Kuka väärentää Qumranin tekstifragmentteja?

Kirjoittanut Jutta Jokiranta

Harvoin tekstintutkijat ovat niin kuumien aiheiden äärellä, että maapallon toisella puolella olevat tutkijat haluavat välittömästi tietää, mitä konferenssissa puhutaan. Tänä kesänä Berliinissä käsiteltiin sen verran ajankohtaisia aiheita, että sessiot nauhoitettiin ja katsojia on kertynyt jo lähemmäs pari tuhatta. Kysymys on tekstiväärennöksistä.

Elokuussa Society of Biblical Literature (SBL) -järjestön kansainvälisessä kesäkokouksessa Berliinissä järjestettiin tiistaina 8.8.2017 kaksi sessioita, joissa perehdyttiin viimeaikaisten Qumranin fragmenttiväärennösepäilyjen todentamiseen. “Tracing and Facing Possibility of Forgeries: Methodology, Ethics, Policies” -sessioissa oli yhteensä seitsemän esitelmää. Ohjelma on alla ja sessiot ovat nähtävissä tämän kirjoituksen lopussa.

Sidnie Crawford, University of Nebraska – Lincoln, Presiding
Kipp Davis, Trinity Western University
“Scaffolding Non-Overlapping Magisteria: Philology, Science and Journalism in the Study and Publication of Non-Provenanced Judaean Desert Manuscripts”
Michael Langlois, Université de Strasbourg
“Assessing the Authenticity of DSS Fragments Through Palaeographical Analysis”
Torleif Elgvin, NLA University College, Oslo
“Copying Modern Text Editions in the Post-2002 Scrolls Fragments”
Ira Rabin, BAM Federal Institute of Materials Research and Testing
“The Contribution of Material Analysis to the Identification of Forged Writing Materials”

Jutta Jokiranta, University of Helsinki, Presiding
Sidnie White Crawford, University of Nebraska – Lincoln, and Ryan Stokes, Southwestern Baptist Theological Seminary
“Looking for Forgeries in the Southwestern Baptist Fragments”
Årstein Justnes, Universitetet i Agder
“The Post-2002 and the Post-2009 Dead Sea Scrolls-like Fragments: A Timeline”
Andrew B. Perrin, Trinity Western University
“Ignoring, Engaging, or Incorporating Non-Provenanced Aramaic Fragments in Secondary Source Publications and Research Projects”

Mistä oikein on kyse? Eivätkö Qumranin tekstit olekaan aitoja?

Kaikki epäilyksen alaisina olevat tekstipalaset eli fragmentit kuuluvat yksityiskokoelmiin tai instituutioiden viime aikoina hankkimiin kokoelmiin. Ne eivät siis ole osa sitä Qumranin tekstien kokoelmaa, jonka kansainvälinen tutkijajoukko sai julkaistavakseen 1940-luvun lopussa ja jonka julkaisemisen katsottiin tulleen päätökseen 2000-luvun alussa.

Yksittäisiä Qumranin fragmentteja, aitoja tai väärennöksiksi epäiltyjä, on ainakin seuraavien henkilöiden tai instituutioiden kokoelmissa: Azusa Pacific University, Lanier Theological Library, Martin Schøyen, Museum of the Bible, Southwestern Baptist Theological Seminary. Joitakin fragmentteja on myös (anonyymien) keräilijöiden omistuksessa.

Tutkijat julkaisivat jo viime vuonna alustavia listoja vuoden 2002 jälkeen esiin tulleista yli 70 fragmentista, joiden alkuperää ei tarkkaan tunneta (Tigchelaar 2016, Justnes 2016).

Norjalaisen Martin Schøyenin Qumranin tekstien kokoelma julkaistiin viime vuonna tutkijoiden yhteistyönä (Elgvin et al., ed. 2016). Tutkijat jättivät lopulta julkaisusta pois yhdeksän fragmenttia, joita he pitävät väärennöksinä. Tästä on vastikään julkaistu Dead Sea Discoveries -aikakauskirjassa artikkeli (Kipp et al. 2017).

Kokouksessa tuloksiaan esittelivätkin pitkälti nämä norjalaisen projektin tutkijat: Kipp Davis, Torleif Elgvin, Årstein Justnes, Michael Langois ja Ira Rabin. Millaiset tekijät sitten osoittavat, että teksti on väärennös?

Tekijöitä on useita. Taitavat väärentäjät voivat käyttää muinaista nahan- tai papyruksen palasta ja valmistaa myös musteen niin että siinä on vanhaa jäljittelevä koostumus. Musteen tutkiminen ei välttämättä hyödytä, sillä emme tiedä tarpeeksi muinaisten musteiden tyypeistä ja variaatioista; valmis vertailuaineisto puuttuu. Jos muste kuitenkin on vanhan sedimentin päällä, tämä osoittaa, että materiaalin ja musteen elinhistoria poikkeavat toisistaan. Myös ”vuotava”, tahrainen muste voi olla merkki siitä, että kirjoitus on tehty valmiiksi rikkonaisen materiaalin pinnalle.

Käsiala on tietysti yksi tekijä, jonka voisi luulla paljastavan ainakin amatööriväärentäjän. Omituiseen kirjoitukseen tai kirjainten vaihtelevuuteen saman palasen sisällä kiinnitettiinkin useissa tapauksissa huomiota. Joissakin tapauksissa epäilyksiä aiheutti esimerkiksi se, että kirjoitus tuntuu mukailevan fragmentin repeytymisreunan muotoa.

