Yliopistojen valintakokeiden kokonaisuus on muutoksen edessä, kun jo ensi vuoden keväällä käytössä on huomattavasti pienempi määrä valintakokeita. Aikataulu on herättänyt jonkin verran kysymyksiä siitä, ehditäänkö näinkin lyhyessä ajassa löytää riittävä yhteisymmärrys siitä, millaisia yhteiset valintakokeet olisivat sekä laatia laadukkaat ja erottelevat valintakokeet, ilman että ensi kevään hakijoita kuormitetaan tarpeettomasti.
Valintakokeiden määrässä tapahtuva muutos on suuri, mutta siihen on valmistauduttu koko hankkeen ajan. Tavoitteet on kirkastettu ja niitä kohti kulkeminen on aloitettu jo pari vuotta sitten, jolloin käynnistettiin myös valintakokeisiin liittyvä tutkimustyö (linkki tutkimusraporttiin). Useilla aloilla on jo hyvissä ajoin alettu myös pohtia, miten valintakoeyhteistyö olisi mahdollista. Hankkeen vetämät keskustelut on käynnistetty hankkeen webinaareissa, ja keskustelua on jatkettu syksyn -23 teematyöpajoissa sekä kuluvan kevään aikana käydyissä yhteistyötapaamisissa. Tämän lisäksi keskusteluja on käyty hankkeen tuottamien materiaalien pohjalta yliopistojen sisäisissä keskusteluissa sekä nykyisten valintakoeyhteistöiden tapaamisissa. Matkan varrella ei ole ilmennyt mitään sellaista, joka estäisi kehittämistyötä etenemästä suunnitellussa aikataulussa.
Miten yliopistoissa ehditään valmistella uudet kokeet?
Valintakoeyhteistyöt eivät ole uusi keksintö, vaan yhteistyötä on tehty jo vuosia, joissain tapauksissa jopa vuosikymmeniä. Viime vuosien valintauudistuksista erityisesti pitkää ennakkovalmistautumista vaativista valintakokeista luopuminen on lisännyt yhteistyön tekemistä entisestään. Kaikki nykyiset yhteistyöt löytyvät yliopistovalinnat.fi -sivuilta. Yliopistoissa on jo paljon kokemusta yhteisten kokeiden tekemisestä ja tätä kokemusta hyödynnetään uusien kokeiden laatimisessa.
Eri koulutusalojen akateemisista asiantuntijoista koostuvia valintakoetyöryhmiä aletaan koota heti kun uusi kokonaisuus on selvillä. Näin kokeiden laatiminen päästään aloittamaan heti syyslukukauden alussa, kuten valintakoeyhteistöissä tähänkin asti on toimittu. Näin kokeiden laatimiselle jää aikaa useampi kuukausi. Koetyöryhmien kokoamisessa on pidettävä huolta siitä, että kaikissa työryhmissä on mukana kokeneita valintakokeiden laatijoita, jolloin kokeet valmistuvat aikataulussa seuraavaa kevättä varten.
Osaavan akateemisen henkilöstön lisäksi yhteisten kokeiden laatiminen ja toteuttaminen vaatii asiantuntevaa hallinnollista koordinaatiota. Jokaiselle kokeelle tulee koordinaattori, joka tekee työtään tiiviissä yhteistyössä muiden koordinaattoreiden kanssa.
Hakijoiden mahdollisuus valmistautua
Valintakoevalinnan asiantuntijatyöryhmän jäsen totesi alkuvuoden kokouksessa oivaltavasti, miten odotamme tulevaisuudelta helposti sellaista varmuutta, jota edes nykyhetki ei meille tarjoa. Hakijanäkökulma on tärkeä pitää mielessä koko kehittämistyön ajan, mutta helposti unohdamme, ettei edes nykyisiä valintakokeita ole lyöty lukkoon vuosiksi eteenpäin, vaan tähänkin asti hakijat ovat saaneet valintaperusteet tietoonsa vasta hakuaikaa edeltävänä syksynä. Muutoksia on siis voinut tulla nopealla aikataululla, ilman että niistä on annettu ennakkoon tarkempaa tietoa.
Nyt tehtävästä uudistuksesta, sen aikataulusta ja tavoitteista on viestitty erityisesti toisen asteen opinto-ohjaajille ja heidän kauttaan hakijoille jo hankkeen alusta eli keväästä 2022 lähtien. Media on uutisoinut yleisellä tasolla valintakokeisiin tulevista muutoksista ensimmäisen kerran jo vuoden 2021 lopulla (esim. Yle 16.11.2021).
Syyskuussa julkaistiin blogipostaus Lukiolaisten ohjaus valintojen muuttuvassa maailmassa siitä, miten toisen asteen opiskelijat ja opinto-ohjaajat voivat valmistautua opiskelijavalinnoissa tapahtuviin muutoksiin. Postauksen yhteenvetona voisi todeta, että yhteiset valintakokeet eivät muuta tiettyjä periaatteita: Niillä aloilla, joilla tieto on kumuloituvaa, täytyy hakijalla olla tietyt tiedot ja taidot ennen opintojen alkamista. Toisaalta yleiset korkeakouluvalmiudet ovat tärkeitä alalla kuin alalla.
Photo by Tamanna Rumee on Unsplash