Social Identity Approach – and where it can take us in the study of religious groups

A book review by Marie Snedker

Humans are social beings. We live together. We die together. Our way of engaging with each other is determined by the norms, values, and rituals of the society. Therefore, the individual identity is also determined by the collective which inscribes the individual person with a plethora of social identities. In the past 40 years, there has been a growing interest on the research of social identity. Some of the forerunners in this field are Henri Tajfel and John Turner, who in the late 1970’s and 80’s introduced the Social Identity Theory. Later it became to be known in a more elaborated form as Social Identity Approach.

Jatka lukemista ”Social Identity Approach – and where it can take us in the study of religious groups”

Koraani syntyi aikana, jolloin muslimi-identiteetti oli vasta kehittymässä

Koraani syntyi 600-luvun alkupuolella, profeetta Muhammadin ja hänen varhaisten seuraajiensa elinaikana. Kategoriaa ”muslimi” ei kuitenkaan ollut vielä silloin olemassa. Miten tämä näkyy Koraanissa?

Lue lisää muun muassa tästä aiheesta työryhmämme jäsenen Ilkka Lindstedtin artikkelista Koraani sai alkunsa myöhäisantiikin maailmassa, joka on julkaistu helmikuussa 2022 teologia.fi-palvelussa.

Lindstedtin artikkeli on osa Koraani-aiheista teemanumeroa. Teemanumeron päätoimittajana toimii työryhmämme jäsen Teemu Pauha. Pauhan pääkirjoitus Onko Koraani väkivallan vai rauhan kirja? ja teemanumeron muut artikkelit löydät tästä.

Suomalainen muslimi: etnisen ja uskonnollisen identiteetin suhde

”Niin kauan kuin Suomi on ollut itsenäinen valtio, on täällä asunut muslimeita. Tätä taustaa vasten on jossain määrin yllättävää, kuinka yleisesti islam nähdään ei-suomalaisena uskontona ja jopa uhkana suomalaiselle kansalliselle kulttuurille. Jos henkilö kasvaa Suomessa mutta saa toistuvasti kokea, ettei oman uskonnon nähdä kuuluvan Suomeen, voiko hän silti kokea olevansa suomalainen, ja mitä suomalaisuus hänelle silloin merkitsee?”

Lue lisää aiheesta Teemu Pauhan kirjoittamasta artikkelista Islam-vastaisuus rajoittaa muslimien suomalaisuutta, joka julkaistiin Ilmiö-mediassa helmikuussa 2022.

Varpunen vai pingviini? Prototyyppi kuvaa ryhmän jäsenten tyypillisiä piirteitä

Kirjoittanut: Katri Antin & Nina Nikki

Kun suomalaisilta kysytään, millaisia linnut ovat, he kuvailevat todennäköisemmin varpusen kaltaisen linnun kuin pingviinin. Varpunen on siis heille lähempänä linnun prototyyppiä vaikka pingviinikin on lintu. Prototyyppi on sumearajainen joukko ominaisuuksia, joka kuvaa tyypillistä ryhmän jäsentä tietyissä olosuhteissa. Prototyypin käsitteen taustalla ovat tutkimukset ihmismielen tavasta luokitella asioita. Tällaiset kategoriat eivät ole selkeärajaisia. Raamatuntutkimuksessa prototyypin käsitettä on tarvittu kuvaamaan käsityksiä ryhmän jäsenyydestä. 

Jatka lukemista ”Varpunen vai pingviini? Prototyyppi kuvaa ryhmän jäsenten tyypillisiä piirteitä”

Mitä annettavaa historian tutkimuksella on identiteetin tutkimukselle?

Videolla Uuden testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori Raimo Hakola ja tutkijatohtori Nina Nikki kertovat, miten kristinuskon historiallinen tutkimus voi olla dialogissa sosiaalisen identiteetin teorian ja laajemmin identiteetin tutkimuksen kanssa. Keskustelun johdattelijana toimii islamilaisen teologian yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt.

Jatka lukemista ”Mitä annettavaa historian tutkimuksella on identiteetin tutkimukselle?”

Itsestereotypisoinnin ja depersonalisaation käsitteistä

Sosiaalisen identiteetin lähestymistapaan ja erityisesti itsekategorisoinninteoriaan liittyvä käsite itsestereotypisointi kuvaa prosessia, jossa ihminen kokee itsensä enemmän tietyn sosiaalisen kategorian edustajaksi kuin omaksi yksilölliseksi itsekseen. Tällöin hän samaistuu enemmän tuon kategorian stereotyyppisiin piirteisiin kuin oman persoonallisuutensa ominaisuuksiin, jotka erottavat hänet muista. Itsekategorioinninteoriassa tämä liitetään vahvasti myös käsitteeseen depersonalisaatio, jolla tarkoitetaan juuri kokemusta siitä, että yksilölliset piirteet saavat vähemmän huomiota kuin sosiaalisen kategorian piirteet.

Jatka lukemista ”Itsestereotypisoinnin ja depersonalisaation käsitteistä”

Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 3

Kirjoittanut: Teemu Pauha

Yksilön sisäinen ja muuttuva identiteetti: Sosiaalisen identiteetin teoria

Sosiaalisen identiteetin teorian painotukset ovat selvästi erilaisia kuin eriksonilaisessa perinteessä. Siinä missä eriksonilaisessa perinteessä on tapana ajatella, että yksilöllä on yksi yhtenäinen identiteetti, sosiaalisen identiteetin tutkijat ovat taipuvaisia erittelemään identiteetin osatekijöitä. Perustavanlaatuisin näistä on jako henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen identiteettiin. Näistä edellinen, henkilökohtainen identiteetti, merkitsee niitä tekijöitä, jotka henkilön mielestä tekevät hänestä yksilön. Sosiaalinen identiteetti puolestaan tarkoittaa niitä ominaisuuksia, jotka henkilön kokemusmaailmassa yhdistävät häntä muihin – ”yksilön minäkäsityksen niitä osia, joiden perustana on kokemus kuulumisesta sosiaalisiin kategorioihin” (”those aspects of an individual’s self-image that derive from the social categories to which he [sic] perceives himself as belonging”). Jokainen ihminen on jäsenenä monissa ryhmissä ja sosiaalisissa kategorioissa, ja siksi onkin mahdollista erotella koko liuta erilaisia sosiaalisia identiteettejä: sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen identiteetti, sukupolvi-identiteetti, kansallinen identiteetti, uskonnollinen identiteetti, etninen identiteetti, ammatti-identiteetti, luokkaidentiteetti, harrastusidentiteetti, alakulttuuri-identiteetti ja niin edelleen.

Jatka lukemista ”Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 3”