Varpunen vai pingviini? Prototyyppi kuvaa ryhmän jäsenten tyypillisiä piirteitä

Kirjoittanut: Katri Antin & Nina Nikki

Kun suomalaisilta kysytään, millaisia linnut ovat, he kuvailevat todennäköisemmin varpusen kaltaisen linnun kuin pingviinin. Varpunen on siis heille lähempänä linnun prototyyppiä vaikka pingviinikin on lintu. Prototyyppi on sumearajainen joukko ominaisuuksia, joka kuvaa tyypillistä ryhmän jäsentä tietyissä olosuhteissa. Prototyypin käsitteen taustalla ovat tutkimukset ihmismielen tavasta luokitella asioita. Tällaiset kategoriat eivät ole selkeärajaisia. Raamatuntutkimuksessa prototyypin käsitettä on tarvittu kuvaamaan käsityksiä ryhmän jäsenyydestä. 

Jatka lukemista ”Varpunen vai pingviini? Prototyyppi kuvaa ryhmän jäsenten tyypillisiä piirteitä”

Mitä annettavaa historian tutkimuksella on identiteetin tutkimukselle?

Videolla Uuden testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori Raimo Hakola ja tutkijatohtori Nina Nikki kertovat, miten kristinuskon historiallinen tutkimus voi olla dialogissa sosiaalisen identiteetin teorian ja laajemmin identiteetin tutkimuksen kanssa. Keskustelun johdattelijana toimii islamilaisen teologian yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt.

Jatka lukemista ”Mitä annettavaa historian tutkimuksella on identiteetin tutkimukselle?”

Identiteettien rakentuminen ja rakentaminen muinaisessa maailmassa

Kirjoittanut: Joanna Töyräänvuori

Nykyään on yleisesti tiedossa, että myös naisia ​​oli kuin olikin olemassa muinaisessa maailmassa. Samoin tiedetään, että köyhiä ihmisiä eli ennenkin. Muinaisten tekstien ja arkeologisen todistusaineiston myötä on pystytty toteamaan, että myös kaikenlaisia vähemmistöjä oli olemassa ennen vanhaan. Mutta miten tällaisia usein eliitin kirjoittamista teksteistä puuttuvia ihmisiä voisi tavoittaa historiantutkimuksen keinoin? Onko ylipäänsä mahdollista selvittää, mitä tekstien katveeseen jäävät ihmisryhmät ajattelivat itsestään?

Jatka lukemista ”Identiteettien rakentuminen ja rakentaminen muinaisessa maailmassa”

Kolmen uskonnon Abraham

Juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin viitataan usein yhteisellä termillä abrahamilaiset uskonnot. Abrahamia pidetään kantaisänä ja esikuvana kaikissa kolmessa uskonnossa. Uskontodialogissa Abrahamiin vedotaan usein yhdistävänä tekijänä: juutalaiset, kristityt ja muslimit mielletään yhdessä Abrahamin lapsiksi. Historiallisesti kysymys Abrahamin jälkeläisyydestä on kuitenkin herättänyt myös kilpailua ja riitaa uskontojen välillä. Eri uskontojen edustajat eivät ole aina hyväksyneet toistensa väitteitä Abrahamista.

Jatka lukemista ”Kolmen uskonnon Abraham”

Itsestereotypisoinnin ja depersonalisaation käsitteistä

Sosiaalisen identiteetin lähestymistapaan ja erityisesti itsekategorisoinninteoriaan liittyvä käsite itsestereotypisointi kuvaa prosessia, jossa ihminen kokee itsensä enemmän tietyn sosiaalisen kategorian edustajaksi kuin omaksi yksilölliseksi itsekseen. Tällöin hän samaistuu enemmän tuon kategorian stereotyyppisiin piirteisiin kuin oman persoonallisuutensa ominaisuuksiin, jotka erottavat hänet muista. Itsekategorioinninteoriassa tämä liitetään vahvasti myös käsitteeseen depersonalisaatio, jolla tarkoitetaan juuri kokemusta siitä, että yksilölliset piirteet saavat vähemmän huomiota kuin sosiaalisen kategorian piirteet.

