Category: News

The preview version of the Sustainability course, created collectively at the University of Helsinki, is now open. Learning materials were produced by over a 160 members of the University of Helsinki, including students, researchers, teachers and other staff.

The Sustainability course preview version has been opened. It is also possible to log in the course area as a guest and no registration is needed (click “Log in as a guest”/ “Kirjaudu vierailijana”).

The Sustainability course includes two compulsory modules, which introduce the sustainability as a concept, the complex nature of sustainability problems and possible solutions for sustainability challenges. After these students can choose which of the six thematic modules they want to study more in depth. The options are: A: Global environmental commons, B: Human well-being and capabilities, C: Sustainable and just economies, D: Sustainable food systems and healthy nutrition, E: Climate change and just energy transitions, and F: Urban and peri-urban development. Course also includes a sustainability themed project assignment, which will be completed in multidisciplinary student groups.

The course administration can not register credits for the course preview version and some of the assignments are not available. However, it is possible to read the course materials, watch the videos and try quizzes and optional assignments. Next time, the Sustainability Course will be organized for students at the University of Helsinki in the autumn of 2021 in period 2.

The first pilot of the course was organized in the spring of 2021 and was well received. About 80 percent of participants were satisfied with the first version of the course and would recommend it to others. Student feedback is currently being analyzed and will be used to further develop the course. The course material will also be translated into Finnish, Swedish and English.

Helsingin yliopiston yhteisöllisesti rakennetun Kestävyyskurssin selailuversio on avattu. Opetusmateriaalien laatimiseen osallistui yli 160 yliopistoyhteisön jäsentä: opiskelijoita, tutkijoita ja opettajia sekä muuta henkilöstöä.

Kestävyyskurssin selailuversio on avattu. Alueelle pääsee myös vierailijana ilman rekisteröitymistä valitsemalla ”Kirjaudu vierailijana” (”Log in as a guest”).

Kestävyyskurssi koostuu kahdesta kaikille pakollisesta moduulista, joissa käsitellään kestävyyttä käsitteenä, kestävyyskysymysten monimutkaisuutta sekä ratkaisuja kestävyyskysymyksiin. Tämän jälkeen opiskelija voi valita yhden kuudesta teemamoduulista, jonka hän opiskelee tarkemmin. Valittavia teemamoduuleja ovat A: Globaalien luonnonjärjestelmien turvaaminen, B: Hyvinvointi ja mahdollisuudet muutokseen, C: Kestävä ja oikeudenmukainen talous, D: Kestävä ja terveellinen ruokajärjestelmä, E: Ilmastonmuutos ja oikeudenmukainen energiasiirtymä ja F: Kaupunkiseutujen kehitys. Kurssiin kuuluu myös kestävyysaiheinen projektityö, joka toteutetaan monitieteisissä opiskelijaryhmissä.

Kurssin selailuversiosta ei rekisteröidä opintopisteitä, ja osa kurssin tehtävistä on suljettuina. Selailuversion avulla voi kuitenkin tutustua laajaan kurssilukemistoon, videoihin ja monivalintatehtäviin. Seuraavan kerran Kestävyyskurssi järjestetään Helsingin yliopiston opiskelijoille syksyllä 2021 periodissa 2.

Kurssin ensimmäinen pilotointi järjestettiin keväällä 2021 ja se sai hyvän vastaanoton. Noin 80 prosenttia osallistujista oli kurssin ensimmäiseen versioon tyytyväisiä ja suosittelisi sitä muillekin. Opiskelijapalautetta koostetaan parhaillaan, ja sen avulla kurssia kehitetään edelleen. Kurssin materiaali käännetään myös suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

The University of Helsinki opened a pilot version of a new multidisciplinary sustainability course in the fourth period. In the course students learned about the complexity and multidisciplinarity of sustainability issues and got tools to understand their role as an individual and an expert in the field to answer these challenges. 

Students were also participating in multidisciplinary teams to solve sustainability challenges on a topic of their own choosing. We interviewed two groups about their course experience. 

Worm compost for kindergartens 

Helmi Kohonen and Jukka Kivelä came to the course to get a more holistic view of sustainability science. Kohonen said that the course gave her an opportunity to include sustainability science, which she was really interested in, to her degree, even though it was not initially part of her degree program.  Kohonen and Kivelä found the course also useful, as it encouraged them to think about their own emotions, attitudes and values regarding sustainability. 

