ja Kenwoodilla 1-5. Braunilla teho oli siis aina 3 ja Kenwoodilla 5. Ensimmäistä vaahtoa vatkasin 45 sekuntia, toista 30 sekuntia ja viimeistä 15 sekuntia. Tutkin kuinka kiinteää vaahdosta kyseisessä ajassa tuli ja vertasin sitä suoraan sähkövatkaimen tehokkuuteen.

Vatkattavat valkuaiset olivat kaikki luomumunista. Kananmunien tuoreus valitettavasti vaihteli sähkövatkaimien välillä. Braunilla vatkattavat munat olivat tuoreempia. Kaikki muut kananmunat olivat Kultamuna-merkkisiä, paitsi Kenwoodin 45s. vaahdossa käytettiin Pirkkaa. Kaikissa vaahdoissa oli yksi valkuainen, ilman lisättyjä aineita, esim. sokeria.

Sähkövatkain 1.vaahdotus, 45s. 2.vaahdotus, 30s. 3.vaahdotus, 15s.
Braun, 280W, halvempi Erittäin kiinteää, ei tipu kulhosta Pysyy muodossa, mutta liukuu > ei ihan vielä valmista Ihan löysää, ei pysy muodossaan
Kenwood, 400W, 95-139€ Erittäin kiinteää, ei tipu kulhosta Erittäin kiinteää, ei tipu kulhosta,ei huomattavaa eroa 45s.-vaahtoon Ihan löysää, ei pysy muodossaan

Oheinen taulukko kertoo, että molemmat sähkövatkaimet tekivät 45 sekunnissa valmista vaahtoa. Vaahto oli kiinteää ja tasaista, eikä se liukunut ulos kulhosta kun sen käänsi ylösalaisin. 15 sekunnin vaahdot eivät myöskään eronneet toisistaan. Molemmat vaahdot jäivät keskeneräisiksi, ne olivat löysiä, eivät pysyneet muodossaan ja liukuivat kulhoa käännettäessä. Huomattavin ero oli 30 sekunnin vaahdoissa, joissa Kenwoodin vaahdosta tuli täysin valmista, mutta Barun jätti vaahdon vielä hieman liukuvaksi. Brauninkin vaahto pysyi kuitenkin muodossaan.

Tutkimustuloksesta voimme todeta, ettei sähkövatkaimen hinnalla ja ilmoitetulla wattimäärällä ole huomattavaa merkitystä laitteen tehokkuuteen. Vaikka Kenwood (400W) vaahdottikin valkuaisen hiukan nopeammin kuin Barun (280W) oli kyse vain sekunneista. Tulos ei yllätä minua. Totta kai olisin toivonut enemmän sähkövatkaimeen investoivalle myös parempaa lopputulosta. Hinnalla voi kuitenkin olla vaikutusta testin ulkopuolisiin ominaisuuksiin, kuten laitteen pitkäikäisyyteen, käyttömukavuuteen ja estettiikkaan. Monet opiskelijat ovat kertoneet kokeneensa yliopiston sähkövatkaimet huonoiksi. Tällä tutkimuksella väitteelle ei kuitenkaan saatu näyttöä.

Markkinoiden sähkövatkaimien tehokkuus vaihtelee 125W-500W. Hintahaarukka on varmasti myös suurempi kuin tässä tutkimuksessa pystyttiin toteuttamaan. Olisi ollut mielenkiintoista saada tutkimukseen todelliset ääripäissä olevat sähkövatkaimet. Vertailun olisi myös voinut toteuttaa saman tehoisilla, mutta eri hintaisilla sähkövatkaimilla ja saman hintaisilla, mutta eri tehoisilla sähkövatkaimilla. Tällöin todellinen ero olisi tullut selkeämmin esille. En kuitenkaan usko, että ero olisi tällöinkään ollut huomattava.

Sähkövatkaimista teille raportoi Ella Airola

Pienleikkurit

Tutkimuksen kohteena ovat erilaiset pienleikkurit. Vertailimme pienleikkureita pilkkomalla yhden sipulin kaikilla leikkureilla.