Jatka lukemista ”Itsestereotypisoinnin ja depersonalisaation käsitteistä”

Mitä oli ennen kuin Raamattu oli Raamattu?

Kirjauskonnoissa pyhät tekstit koetaan identiteetin kivijaloiksi: ne ovat jotain muuttumatonta ja pysyvää. Maailma muuttuu, mutta pyhät tekstit ovat yhteisön perusta. Tämän vuoksi pyhien tekstien eri tulkinnat herättävät tunteita – ja kysymyksen siitä, kenellä on valta tulkita tekstejä. Toisaalta tekstien symboliarvo (esimerkiksi osoitus tiettyyn ryhmään kuulumisesta) voi olla suurempi kuin itse tekstien sisältö ja yksityiskohdat.

Jatka lukemista ”Mitä oli ennen kuin Raamattu oli Raamattu?”

Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 1

Kirjoittanut: Teemu Pauha

Identiteetillä tarkoitetaan eri asioita

”Identiteettikriisi”, ”identiteettipolitiikka” ja ”identiteettivarkaus” ovat termejä, joita voi tulla vastaan niin akateemisten lehtien sivuilla kuin ihan arkipuheessakin. Mutta mikä on “identiteetti”, johon ne kaikki viittaavat? Jos sinusta tuntuu, että identiteettikriisin ”identiteetti” on eri asia kuin identiteettivarkauden ”identiteetti”, olet ihan oikeassa. Ylipäätään sanaa identiteetti käytetään niin monissa eri merkityksissä, että jos vaikkapa kaksi tutkijaa puhuu identiteetistä, on jopa todennäköistä, että he tarkoittavat sanalla aivan eri asioita.

Jatka lukemista ”Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 1”

Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 3

Kirjoittanut: Teemu Pauha

Yksilön sisäinen ja muuttuva identiteetti: Sosiaalisen identiteetin teoria

Sosiaalisen identiteetin teorian painotukset ovat selvästi erilaisia kuin eriksonilaisessa perinteessä. Siinä missä eriksonilaisessa perinteessä on tapana ajatella, että yksilöllä on yksi yhtenäinen identiteetti, sosiaalisen identiteetin tutkijat ovat taipuvaisia erittelemään identiteetin osatekijöitä. Perustavanlaatuisin näistä on jako henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen identiteettiin. Näistä edellinen, henkilökohtainen identiteetti, merkitsee niitä tekijöitä, jotka henkilön mielestä tekevät hänestä yksilön. Sosiaalinen identiteetti puolestaan tarkoittaa niitä ominaisuuksia, jotka henkilön kokemusmaailmassa yhdistävät häntä muihin – ”yksilön minäkäsityksen niitä osia, joiden perustana on kokemus kuulumisesta sosiaalisiin kategorioihin” (”those aspects of an individual’s self-image that derive from the social categories to which he [sic] perceives himself as belonging”). Jokainen ihminen on jäsenenä monissa ryhmissä ja sosiaalisissa kategorioissa, ja siksi onkin mahdollista erotella koko liuta erilaisia sosiaalisia identiteettejä: sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen identiteetti, sukupolvi-identiteetti, kansallinen identiteetti, uskonnollinen identiteetti, etninen identiteetti, ammatti-identiteetti, luokkaidentiteetti, harrastusidentiteetti, alakulttuuri-identiteetti ja niin edelleen.

Jatka lukemista ”Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 3”

Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 4

Kirjoittanut: Teemu Pauha

Ihmisten välinen ja muuttuva identiteetti: Sosiaalis-konstruktionistinen sosiaalipsykologia

Sosiaalisen identiteetin teoria edustaa sosiaalipsykologian niin sanottua kognitivistista valtavirtaa, jonka mukaan psykologian tutkimuskohde on yksilön korvien välissä. Identiteetin ja muiden psykologian käsitteiden oletetaan siis kuvaavan mielensisäisiä rakenteita ja prosesseja.

Sosiaalis-konstruktionistinen sosiaalipsykologia tarjoaa kognitivismille vaihtoehtoisen tavan käsitteellistää psykologian tutkimuskohteita. Sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta identiteetti ja muut psykologian tutkimuskohteet eivät ole ihmisten päiden sisällä vaan heidän välissään.

Jatka lukemista ”Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 4”