-It is really challenging and even uncomfortable to notice your own routine-like behaviors and mind obstacles. I found it really useful that the course also gave  an opportunity for my own  personal reflection, Kohonen says. 

The group of Kohonen and Kivelä presented an idea of bringing up worm compost to kindergartens. The compost would provide an opportunity to use the produced food waste already at site in front of kids, and to produce soil amendment for own small scale vegetable garden. Through play, children would learn to think about biowaste as an important resource, understand the cycle of nature,  and become pioneers of circular economy.  

-For children, worms are interesting creatures and earthworm composting is an ideal way to give environmental education. It is easy to implement and gives a lot of fun opportunities to adapt new skills and knowledge, the team summarizes their idea. 

Kohonen and Kivelä conclude that  their group work process was successful, despite the challenges posed by working remotely.  The group chose their topic collective, by combining the areas of expertise and interests of all team members. They also felt that the team members completed one another, which enabled everyone to bring their own expertise and skills to the project.  

 

Picture: Helmi Kohonen 

Invasive species are unwanted winners of climate change 

Anniina Hämäläinen, Oona Koskenvesa, Anna Ahdekivi and Mari Kolkki came to the sustainability course to learn more about the questions surrounding sustainability and to gain a broader understanding of the theme that goes beyond what they have learned in the courses of their degree majors. They found the course interesting also because of its interdisciplinarity and the opportunity it provided to work together with students from various fields. 

When choosing the topic for their group work, they wanted to turn the idea of ​​climate change sufferers on its head. Thus, they asked an opposing question: who are the beneficiaries of climate change? The answer for them was – well of course invasive species. 

As a solution to the problems caused by invasive species, the group presented an invasive species phone application, which could be used to report observations of invasive species.  The application would also provide a platform to search  areas for voluntary weed control and to tell others about the already weeded  areas. The group also proposed a general permit for removing invasive species, because at the moment it is necessary to ask permission of the land owner to remove invasive species. The general permit would make the process of removing species easier and faster. In addition, the state could start up a deposit-refund system,  which would operate like the Finnish bottle recycling system. After participating to the invasive species weed control  training, people would be granted with a small compensation from removing invasive species. 

The group told that their group work was very effective. Their diverse backgrounds brought very different knowledge and expertise the work, which was integral for coming up with a solution to the challenge. 

The next pilot will open for students in the fall  

In the course feedback, around 80 % of the students were completely or mostly satisfied to the course, and about 77 % would recommend it for others as well. Students also gave a lot of development ideas, which will be  used to improve the course material. In addition, few completely new study modules are now opened in the course’s MOOC  area. 

Several amazing elevator pitches were also produced  by students as a part of their groupwork. Watch a video by Jenna Kuivalainen, Pinja Jääskeläinen, Meri Konttila and Emma Tuomisto about the ways to solve the biodiversity crisis in Finnish forests. Video is in Finnish.  

Sustainability course will be organized next time in the autumn 2021 period 2. 

Helsingin yliopisto avasi uuden monitieteisen kestävyyskurssin pilottiversion nelosperiodissa. Kurssilla opiskelijat tutustuivat kestävyyskysymysten kompleksisuuteen ja monitieteiseen kestävyystyöskentelyyn ryhmätöiden muodossa. Lisäksi kurssilla pohdittiin omaa roolia tulevana asiantuntijana ja yhteiskunnan jäsenenä kestävyyskysymysten ratkaisemiseksi. 

Osana kurssia opiskelijat toteuttivat monialaisen ryhmätyön, jossa ratkaistiin tämän hetken isoja kestävyysongelmia. Kysyimme kahdelta opiskelijaryhmältä heidän kokemuksestaan kestävyyskurssista. 

Matokomposteja päiväkoteihin 

Helmi Kohonen ja Jukka Kivelä kertoivat tulleensa kurssille saamaan kokonaisvaltaisempaa näkemystä kestävyystieteestä. Kohonen kertoi, että hän oli kokenut kurssin mahdollisuutena päästä tutustumaan itselleen mielenkiintoiseen aiheeseen, vaikka se ei häneen omaan pääaineeseensa muuten kuuluisi. Kohonen ja Kivelä kokivat hyödyllisenä kurssin omaa toimijuutta käsittelevän osuuden.  

