Social Identity Approach – and where it can take us in the study of religious groups

A book review by Marie Snedker

Humans are social beings. We live together. We die together. Our way of engaging with each other is determined by the norms, values, and rituals of the society. Therefore, the individual identity is also determined by the collective which inscribes the individual person with a plethora of social identities. In the past 40 years, there has been a growing interest on the research of social identity. Some of the forerunners in this field are Henri Tajfel and John Turner, who in the late 1970’s and 80’s introduced the Social Identity Theory. Later it became to be known in a more elaborated form as Social Identity Approach.

Jatka lukemista ”Social Identity Approach – and where it can take us in the study of religious groups”

Koraani syntyi aikana, jolloin muslimi-identiteetti oli vasta kehittymässä

Koraani syntyi 600-luvun alkupuolella, profeetta Muhammadin ja hänen varhaisten seuraajiensa elinaikana. Kategoriaa ”muslimi” ei kuitenkaan ollut vielä silloin olemassa. Miten tämä näkyy Koraanissa?

Lue lisää muun muassa tästä aiheesta työryhmämme jäsenen Ilkka Lindstedtin artikkelista Koraani sai alkunsa myöhäisantiikin maailmassa, joka on julkaistu helmikuussa 2022 teologia.fi-palvelussa.

Lindstedtin artikkeli on osa Koraani-aiheista teemanumeroa. Teemanumeron päätoimittajana toimii työryhmämme jäsen Teemu Pauha. Pauhan pääkirjoitus Onko Koraani väkivallan vai rauhan kirja? ja teemanumeron muut artikkelit löydät tästä.

Suomalainen muslimi: etnisen ja uskonnollisen identiteetin suhde

”Niin kauan kuin Suomi on ollut itsenäinen valtio, on täällä asunut muslimeita. Tätä taustaa vasten on jossain määrin yllättävää, kuinka yleisesti islam nähdään ei-suomalaisena uskontona ja jopa uhkana suomalaiselle kansalliselle kulttuurille. Jos henkilö kasvaa Suomessa mutta saa toistuvasti kokea, ettei oman uskonnon nähdä kuuluvan Suomeen, voiko hän silti kokea olevansa suomalainen, ja mitä suomalaisuus hänelle silloin merkitsee?”

Lue lisää aiheesta Teemu Pauhan kirjoittamasta artikkelista Islam-vastaisuus rajoittaa muslimien suomalaisuutta, joka julkaistiin Ilmiö-mediassa helmikuussa 2022.

Kolmen uskonnon Abraham

Juutalaisuuteen, kristinuskoon ja islamiin viitataan usein yhteisellä termillä abrahamilaiset uskonnot. Abrahamia pidetään kantaisänä ja esikuvana kaikissa kolmessa uskonnossa. Uskontodialogissa Abrahamiin vedotaan usein yhdistävänä tekijänä: juutalaiset, kristityt ja muslimit mielletään yhdessä Abrahamin lapsiksi. Historiallisesti kysymys Abrahamin jälkeläisyydestä on kuitenkin herättänyt myös kilpailua ja riitaa uskontojen välillä. Eri uskontojen edustajat eivät ole aina hyväksyneet toistensa väitteitä Abrahamista.

Jatka lukemista ”Kolmen uskonnon Abraham”

Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 5

Kirjoittanut: Teemu Pauha

Erilaisia tapoja ymmärtää identiteetti

Yksi nelikenttäni lohkoista, ”ihmisten välinen ja pysyvä”, on tähän mennessä jäänyt kokonaan tyhjäksi. Psykologian piirissä tällaisia identiteettikäsityksiä ei tietääkseni olekaan, mutta muilla tieteenaloilla identiteetti ymmärretään myös tällä tavalla. Esimerkiksi historiantutkija tai sosiologi voi hyvin kirjoittaa vaikkapa ”suomalaisen identiteetin muodostumisesta 1800-luvulla”. Tällöin hän ei luonnollisestikaan tarkoita, että kenenkään yksittäisen suomalaisen kansallinen identiteetti syntyi tuolloin.  Historiantutkimuksen tai sosiologian piirissä ”identiteetti” on selvästi yhteisöllinen ilmiö – jonkinlainen kulttuurisesti jaettu käsitys siitä, mitä esimerkiksi “suomalaisuus” tarkoittaa. Tätä käsitystä tuotetaan ennen kaikkea kirjallisuudessa, mediassa ja muissa kulttuurituotteissa, ja siksi se ei olekaan riippuvainen kenenkään yksittäisen ihmisen kokemuksesta.

Jatka lukemista ”Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 5”