Identiteetti psykologisena käsitteenä: osa 5

Kirjoittanut: Teemu Pauha

Erilaisia tapoja ymmärtää identiteetti

Yksi nelikenttäni lohkoista, ”ihmisten välinen ja pysyvä”, on tähän mennessä jäänyt kokonaan tyhjäksi. Psykologian piirissä tällaisia identiteettikäsityksiä ei tietääkseni olekaan, mutta muilla tieteenaloilla identiteetti ymmärretään myös tällä tavalla. Esimerkiksi historiantutkija tai sosiologi voi hyvin kirjoittaa vaikkapa ”suomalaisen identiteetin muodostumisesta 1800-luvulla”. Tällöin hän ei luonnollisestikaan tarkoita, että kenenkään yksittäisen suomalaisen kansallinen identiteetti syntyi tuolloin.  Historiantutkimuksen tai sosiologian piirissä ”identiteetti” on selvästi yhteisöllinen ilmiö – jonkinlainen kulttuurisesti jaettu käsitys siitä, mitä esimerkiksi “suomalaisuus” tarkoittaa. Tätä käsitystä tuotetaan ennen kaikkea kirjallisuudessa, mediassa ja muissa kulttuurituotteissa, ja siksi se ei olekaan riippuvainen kenenkään yksittäisen ihmisen kokemuksesta.

Lienee turha sanoakaan, että tällainen käsitys identiteetistä on hyvin erilainen kuin esimerkiksi yllä kuvattu Eriksonin tai sosiaalisen identiteetin teorian käsitys. Tämä myös tuotti minulle suurta päinvaivaa, kun tein graduani ja myöhemmin väitöskirjaani nuorten muslimien kansallisista identiteeteistä: kun etsin aiempaa tutkimusta kansallisesta ja uskonnollisesta identiteetistä, sitä kyllä löytyi vaikka kuinka, mutta oli selvää, että identiteetti ei kaikissa lähteissä tarkoittanut samaa asiaa. Useimmat lähteet eivät kuitenkaan tarkemmin määritelleet omaa käsitystään identiteetistä eivätkä ainakaan verranneet sitä vaihtoehtoisiin käsityksiin. Tämä kaikki oli omiaan hämmentämään nuorta tutkijanalkua. Väitöskirjan tekeminen identiteetistä tuntui välillä siltä kuin olisi kokannut monen ruokalajin ateriaa keittokirjasta, jossa “mustapippuri” voi reseptistä riippuen tarkoittaa mitä tahansa maustetta. Oma vinkkini identiteettitutkimusta aloittelevalle onkin:

• Ota selvää, mitä kaikkea oman tieteenalasi tutkijat ovat identiteetillä tarkoittaneet. Ensyklopediat ovat tässä hyviä. Etsi pari oman tieteenalasi perustietosanakirjaa ja katso, mitä niissä on hakusanasta “identiteetti”.
• Ainakin maisterintutkielman kohdalla (ja yleensä muutenkin) kannattaa valita yksi näkökulma identiteettiin ja pitäytyä siinä; jos esimerkiksi teet sosiaalisen identiteetin teoriaa, sivuuta suosiolla eriksonilaiset kirjoitukset.
• Kun sinulla on yksi näkökulma tosi hyvin hallussa, voit harkita sen yhdistämistä johonkin toiseen – esimerkiksi miettiä, miten sosiaalis-konstruktionistisen sosiaalipsykologian identiteettikäsitys ja sosiaalisen identiteetin teoria sopivat yhteen. Ole kuitenkin varovainen, sillä eri lähestymistavoilla on omat taustaoletuksensa, jotka eivät välttämättä ole yhteensopivia. Kognitivistisen sosiaalipsykologian perustana esimerkiksi on ihmiskäsitys ja käsitys tiedon luonteesta, jotka poikkeavat huomattavasti sosiaalis-konstruktionistisen sosiaalipsykologian käsityksistä. Kahden identiteettikäsityksen yhdistäminen ei onnistu, jos niiden taustalla olevat oletukset ovat keskenään ristiriidassa.

 

Lue myös neljä muuta identiteettiä psykologisena käsitteenä käsittelevää artikkelia:

Osa 1: Identiteetillä tarkoitetaan eri asioita
Osa 2: Yksilön sisäinen ja pysyvä identiteetti: Erik H. Erikson
Osa 3: Yksilön sisäinen ja muuttuva identiteetti (sosiaalisen identiteetin teoria)
Osa 4: Ihmisten välinen ja muuttuva identiteetti (osiaalis-konstruktionistinen sosiaalipsykologia)