-Omien toimintamallien ja esteiden tiedostaminen on usein haasteellista ja myös epämukavaa. Oli hyvä, että kurssi antoi tilaa myös tämän pohdinnalle, sillä ne voivat aiheuttaa esteen omalle toimijuudelle, Kohonen kertoo. 

Ryhmätyöskentelyn lopputuloksena syntyi idea perustaa matokomposteja päiväkoteihin. Matokomposteilla päiväkodeissa syntyvä biojäte voitaisiin kompostoida ja lopputuote käyttää maanparannusaineena päiväkodin omalla kasvimaalla, näin lapset oppivat näkemään koulussa syntyvän biojätteen tärkeänä resurssina. He alkavat myös ymmärtämään luonnon kiertokulkua ja kasvavat huomaamattaan kiertotalouden edelläkävijöiksi.    

-Lapsista madot ovat mielenkiintoisia luikertelevia pikku otuksia. Lierokompostit päiväkodeissa onkin leikin varjolla tapahtuvaa ympäristökasvatusta parhaimmillaan. Se on helppo toteuttaa ja hauskaa matalankynnyksen toimintaa, tiivistää kestävyyskurssin Lierot-ryhmä. 

Kohonen ja Kivelä kokivat, että kurssin monialainen työskentely onnistui hyvin, vaikka etätyöskentely tuottikin omat haasteensa tiimin ryhmäytymiselle. Kurssityön aihe syntyi yhdistämällä kaikkien ryhmätyötiimin jäsenten osaamisalueita ja kiinnostuksen kohteita. Jäsenten osaamisen ja kokemuksien he kokivat täydentävän toisiaan.  

Kuva: Helmi Kohonen  

Vieraslajit ovat ilmastonmuutoksen epämieluisia voittajia 

Anniina Hämäläinen, Oona Koskenvesa, Aliisa Lindbohm, Anna Ahdekivi ja Mari Kolkki tulivat kestävyyskurssille, sillä he halusivat oppia kestävyysteemoista lisää ja laajemmin kuin vain omien pääaineidensa teemojen kautta.  Kurssissa kiinnosti myös sen poikkitieteellisyys ja mahdollisuus päästä työskentelemään yhdessä eri alojen opiskelijoiden kanssa. 

Valitessaan ryhmätyölleen aihetta he halusivat kääntää ajatuksen ilmaston muutoksen kärsijöistä päälaelleen ja kysyä päinvastaisesti ketkä ovat ilmastonmuutoksesta hyötyjiä – no tietysti vieraslajit! 

Ratkaisunaan vieraslajiongelmaan ryhmä esitti puhelimeen asennettavaa vieraslajisovellusta, jolla vieraslajihavainnoista voitaisiin raportoida vaivattomasti. Sovellus tarjoaisi lisäksi alustan etsiä sopivia alueita vapaaehtoisille kitkentätalkoille ja kertoa muille jo toteutuneista kitkennöistä. Ryhmä ehdotti ratkaisuna myös yleistä vieraslajien kitkentälupaa, jolloin kitkentöjä voitaisiin toteuttaa ilman maanomistajalta pyydettyä lupaa, mikä tekisi kitkentöjen toteuttamisesta vaivattomampaa. Valtio voisi lisäksi perustaa vieraslajien kitkennän palkkiojärjestelmän, joka toimisi pullopanttijärjestelmän tapaan. Halukkaille järjestettäisiin vieraslajipassi-koulutuksia, joiden jälkeen heille myönnettäisiin kitketyistä vieraslajeista valtion myöntämää pientä korvausta.   

Ryhmä kertoi työskentelynsä onnistuneen kurssilla erittäin hyvin. Heidän hyvin erilainen osaamistaustansa toi hyvin erilaista tietämystä kestävyyshaasteen ratkaisemiseksi. 

Seuraava pilottiversio aukeaa syksyllä uusille opiskelijoille 

Loppupalautteessa opiskelijoista kurssiin oli täysin tai enimmäkseen tyytyväisiä noin 80 % kurssin loppuun suorittaneista, ja noin 77 % suosittelisi sitä myös muille. Positiivisen palautteen lisäksi opiskelijoilta saatiin paljon kehittämisideoita, joiden perusteella kurssia kehitetään. Kurssialueelle on nyt lisätty lisäksi aivan uusia opintokokonaisuuksia. 

