Category: tiedenaiset

Teksti: Emilia Kilpua

Massiiviset tähdet päättävät päivänsä dramaattisesti. Niiden ulko-osat räjähtävät supernovana ja ydin luhistuu äärimmäisen tiheäksi pistemäiseksi kohteeksi. Syntyy singulariteetti, reikä aika-avaruudessa, jonka valtaisasta vetovoimasta ei säteilykään pääse pakenemaan.

Sissi Enestam innostui mustista-aukoista jo lapsena. Hän pohti maailmankaikkeuteen liittyviä filosofisia kysymyksiä ja haaveili tekevänsä havaintoja suurilla kaukoputkilla. Nyt näistä unelmista on tullut totta. Sissi tekee väistökirjaansa supermassiivisista mustista aukoista ja hän pääsee käyttämään Metsähovin observatorion 14 metristä radioteleskooppia.

Synnyttyään musta aukko alkaa imeä sisuksiinsa lähellä olevaa materiaa. Singulariteettiin katoaa niin tähtienvälistä ainetta kuin kokonaisia tähtiä. Mustat aukot voivat myös sulautua yhteen. Sulautuminen synnyttää paitsi entistä massiivisemman mustan aukon, myös gravitaatioaaltoja. Nämä Einsteinin ennustamat aika-avaruuden värähtelyt havaittiin ensimmäistä kertaa syyskuussa 2015 kun kaksi mustaa aukkoa törmäsi miljardin valovuoden päässä Maasta.

Kun materiaa kertyy tarpeeksi syntyy supermassiivinen musta aukko, jonka massa saattaa olla jopa kymmenien miljardeja Auringon massoja. Tällaisia jättiläisiä löytyy useimpien galaksien ytimistä, myös oman Linnunratamme keskustasta. Sissi tutkii miten mustan aukon massa vaikuttaa aktiivisen galaksiytimen ominaisuuksiin. Kun materia syöksyy supermassiiviseen mustaan aukkoon valtavalla vauhdilla se lähettää voimakasta säteilyä radioaalloista gammasäteilyyn. Tutkimus auttaa myös ymmärtämään nuoren maailmankaikkeuden kehittymistä ja galaksien muodostumista.

Sissi ei päätynyt jatko-opiskelijaksi ihan sitä tavallisinta polkua. Hän vietti jo 17-vuotiaana vuoden Yhdysvalloissa. Valkolakin saatuaan Sissi aloitti lukemaan fysiikkaa Los Angelsissa Kalifornian yliopistossa ja jatkoi sieltä parin vuoden päästä Skotlantiin Glasgow’n yliopistoon lukemaan astrofysiikkaa. Maisterin paperit hän sai Ranskasta Strasbourgin yliopistosta. Kesätöitä hän on tehnyt sekä Euroopan avaruusjärjestö ESA:n että Yhdysvaltain avaruusjärjestö NASA:n leivissä.

Millaista on siis aktiivisen galaksin ytimessä? Tule kuuntelemaan Sissiä Pecha Kucha illassa 29.9! Ilmoittaudu fyysikkoseura.fi

 

Teksti: Taina Ruuskanen

Merli on nuori kärkipolven fyysikko ja tohtorikoulutettava, joka on ehtinyt tehdä hengästyttävän paljon muutakin kuin nörtteillä yliopiston käytävillä. Innostus tähtitieteeseen toi hänet yliopistolle, mutta hän vaihtoi ilmakehätieteisiin pelastaakseen maailman joka on tässä ja nyt, sen sijaan että selvittäsi kaukaisen avaruuden ihmeitä. Hänen väitöskirjatutkimus keskittyy energialähteiden riskianalyysiin niiden koko elinkierron osalta. Viikonloppuisin hän on taikuri, merenneito tai vampyyri eli larppaaja. Aktiivisuus ei rajoitu vaihtoehtoisiin todellisuuksiin, hän myös parantaa maailmaa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Opiskeluaikana Merlin sukunimen ollessa vielä Lahtinen, hän toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (HYY), ainejärjestöissä Resonanssi ja Meridiaani, tiedekuntajärjestössä Matlu sekä ainejärjestöjen edunvalvontajärjestössä (HYAL). Hän työskenteli tutkimusavustajana  yliopistolla sekä ammattiliiton opiskelija-asiamiehenä, josta tie on vienyt ammattiliitto Loimun valtuuston puheenjohtajaksi.