Lisäksi tutkijoiden epäilykset ovat heränneet, jos tekstifragmenteissa on vaihtelevia sanamuotoja ja lukutapoja, joita ei ole säilynyt missään muissa tekstilähteissä mutta joita tutkijat ovat ehdottaneet Biblia Hebraica -tieteellisen edition kommenteissa. Harvinaisen useat fragmentit myös seuraavat Biblia Hebraican ulkoasua niin, että alekkaiset sanat löytyvät myös fragmenteista alekkain – ikään kuin muinainen fragmentti olisi pala 1900-luvun editiota.

Schøyenin kokoelmaan liittyy myös sellainen merkittävä piirre, että jotkut tekstifragmentit ilmaantuvat markkinoille kuin tilauksesta. Martin Schøyen itse kertoo missiostaan hankkia Raamatun tekstifragmentteja Gleanings from the Caves -julkaisun alussa (Schøyen 2016). Vielä vuonna 1993 ”Kandona” tunnettu Khalil Iskander Shahin oli todennut hänelle, että ”ne päivät ovat ohi,” jolloin Kuolleenmeren fragmentteja saattoi ostaa häneltä. Tämä Kando oli alun pitäen suutari, joka beduiinien ensimmäisten tekstilöytöjen myötä vuonna 1947 ryhtyi välittämään tekstifragmenttien kauppaa ja siirtyi siten antiikkikauppiaaksi. Kandon perheellä on ollut ja on hallussaan fragmentteja, joita on myyty myös muille kuin tutkijoille.

Kandon kuoleman jälkeen vuonna 1993 kauppaa on hoitanut hänen poikansa William Kando. Schøyen oli sitten tiedustellut tältä, josko jotkut vanhoista asiakkaista olisivat halukkaita myymään fragmentteja hänelle. Tätä kautta hänen ”Mission: Impossible” (Schøyen 2016, 30) -yrityksensä tuottikin tulosta. Nyt hänen kokoelmassaan on 115 tekstifragmenttia (raamatullisia ja muita) Qumranin ja muista Kuolleenmeren alueen luolista, joista osa on julkaistu myös virallisessa Discoveries in the Judaean Desert -sarjassa.

Kun Schøyenin kiinnostus tuli julkiseksi, markkinat selvästi avautuivat uudelleen. Vuonna 2009 Schøyen oli lähestynyt William Kandoa ja tiedustellut juuri tiettyjen Raamatun kirjojen fragmentteja. Samana vuonna hänellä oli hallussaan näistä useita (Davis et al. 2017, 6)! Onko tämä onnellista sattumaa vai osoitus väärennösmarkkinoiden syntymisestä?

Useimmat tekstipalaset tuntuvat tulleen keräilijöille William Kandon sekä joidenkin länsimaisten välittäjien kautta. On syytä uskoa, että mukana on myös aitoja fragmentteja. Mutta selvästi mukana on myös väärennöksiä. Ongelmallista on se, että tekstien alkuperää on usein hyvin vaikea todentaa varmasti jälkikäteen. Aidosti vanhatkin fragmentit voivat olla peräisin muista kuin Qumranin luolista, mikä vaikeuttaa Qumranin löytöluolien ”profilointia”.

Mikä on väärentäjien motivaatio? Pelissä on isoja rahoja. Varmasti jotkut väärentäjät ovat tutkijoita tai tutkijankoulutuksen saaneita henkilöitä. Tällaiset henkilöt voivat saada tyydytystä myös työnsä julkaisemisesta. Nyt kysytäänkin: keitä he olivat tai ovat? Mikä on tutkijoiden vastuu: loppuuko se tekstiväärennösten toteamiseen? Jos tekijöitä ei saada vastuuseen, tekstimarkkinat voivat jatkua ja tutkijoilla riittää töitä. Mutta näitä töitä me emme haluaisi tehdä, sillä aidossakin materiaalissa riittää tutkittavaa.

Kirjallisuutta 

Elgvin, Torleif, Associate editors Kipp Davis, and Michael Langois, eds. Gleanings from the Caves: Dead Sea Scrolls and Artefacts from the Schøyen Collection. London: Bloomsbury, 2016. 

Davis, Kipp, Ira Rabin, Ines Feldman, Myriam Krutzsch, Hasia Rimon, Årstein Justnes, Torleif Elgvin, and  Michael Langlois. “Nine Dubious ‘Dead Sea Scrolls’ Fragments from the Twenty-First Century,” Dead Sea Discoveries 24 (2017): 140.

Justnes, Årstein, “A List of 70 Unprovenanced, Post-2002 Dead Sea Scrolls-like Fragments.” Posted on Lyingpen.com August 11, 2016 (updated 28 July 2017 to 76 fragments). (https://lyingpen.com/2016/08/11/a-list-of-70-unprovenanced-post-2002-dead-sea-scrolls-like-fragments/).

Schøyen, Martin. “Acquisition and Ownership History: A Personal Reflection,” in Torleif Elgvin, Associate editors Kipp Davis, and Michael Langois (ed.), Gleanings from the Caves: Dead Sea Scrolls and Artefacts from the Schøyen Collection. London: Bloomsbury, 2016), 2732.

Tigchelaar Eibert, “A Provisional List of Unprovenanced, Twenty-First Century, Dead Sea Scrolls-like Fragments.” Version 2.1 (October 30, 2016), posted on Academia.edu.

Katso esitelmien livetallenteet alta