Kurssityönä valmistui myös useita hienoja hissipuheita. Katso Jenna Kuivalaisen, Pinja Jääskeläisen, Meri Konttilan ja Emma Tuomiston video keinoista ratkaista Suomen metsien biodiversiteettikriisiä. 

Seuraavan kerran Kestävyyskurssi järjestetään syksyn 2021 toisessa periodissa. 

 

Jokaisen pitää laajentaa tietopohjaansa kestävästä kehityksestä. Olipa intohimosi kulttuuri, politiikka tai ympäristönsuojelu, ratkaisujasi tarvitaan enemmän kuin koskaan. Helsingin yliopisto avaa uuden monitieteisen kestävyyskurssin pilottiversion nelosperiodissa, 15.3.-7.5.2021. Kurssin ensimmäisen pilotoinnin aikana kurssisisältöjä vielä kehitetään, joten sinulla on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen millaista kestävyysopetus yliopistossa on tulevaisuudessa. 

Kurssilla tutustutaan kestävyyskysymysten kompleksisuuteen ja monitieteisyyteen, sekä niiden eettisiin ja filosofisiin ulottuvuuksiin. Kurssilla ohjataan pohtimaan omaa roolia tulevana asiantuntijana ja yhteiskunnan jäsenenä kestävyyskysymysten ratkaisemisessa sekä tarjotaan työkaluja omalle toimijuudelle. Lisäksi kurssilla tutustutaan, miten kestävyysmurrosta voidaan edistää eri näkökulmista, joita ovat esimerkiksi luonnonjärjestelmien turvaaminen, ilmastonmuutos ja oikeudenmukainen energiasiirtymä sekä kestävä ja terveellinen ruokajärjestelmä. 

Kurssi on verkkokurssi, ja se järjestetään mooc.helsinki.fi -alustalla. Moduulit koostuvat lukemistosta, videoista sekä oppimista tukevista verkkoaktiviteeteista, kuten ryhmäkeskusteluista, tiedonanalysointitehtävistä, testeistä ja projektityöskentelystä. Pilottiversio on 3 opintopisteen laajuinen ja osallistujien määrä on rajattu.  

Tule rakentamaan kestävää tulevaisuutta! Lue kurssin tarkka kuvaus ja ilmoittaudu Weboodissa! Tarkemmat kurssin suoritusohjeet lähetetään pilotointiin ilmoittautuneille sähköpostitse ennen kurssin alkua. Pilottiversio on Helsingin yliopiston opiskelijoille, mutta avaamme lähitulevaisuudessa kurssialueen materiaalit selailtavaksi itseopiskeluun. 

Everyone needs to expand their knowledge base on sustainable development. Whether your passion is culture, politics or environmental protection, your solutions are needed more than ever. The University of Helsinki will start a new multidisciplinary course in the fourth period (15.3.-7.5, 2021). The course content will be developed during the pilot, so you will have a unique opportunity to develop the course and influence the future of sustainability education at the University.   

The course will introduce you to the complexity and multidisciplinarity of sustainability issues, along with their ethical and philosophical dimensions. The course will guide you to consider your role as a future professional and a member of society in solving sustainability issues, and provides you with tools for your own work. In addition, the course explores different perspectives of sustainability, like protecting different natural systems, climate change and fair energy transitions, and sustainable and healthy food systems. 

The course is an online course and is organized on the mooc.helsinki.fi platform. The modules consist of online activities such as readings, videos, group discussions, data analysis tasks, quizzes, and project work. The pilot version is worth of 3 credits and the number of participants is limited.  

Please note, that in the pilot version some of the learning materials are in Finnish. 

Sustainable future is needing you! Read the course description and register in Weboodi!  More detailed instructions for completing the course will be sent to those who have registered for piloting by e-mail before the start of the course. The pilot version is for students at the University of Helsinki, but in the near future we will open the materials in the course area for self-study. 

Kestävyyskurssin suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana yli 150 yliopistolaista: henkilökuntaa eri tehtävistä, tutkijoita, asiantuntijoita sekä opiskelijoita kandivaiheesta maisteri- ja tohtoriopiskelijoihin.

