Varpunen vai pingviini? Prototyyppi kuvaa ryhmän jäsenten tyypillisiä piirteitä

Kirjoittanut: Katri Antin & Nina Nikki

Kun suomalaisilta kysytään, millaisia linnut ovat, he kuvailevat todennäköisemmin varpusen kaltaisen linnun kuin pingviinin. Varpunen on siis heille lähempänä linnun prototyyppiä vaikka pingviinikin on lintu. Prototyyppi on sumearajainen joukko ominaisuuksia, joka kuvaa tyypillistä ryhmän jäsentä tietyissä olosuhteissa. Prototyypin käsitteen taustalla ovat tutkimukset ihmismielen tavasta luokitella asioita. Tällaiset kategoriat eivät ole selkeärajaisia. Raamatuntutkimuksessa prototyypin käsitettä on tarvittu kuvaamaan käsityksiä ryhmän jäsenyydestä. 

Jatka lukemista ”Varpunen vai pingviini? Prototyyppi kuvaa ryhmän jäsenten tyypillisiä piirteitä”

Mitä annettavaa historian tutkimuksella on identiteetin tutkimukselle?

Videolla Uuden testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori Raimo Hakola ja tutkijatohtori Nina Nikki kertovat, miten kristinuskon historiallinen tutkimus voi olla dialogissa sosiaalisen identiteetin teorian ja laajemmin identiteetin tutkimuksen kanssa. Keskustelun johdattelijana toimii islamilaisen teologian yliopistonlehtori Ilkka Lindstedt.

Jatka lukemista ”Mitä annettavaa historian tutkimuksella on identiteetin tutkimukselle?”

Itsestereotypisoinnin ja depersonalisaation käsitteistä

Sosiaalisen identiteetin lähestymistapaan ja erityisesti itsekategorisoinninteoriaan liittyvä käsite itsestereotypisointi kuvaa prosessia, jossa ihminen kokee itsensä enemmän tietyn sosiaalisen kategorian edustajaksi kuin omaksi yksilölliseksi itsekseen. Tällöin hän samaistuu enemmän tuon kategorian stereotyyppisiin piirteisiin kuin oman persoonallisuutensa ominaisuuksiin, jotka erottavat hänet muista. Itsekategorioinninteoriassa tämä liitetään vahvasti myös käsitteeseen depersonalisaatio, jolla tarkoitetaan juuri kokemusta siitä, että yksilölliset piirteet saavat vähemmän huomiota kuin sosiaalisen kategorian piirteet.

Jatka lukemista ”Itsestereotypisoinnin ja depersonalisaation käsitteistä”

Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 3

Kirjoittanut: Teemu Pauha

Yksilön sisäinen ja muuttuva identiteetti: Sosiaalisen identiteetin teoria

Sosiaalisen identiteetin teorian painotukset ovat selvästi erilaisia kuin eriksonilaisessa perinteessä. Siinä missä eriksonilaisessa perinteessä on tapana ajatella, että yksilöllä on yksi yhtenäinen identiteetti, sosiaalisen identiteetin tutkijat ovat taipuvaisia erittelemään identiteetin osatekijöitä. Perustavanlaatuisin näistä on jako henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen identiteettiin. Näistä edellinen, henkilökohtainen identiteetti, merkitsee niitä tekijöitä, jotka henkilön mielestä tekevät hänestä yksilön. Sosiaalinen identiteetti puolestaan tarkoittaa niitä ominaisuuksia, jotka henkilön kokemusmaailmassa yhdistävät häntä muihin – ”yksilön minäkäsityksen niitä osia, joiden perustana on kokemus kuulumisesta sosiaalisiin kategorioihin” (”those aspects of an individual’s self-image that derive from the social categories to which he [sic] perceives himself as belonging”). Jokainen ihminen on jäsenenä monissa ryhmissä ja sosiaalisissa kategorioissa, ja siksi onkin mahdollista erotella koko liuta erilaisia sosiaalisia identiteettejä: sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen identiteetti, sukupolvi-identiteetti, kansallinen identiteetti, uskonnollinen identiteetti, etninen identiteetti, ammatti-identiteetti, luokkaidentiteetti, harrastusidentiteetti, alakulttuuri-identiteetti ja niin edelleen.

Jatka lukemista ”Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 3”

Sosiaalinen identiteetti ja ryhmien väliset suhteet

Kirjoittanut: Teemu Pauha

Tiedät varmaan sanonnan ”joukossa tyhmyys tiivistyy”? Ollessaan osa joukkoa ihmiset käyttäytyvät eri tavalla kuin muuten. Sosiaalipsykologialla, ja erityisesti niin sanotulla sosiaalisen identiteetin lähestymistavalla, on paljon sanottavaa siihen, mitä joukossa tapahtuu. Mitä säännönmukaisuuksia ryhmäkäyttäytymisessä ilmenee? Mistä ryhmien väliset konfliktit nousevat ja miten niitä voidaan purkaa? Jatka lukemista ”Sosiaalinen identiteetti ja ryhmien väliset suhteet”