Leikkurit, joita vertailimme olivat:

  • Braun Multiquick- sauvasekoittimen teholeikkuri
  • Zyliss- sipulileikkuri
  • Tupperware- pienleikkuri

Braun Multiquick on sähkökäyttöinen sauvasekoittimen lisäosa. Zyliss-sipulileikkuri on käsikäyttöinen säiliöllinen sipulin pilkkomiseen suunniteltu pienleikkuri. Tupperware-pienleikkuri on säiliöllinen sipulin ja yrttien pilkkomiseen suunniteltu pienleikkuri. Pienleikkureiden vertailukohteeksi valitsimme tavallisen sileäteräisen kokkiveitsen.

Tutkimus

Vertailimme pienleikkureiden ergonomiaa, välineen toimintaan tarvittavaa voiman käyttöä, työn kestoa, puhdistettavuutta, välineen säilytettävyyttä, käyttöohjeita ja ymmärrettävyyttä. Käytimme yhtä välinettä kerrallaan ja mittasimme sipulin pilkkomiseen kuluneen ajan kellolla. Ajan mittasimme vain pilkkomiseen menevän ajan osalta. Arvioimme lopputulosta silmämääräisesti.

Tulokset

Leikkuri Käyttöohje ja ymmärrettävyys Ergonomia Voiman käyttö Aika Lopputulos Puhdistettavuus Säilytettävyys Yleisarvosana
Braun Multiquick käyttöohje selkeä, laitteen toimintaperiaate yksinkertainen hyvä ei tarvita juurikaan voimaa 34 sek. epätasainen, pientä silppua, joukossa suuria paloja käsinpesu, helppo puhdistaa Helpposti säilytettävissä kasattuna. hyvä, miinusta sipulisilpun epätasaisuudesta
Zyliss ei käyttöohjetta melko huono tarvitaan reilusti voimaa 1min 42 sek. epätasainen, pientä silppua, joukossa suuria paloja käsinpesu, säiliön voi pestä koneessa, terän puhdistus hankalaa vie tilaa, paljon osia, voidaan säilyttää kasattuna huono, miinusta käytettävyydestä, puhdistuksesta, säilytettävyydestä ja sipulisilpun epätasaisuudesta
Tupperware ei käyttöohjetta hyvä tarvitaan voimaa 1min 30 sek tasainen helppo, huomioitava ettei kansiosan sisään jää vettä hyvä, vie vähän tilaa hyvä, miinusta koosta, säiliöön mahtui vain puolikas sipuli, plussaa sipulisilpun tasaisuudesta
veitsi ei käyttöohjetta hyvä tarvitaan voimaa 50 sek. tasainen helppo hyvä hyvä, lopputulokseen vaikuttavat kuitenkin ruoanlaittajan taidot

Tulokset nostivat esille erilaisten leikkureiden eroja, joiden mukaan ruoanlaittaja voi valita laitteen oman tarpeensa mukaan. Jos käyttäjällä on ongelmia voiman käytön kanssa (esim. vamman tai sairauden seurauksena) voi sähkökäyttöinen leikkuri mahdollistaa ja helpottaa sipulin pilkkomista. Jos ruoan laittajalla ei ole fyysisiä rajoitteita, perinteinen veitsi on nopea ja helppo työväline. Tupperware leikkuri on myös käytettävissä esim tuoreiden yrttien hienontamiseen, samoin Braun sähkökäyttöinen leikkuri. Tupperware-leikkurin arvioimme turvallisimmaksi käyttää tottumattomalle veitsen käyttäjälle tai motorisista ongelmista kärsivälle. Sen käyttö vaatii kuitenkin käsivoimaa.

Pohdintaa tutkimuksesta

Mielestämme sipulin pilkkomisessa tulivat hyvin esille erilaisten pienleikkureiden erot. Sipulin pilkkominen vaatii voimaa ja veitsellä leikattaessa oikeanlaista tekniikkaa. Ruoan laittajaa varmasti kiinnostaa, voidaanko sipulin leikkaamista helpottaa tai nopeuttaa pienleikkuria käyttämällä.  Tulosten kuvailussa luovuimme suunnittelemamme asteikon käytöstä, koska se ei mielestämme tuonut tarpeeksi hyvin laitteiden eroja esille.  Aikataulullisesti selvisimme tutkimuksen suorittamisesta huomattavasti lyhyemmässä ajassa, kuin suunnittelimme.  Janakaavion käytön tutkimussuunnitelman tekemisessä koimme hyödyttäneen tutkimustilanteen organisointia ja toteutuksen kulkua.