Kestävyyskurssia tehdään Helsingin yliopiston opiskelijoita varten. Tämän vuoksi opiskelijoilla onkin erityinen rooli kurssin kehitystyössä.

Kurssin kehitystyöstä kiinnostuneita opiskelijoita on mukana testikäyttäjien ryhmässä, jonka tehtävänä on kokeilla, kommentoida, arvioida ja esittää parannusehdotuksia työryhmissä luotuihin oppimateriaaleihin. Palautteen kerääminen on samanaikaista yhdessä kehitystyön kanssa, joten opiskelijoiden arvokas asiantuntemus opiskelusta saadaan heti käyttöön.

Haastattelimme blogiin kolmea kurssin testikäyttäjien ryhmässä mukana olevaa opiskelijaa kestävään kehitykseen liittyvistä aiheista. Mikä kestävyydessä ja tässä kurssissa on heidän mielestään tärkeää?

Tuuli Lahin

Milloin kuulit kestävästä kehityksestä ensimmäistä kertaa?

Kestävä kehitys tuli sanana mun tietoisuuteen ehkä vuosina 2014-2017 lukio-opinnoissa, mutta sen oikea merkitys ja sovellukset avautui minulle vasta yliopisto-opintojen alussa.

Mikä oli viimeisin kestävä tekosi?

Ensimmäisenä tulee mieleen se, että satuin onneksi löytämään uudet kengät ja takin kirpparilta, ennen kuin lähdin etsimään niitä kaupoista.

Mikä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista tuntuu sinusta tärkeimmältä? Miksi?

Näitähän on vaikea pistää tärkeysjärjestykseen, koska ne on niin linkittyneitä toisiinsa. Muutos yhdessä aiheuttaa myös muutoksia muissa. Mutta jos yksi tärkein tulisi valita, nostaisin tasa-arvoon liittyvät ‘5. Gender equality’ sekä ’10. Reduced inequalities’ esille. Tasa-arvon edistäminen niin globaalisti kuin alueellisestikin antaisi liikkumavaraa kohti muiden tavoitteiden saavuttamista.

Minkä sinä kokisit erityisen tärkeäksi kestävän kehityksen kurssissa? 

Sen, ettei kurssi keskittyisi liikaa eräänlaiseen pöhinään. Kestävää kehitystä viljellään nyt joka asiaan, mutta sanana se on todella avoin ja merkityksetön. Olisi tärkeää, että opiskelija oppii myös kyseenalaistamaan ‘kestävää kehitystä’, ja erottaa esimerkiksi ns. viherpesun oikeasta kestävyydestä.

Albert Lenkiewicz

Olen Albert Lenkiewicz, 32-vuotias musiikin maisteri, joka opiskelee nyt biologiaa toista vuotta ja aikoo suuntautua ekologiaan.

Milloin kuulit kestävästä kehityksestä ensimmäistä kertaa?

Ensimmäiset selkeät muistikuvat ovat 2000-luvun alusta lukio-opintojeni yhteydessä. Voi olla, ettei joko opetussuunnitelmassa tai sitten maaseudulla vielä 90-luvulla asia ollut niin ajankohtainen. Vuonna 2018 aikuislukiossa biologian oppimäärää täydentäessäni kestävää kehitystä painotettiin selvästi, ja nykyisin käsite tulee vastaan hyvin usein mm. mediassa ja muissakin yhteyksissä, kuten yliopistolla. Tuntumani on, että kestävästä kehityksestä puhutaan jatkuvasti enemmän ja näkyvämmin.

Mikä kestävyyteen liittyvä tapahtuma viime vuosien ajalta on ollut sinulle erityisen merkityksellinen?

Muistan vuoden 2015 uutisoinnin YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmasta Agenda2030. Ohjelma sisältää paljon konkretiaa ja se on laadittu mielestäni siten, että se on ymmärrettävissä, vaikkei kestävästä kehityksestä paljon tietäisikään. Kansainvälisenä toimintaohjelmana sillä voi olla erityistä vaikuttavuutta, ja muistankin sen herättäneen jo silloin minussa toiveikkuutta.

Mikä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista tuntuu sinusta tärkeimmältä? Miksi?

