Pecha Kucha puhujaesittely: Sissi Enestam – Aktiivisen galaksin ytimessä

Teksti: Emilia Kilpua

Massiiviset tähdet päättävät päivänsä dramaattisesti. Niiden ulko-osat räjähtävät supernovana ja ydin luhistuu äärimmäisen tiheäksi pistemäiseksi kohteeksi. Syntyy singulariteetti, reikä aika-avaruudessa, jonka valtaisasta vetovoimasta ei säteilykään pääse pakenemaan.

Sissi Enestam innostui mustista-aukoista jo lapsena. Hän pohti maailmankaikkeuteen liittyviä filosofisia kysymyksiä ja haaveili tekevänsä havaintoja suurilla kaukoputkilla. Nyt näistä unelmista on tullut totta. Sissi tekee väistökirjaansa supermassiivisista mustista aukoista ja hän pääsee käyttämään Metsähovin observatorion 14 metristä radioteleskooppia.

Synnyttyään musta aukko alkaa imeä sisuksiinsa lähellä olevaa materiaa. Singulariteettiin katoaa niin tähtienvälistä ainetta kuin kokonaisia tähtiä. Mustat aukot voivat myös sulautua yhteen. Sulautuminen synnyttää paitsi entistä massiivisemman mustan aukon, myös gravitaatioaaltoja. Nämä Einsteinin ennustamat aika-avaruuden värähtelyt havaittiin ensimmäistä kertaa syyskuussa 2015 kun kaksi mustaa aukkoa törmäsi miljardin valovuoden päässä Maasta.

Kun materiaa kertyy tarpeeksi syntyy supermassiivinen musta aukko, jonka massa saattaa olla jopa kymmenien miljardeja Auringon massoja. Tällaisia jättiläisiä löytyy useimpien galaksien ytimistä, myös oman Linnunratamme keskustasta. Sissi tutkii miten mustan aukon massa vaikuttaa aktiivisen galaksiytimen ominaisuuksiin. Kun materia syöksyy supermassiiviseen mustaan aukkoon valtavalla vauhdilla se lähettää voimakasta säteilyä radioaalloista gammasäteilyyn. Tutkimus auttaa myös ymmärtämään nuoren maailmankaikkeuden kehittymistä ja galaksien muodostumista.

Aktiivisen galaktisytimen keskeltä löytyy supermassiivinen musta-aukko (Image credit: NASA / Dana Berry, SkyWorks Digital)

Sissi ei päätynyt jatko-opiskelijaksi ihan sitä tavallisinta polkua. Hän vietti jo 17-vuotiaana vuoden Yhdysvalloissa. Valkolakin saatuaan Sissi aloitti lukemaan fysiikkaa Los Angelsissa Kalifornian yliopistossa ja jatkoi sieltä parin vuoden päästä Skotlantiin Glasgow’n yliopistoon lukemaan astrofysiikkaa. Maisterin paperit hän sai Ranskasta Strasbourgin yliopistosta. Kesätöitä hän on tehnyt sekä Euroopan avaruusjärjestö ESA:n että Yhdysvaltain avaruusjärjestö NASA:n leivissä.

Millaista on siis aktiivisen galaksin ytimessä? Tule kuuntelemaan Sissiä Pecha Kucha illassa 29.9! Ilmoittaudu fyysikkoseura.fi

 

Leave a Reply

Your email address will not be published.