Sämpylöiden paisto kahdella tavalla

Sämpylöiden valmistus kahta eri paistomenetelmää käyttäen

Tutkimuskysymyksemme oli Mitä eroa sämpylöiden paistotuloksessa ilmenee tasalämpö- tai kiertoilmatoimintoa käytettäessä?

Tiesimme etukäteen että kiertoilmatoiminto on taloudellisempi vaihtoehto, joka myös säästää aikaa. Halusimme selvittää, vaikuttaako eri paistotavat merkittävästi sämpylöiden laatuun. Lopputulosta arvioimme makua ja rakennetta vertaamalla. Lisäksi vertailimme sähkönkulutusta.

Olimme arvioineet tutkimuksen kestävän noin 3,5 tuntia  aina alkuvalmisteluista siistittyyn työpisteeseen asti. Pääsimme aloittamaan viisitoista minuuttia suunniteltua aikataulua myöhemmin, mutta totesimme että pysyimme ajallisesti kokoajan janakaavion mukaisessa aikataulussa.

Muutimme suunnitelmaa siltä osin, että paistoimme sämpylöitä tasalämmöllä vain yhden pellillisen suunnitellun kahden sijaan, sillä totesimme, että määrällä ei ole merkitystä tutkimustuloksessa. Tasalämpötoimintoa käyttäen paistettuihin sämpylöihin käytimme Helkama- uunia. Kiertoilmatoiminnolla paistoimme Upo Induktio- uunissa.

Sämpylät valmistettiin samasta taikinasta (0,5l.), johon käytimme sämpyläjauhoja, hiivaleipävehnäjauhoja sekä kauraleseitä. Taikinan kohotusaineena käytimme kuivahiivaa. Lisäsimme taikinaan myös siirappia, suolaa ja rypsiöljyä. Aloitimme taikinan valmistamisen klo 8.40, laitoimme sämpylät uuniin klo 9.40 ja klo 9.52 sämpylät olivat valmiita.

Vertailimme sämpylöitä heti tuoreeltaan. Ensimmäisenä kiinnitimme huomiota väriin. Kiertoilmauunissa ylemmällä tasolla olleella pellillä paistuneet sämpylät olivat pinnaltaan selkeästi tummimpia väriltään. Toisaalta taas niiden pohja oli jäänyt vaaleammaksi kuin muissa sämpylöissä. Tummin pohja oli tasalämmöllä paistetuissa.

Seuraavaksi halkaisimme sämpylät. Totesimme, että kaikkein paras rakenne oli tasalämmöllä paistetuissa sämpylöissä, vaikka ero muihin sämpylöihin olikin pieni. Kiertoilmauunin ylätasolla paistettujen sämpyöiden rakenne oli sisältä taikinamaisin. Muita huomattavia eroja emme havainneet. Hieman tasaisempaan lopputulokseen kiertoilmauunin käytössä voisi päästä, jos vaihtaisi peltien paikkaa paiston aikana.

Tutkimuksessamme käyttämiemme uunien keskimääräiset sähkönkulutukset eivät eronneet toisistaan paljon, Upo Induktio- lieden energiankulutus on 2,35kWh kun Helkamalla se on 2,2kWh. Energiataloudellisesti kiertoilmauunin käyttäminen on kannattavampaa. Taloudellisuutta lisää huomattavasti se, että kiertoilmauunissa voi paistaa useampia pellillisiä yhtä aikaa. Laskimme sähkönkulutuksen sämpylöiden paistoaikaa kohden/ uuni. Upo-induktio uunille 12 minuutin paisto maksoi 4,7 senttiä (kaksi pellillistä) kun taas Helkamalla 4,4 senttiä.  Todellisuudessa sämpyöiden paiston kustannukset ovat hieman enemmän, sillä uunin lämpenemiseen kuluu myös sähköä. Mainitsemamme lukemat perustuvat uunien valmistajien antamiin arvioihin sähkönkulutuksesta, eivätkä siten ole täysin tarkkoja.

Tutkimustuloksemme on, että kiertoilmauunin käyttäminen sämpylöiden paistamisessa on kannattavaa. Laadussa ei ollut merkittävää eroa eri paistomenetelmiä käyttäen. Taloudellisuuden huomioon ottaen kiertoilmauuni on kiistattomasti parempi.