Koska ekologina tavoitteet ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta (nro 13) sekä vesi- ja maaelämän suojelemisesta (nro 14 & nro 15) ovat kaikki yhtä tärkeitä ja mahdottomia asettaa tärkeysjärjestykseen, päätänkin vastata numeron 17, ”Partnerships for the goals”. Globaalien ongelmien ratkaisemiseksi vaaditaan globaalia yhteistyötä ja vain sitouttamalla valtioita, yrityksiä ja tavallisia ihmisiä – ylipäänsä kaikkia toimijoita – yhteisiin tavoitteisiin voidaan saavuttaa ratkaisuja, jotka toimivat erilaisista maailmankatsomuksista ja yhteiskunnista riippumatta kaikkialla globaalisti.

Minkä sinä kokisit erityisen tärkeäksi kestävän kehityksen kurssissa?

Kurssin laatimisessa mukana olevien opiskelijoiden kesken nousi esiin hienoja ja tärkeitä tavoitteita, joiden toivon heijastuvan kurssissa. Päällimmäisenä tavoitteena juuri minä koen juuri tällä kirjoitushetkellä sen, että kestävän kehityksen kurssilla olisi edes jokin konkreettinen vaikutus, liittyipä se tiedon lisääntymiseen, kriittiseen tarkasteluun tai – mikä toivottavinta – elämäntapojen muuttumiseen kestävämmiksi. Tämä muutoksenhalu on linjassa kestävän kehityksen periaatteen mukaisten muutostarpeiden kanssa.

Katariina Sipilä

Olen ensimmäisen vuoden maisteriopiskelija elintarviketieteistä, pääaineena yleinen elintarviketiede ja -teknologia.

Milloin kuulit kestävästä kehityksestä ensimmäistä kertaa?

Ensimmäisen kerran kuulin kestävästä kehityksestä varmaankin ala-asteella, käsitellessämme roskien lajittelua. Varsinaisesti kestävän kehityksen merkityksestä ymmärsin yläasteella tai lukiossa biologian tunneilla. Tällöin käsiteltiin kestävän kehityksen eri osa-alueita ja sen eroja maapallolla.

Mikä kestävyyteen liittyvä tapahtuma viime vuosien ajalta on ollut sinulle erityisen merkityksellinen?

Kestävässä kehityksessä minua kiinnostaa erityisesti elintarvikkeet, ravitsemus ja vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Elintarvikeala on hyvin kasvava ja sillä on suuret vaikutukset ympäri maailmaa. Ihmisten suhtautuminen ja tieto ruokaa kohtaan muuttuu koko ajan. Tärkeää on informoida kuluttajia elintarvikkeista ja vähentää ruokahävikkiä jokaisella ruokaketjun alalla. Minusta oli hienoa, että Nobelin rauhanpalkinnon sai Maailman ruokaohjelma (WFP), koska se lisää ihmisten tietoa ruoan epätasaisesta jakautumisesta maailmalla.

Mikä oli viimeisin kestävä tekosi?

Oma viimeaikaisin kestävä teko liittyi juurikin ruokaan. Ostin kaupasta kotimaisia raaka-aineita, kierrätin ruokajätteet ja valmistin lounaan itsekerätyistä suppilovahveroista. Omasta mielestäni ruoan nautintoa lisää, kun tietää mistä raaka-aineet ovat tulleet.

Mikä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista tuntuu sinusta tärkeimmältä? Miksi?

YK:n kestävän kehityksen tavoitteista omasta mielestäni tärkein on ilmastotoimet sekä maailmanlaajuinen yhteistyö. Eri maat tarvitsevat toisiaan ilmastonmuutoksen estämiseksi, koska ei riitä että yksi pieni maa tekee kaikkensa ollakseen kestävästi kehittyvä jokaiselta kantilta, jos muut maat elävät varojensa yli. Maiden pitää tehdä yhteistyötä tiedon ja taidon levittämiseksi. Kun yhdessä on sovittu säännöt ja keinot kestävään kehitykseen niitä on usein helpompi noudattaa ja seurata. Ilmastotoimet ja maailmanlaajuinen yhteistyö sisältää minun mielestäni muutkin kestävän kehityksen tavoitteet. Esimerkiksi ilmastotoimena voidaan pitää kuinka viljellään ympäristöystävällisesti ruokaa (veden määrä, lannoitteet, torjunta-aineet), valmistetaan se uusiutuvan energian avulla ja huolehditaan että pakkaus on kierrätettävä.

