Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 1

Kirjoittanut: Teemu Pauha

Identiteetillä tarkoitetaan eri asioita

”Identiteettikriisi”, ”identiteettipolitiikka” ja ”identiteettivarkaus” ovat termejä, joita voi tulla vastaan niin akateemisten lehtien sivuilla kuin ihan arkipuheessakin. Mutta mikä on “identiteetti”, johon ne kaikki viittaavat? Jos sinusta tuntuu, että identiteettikriisin ”identiteetti” on eri asia kuin identiteettivarkauden ”identiteetti”, olet ihan oikeassa. Ylipäätään sanaa identiteetti käytetään niin monissa eri merkityksissä, että jos vaikkapa kaksi tutkijaa puhuu identiteetistä, on jopa todennäköistä, että he tarkoittavat sanalla aivan eri asioita.

Jatka lukemista ”Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 1”

Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 3

Kirjoittanut: Teemu Pauha

Yksilön sisäinen ja muuttuva identiteetti: Sosiaalisen identiteetin teoria

Sosiaalisen identiteetin teorian painotukset ovat selvästi erilaisia kuin eriksonilaisessa perinteessä. Siinä missä eriksonilaisessa perinteessä on tapana ajatella, että yksilöllä on yksi yhtenäinen identiteetti, sosiaalisen identiteetin tutkijat ovat taipuvaisia erittelemään identiteetin osatekijöitä. Perustavanlaatuisin näistä on jako henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen identiteettiin. Näistä edellinen, henkilökohtainen identiteetti, merkitsee niitä tekijöitä, jotka henkilön mielestä tekevät hänestä yksilön. Sosiaalinen identiteetti puolestaan tarkoittaa niitä ominaisuuksia, jotka henkilön kokemusmaailmassa yhdistävät häntä muihin – ”yksilön minäkäsityksen niitä osia, joiden perustana on kokemus kuulumisesta sosiaalisiin kategorioihin” (”those aspects of an individual’s self-image that derive from the social categories to which he [sic] perceives himself as belonging”). Jokainen ihminen on jäsenenä monissa ryhmissä ja sosiaalisissa kategorioissa, ja siksi onkin mahdollista erotella koko liuta erilaisia sosiaalisia identiteettejä: sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen identiteetti, sukupolvi-identiteetti, kansallinen identiteetti, uskonnollinen identiteetti, etninen identiteetti, ammatti-identiteetti, luokkaidentiteetti, harrastusidentiteetti, alakulttuuri-identiteetti ja niin edelleen.

Jatka lukemista ”Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 3”

Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 5

Kirjoittanut: Teemu Pauha

Erilaisia tapoja ymmärtää identiteetti

Yksi nelikenttäni lohkoista, ”ihmisten välinen ja pysyvä”, on tähän mennessä jäänyt kokonaan tyhjäksi. Psykologian piirissä tällaisia identiteettikäsityksiä ei tietääkseni olekaan, mutta muilla tieteenaloilla identiteetti ymmärretään myös tällä tavalla. Esimerkiksi historiantutkija tai sosiologi voi hyvin kirjoittaa vaikkapa ”suomalaisen identiteetin muodostumisesta 1800-luvulla”. Tällöin hän ei luonnollisestikaan tarkoita, että kenenkään yksittäisen suomalaisen kansallinen identiteetti syntyi tuolloin.  Historiantutkimuksen tai sosiologian piirissä ”identiteetti” on selvästi yhteisöllinen ilmiö – jonkinlainen kulttuurisesti jaettu käsitys siitä, mitä esimerkiksi “suomalaisuus” tarkoittaa. Tätä käsitystä tuotetaan ennen kaikkea kirjallisuudessa, mediassa ja muissa kulttuurituotteissa, ja siksi se ei olekaan riippuvainen kenenkään yksittäisen ihmisen kokemuksesta.

Jatka lukemista ”Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 5”

Sosiaalinen identiteetti ja ryhmien väliset suhteet

Kirjoittanut: Teemu Pauha

Tiedät varmaan sanonnan ”joukossa tyhmyys tiivistyy”? Ollessaan osa joukkoa ihmiset käyttäytyvät eri tavalla kuin muuten. Sosiaalipsykologialla, ja erityisesti niin sanotulla sosiaalisen identiteetin lähestymistavalla, on paljon sanottavaa siihen, mitä joukossa tapahtuu. Mitä säännönmukaisuuksia ryhmäkäyttäytymisessä ilmenee? Mistä ryhmien väliset konfliktit nousevat ja miten niitä voidaan purkaa? Jatka lukemista ”Sosiaalinen identiteetti ja ryhmien väliset suhteet”