Tällä hetkellä Merli työskentelee, väitöskirjatutkimuksensa ohessa, Future Earth Suomen tiedesihteerinä. Future Earth Suomi on globaalimuutostutkimuksen kansalliskomitea, joka edistää Suomessa harjoitettavaa monitieteistä ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa globaalimuutostutkimusta. Keväällä 2017 Merli järjesti Helsingissä March for Science tiedemarssin, joka nosti tieteen- ja tutkimuksen tapetille ympäri maailmaa. Tämä työ jatkuu edelleen ja Merlillä on myös paljon kiinnostusta tiedeviestinnän suuntaan.  Harrastuksiin on kuulunut myös aktiivinen bloggaaminen yhteisöblogi Nörttitytöissä, jonka tiedeosiota Merli päätoimittaa.

Merli Juustilan kehittämä kurssi “Fyysikkona työelämässä” on osa Helsingin yliopiston Fysiikan laitoksen työelämäopintoja. ”Luonnontieteiden ja fysiikan osaamiselle on tarvetta yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla, kurssin on kehitetty valmentamaan fyysikoiksi valmistuvia vastaamaan tähän haasteeseen.”

Merlin unelma on työskennellä tieteen ja politiikan risteyksessä, juuri siellä missä maailmasta tehdään parempi! Tervetuloa kuuntelemaan hänen tarinaansa Tutkijoiden yönä Pecha Kucha tapahtumaan. Ilmoittaudu fyysikkoseura.fi

 

 

 

 

Teksti: Minna Palmroth

Hanna Vehkamäki on laskennallisen aerosolifysiikan professori Helsingin yliopistossa. Hän tutkii hiukkasryppäiden ja jääkiteiden muodostumista ilmakehässä. Hanna on mallintaja, eli hänen työnsä on kehittää menetelmiä hiukkasrykelmien muodostumisen ymmärtämiseksi. Nämä pikkuiset hiukkasryppäät ovat usean eri ilmakehätieteen tutkimuskohteen ytimessä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksessa niillä on suuri rooli joka tunnetaan kuitenkin hyvin huonosti ja niiden käyttäytyminen on ymmärrettävä taisteltaessa ilmansaasteita vastaan. Keskeisen työnsä vuoksi Hanna on ilmakehätieteiden raskaan laskennan primadonna, hänet tunnetaan kaikkialla maailmassa ilmakehätieteilijöiden parissa.

Hanna väitteli Helsingin yliopistosta vuonna 1998, ja työskenteli sen jälkeen Lontoossa. Hanna on yksi niistä harvoista henkilöistä, jotka ovat onnistuneet Euroopan arvostetuimman rahoituksen saavuttamisessa, ei vain kerran – vaan kahdesti. Euroopan tutkimusneuvosto myöntää kovan kilpailun jälkeen monivuotisen rahoituksen vain parhaille hakijoille, ja Hanna on onnistunut sekä aloittelevien että kokeneiden tutkimusryhmänjohtajien sarjoissa.

Hanna on aktiivinen ja pidetty opettaja ja opetuksen kehittäjä, ja hän on merkittävästi vaikuttanut Helsingin yliopiston fysiikan opetuksen uudistumiseen. Suoraviivaisella tarmollaan Hanna vaikuttaa myös yhteiskunnassa tekemällä ilmakehän hiukkasryhmien käyttäytymistä tunnetuksi. Hannan hieno keksintö on Aerosolijuna, jonka kyydissä hän matkusti kollegansa kanssa Euroopan halki pitämässä luentoja yliopistokaupungeissa! Mukava tapa yhdistää tiede, matkailu, kansainvälinen vaikuttaminen ja verkostoituminen, sekä tieteen popularisointi. Tyttöjen ja naisten innostaminen fysiikan pariin on Hannalle tärkeää ja aerosolijuna edisti myös tätä asiaa.

Suomen Fyysikkoseura tarjoaa tajunnanräjäyttävän Pecha Kucha puheillan, jossa iloksemme olemme saaneet Hannan lavalle puhumaan molekyylien kosiomenoista! Tule kuuntelemaan Hannaa Tutkijoiden yönä 29.9. Helsingin yliopiston Pieni juhlasali, 29.9. klo 20 – ilmoittaudu fyysikkoseura.fi.