Minkä sinä kokisit erityisen tärkeäksi kestävän kehityksen kurssissa?

Kestävän kehityksen kurssissa koen tärkeäksi sen, että tietoja ja taitoja otettaisiin konkreettisesti käytäntöön. Monista asioista puhutaan hetkellisesti, mutta sitten ne taas unohtuvat. Kestävän kehityksen kurssin asiat pitäisivät olla jokapäiväisiä ja niitä pitäisi pystyä kehittämään myös tulevaisuudessa. Toivon, että kurssi kattaa eri alat monipuolisesti ja että samanlaisia asioita opetettaisiin muuallakin maailmassa.

A warm welcome to the midpoint meeting on November 4th at 14 – 16!

Working groups producing teaching materials for the upcoming new Sustainability Course at the University of Helsinki present their proposals for the Table of Contents of different course modules. Meeting is open for all University of Helsinki staff members and students. The midpoint meeting’s materials will be uploaded here  including more specific schedule, table of contents drafts and feedback e-form.

We also encourage university community to peer-review table of contents of course modules via e-form to be opened soon!

Midpoint Meeting of the University of Helsinki Sustainability Course working groups

Wed 4.11.2020 at 14:00-15:00 in Zoom
https://helsinki.zoom.us/j/62669800023?pwd=aEExVFN4NkQ2R2pVNSs3cmtKa2Jpdz09

(meeting ID: 626 6980 0023, Passcode: 088997)

Welcome to join the seminar to hear their ideas, give feedback and point out possible overlaps and gaps from the material in progress in these working groups:

• 1 INTRO: Sustainability as a concept, the complexity of sustainability challenges, and systemic approach
• 2: Solutions: Solutions to sustainability challenges the roles of students in solving sustainability challenges as future experts, individuals and as members of society. Designing the sustainability project.Thematic modules (perspectives, ongoing changes, processes, phenomenon and solutions)
• 3A: Global environmental commons
• 3B: Human well-being and capabilities
• 3C: Sustainable and just economies
• 3D: Sustainable food systems and healthy nutrition
• 3E: Energy decarbonisation with universal access
• 3F: Urban and peri-urban development

Tervetuloa / Welcome / Välkommen!

It has been almost a month since the kick-off event where all the groups met for the first time and started the work for the sustainability course’s content. Time for a checkup: what the groups are doing now and what happens next?

Eight different multidisciplinary groups are forming table of contents for each module. The groups meet approximately every two weeks and discuss how to form best kind of content and what to include and how. After settling with table of contents, the next step is starting to draft teaching materials. During the work, student members are also a very important part of this; their work is to read and comment the texts for any improvements and to bring student perspective along.

We will organize midpoint seminar in early November, where all the groups are free introduce their work for other groups, staff and student members. The idea is that the groups present their ideas, comment on others, recognize any overlapping or knowledge gaps in the contents and collect feedback to fine-tune their work.

Almost all the groups are ready with their table of content; just bit refining and the next step can start!

We find it important that the course includes activating and interaction hence we highly encourage the groups to produce diverse learning materials, such as text, images, charts, videos, podcasts, and so on. We are also planning to produce introductory videos for each module.

Each module includes assignments and evaluations that include 1) activation of previous knowledge, 2) supporting the learning process by actively linking content to student’s own previous structures and 3) evaluations. Moreover, while planning these assignments, the working groups must keep in mind that the evaluation is based mainly on automatization, students’ own self-assessments and peer review.

Got any questions? Write them down to the comments box and we will answer them!

During the fall 2020 the teaching materials are made in multidisciplinary working groups and students will conduct the first test runs of the materials. You might ask how the groups work and what kind of results are asked for.

Read the Pedagogical and content production guidelines of the Sustainability course. 

The learning objectives were approved at the Academic Affairs Council (ONE) meeting one June 17^th 2020. Read the post about ONE meeting here. 

The working titles for the modular course structure are loosely based on the UN report The Future is Now (UN 2019). You can find the summary of the report here.