Kategoria: Uutiset

The Annual Meeting of Finnish Geographers organized by the University of Oulu took place (remotely) on 4.-5.11.2021.The “Geography days 2021” provided an opportunity to learn what others are doing and hopefully also to find new contacts and future collaborators despite the remote setting. Here are some highlights from the meeting!

Authors: Vuokko Heikinheimo, Elias Willberg & Petteri Muukkonen

There are several ongoing research projects related to sustainable and healthy lifestyles at various universities and research institutes in Finland. So, we decided to call together a session regarding the topic. As a good basis for the discussions, prof. Tuuli Toivonen gave an insightful keynote on the role of mobile Big Data in geographical research and showcased findings from ongoing and past projects at the Digital Geography Lab, University of Helsinki.

Discussion about big data sources continued in parallel sessions about geographies of health and well-being and sustainable and active mobility.

University lecturer Petteri Muukkonen (DGL, University of Helsinki) presented ongoing work in the YLLI project   (financed by the Lähiöohjelma 2020-2022) from the perspective of equality in suburban physical activity environments.

Vuokko Heikinheimo (Digital Geography Lab alumni, now Senior researcher at SYKE), and Linda Karjalainen (researcher at SYKE & University of Helsinki) presented ongoing work in the STYLE project: a collaboration with the Digital Geography Lab regarding the attractiveness of green spaces for physical activity, as well as findings from a recent publication about household car ownership and carless lifestyles.

In addition, researcher Anna Kajosaari (Aalto University) presented recent results from a PPGIS-based study regarding perceived restorative benefits of green spaces. 

PhD student Elias Willberg (DGL, University of Helsinki) presented a work from the HOPE-project regarding environmental exposures during travel. One take-home message was that route planning (e.g. using the green-paths.web.app!) can reduce harmful exposures such as noise and air pollution for cyclists and pedestrians, but should not be seen as a replacement to the need to improve the quality of urban travel environments by planning and design.

Researcher Carlos Lamuela Orta (University of Helsinki) concluded the session from an interdisciplinary point of view by introducing the idea of using tactical urbanism (e.g. occupying urban space for pedestrians and cyclist) and micro-natural experiments (e.g. closed routes due to road constructions) to better understand & promote shift towards sustainable modes of transport.

In addition, our colleagues in the University of Oulu organized a  parallel session about how geoinformatics can be used when studying a healthy society and the environment. These two sessions highlighted the increasing interest in the research community towards studying healthy and sustainable lifestyles. 

To summarize these presentations, we can conclude that there is a lot of interesting research being carried out by geographers and other disciplines on healthy and sustainable lifestyles and about opportunities and possibilities to lead a healthy and active life. The session brought forward multiple projects, theses and people working with these themes at the moment. So stay tuned for updates on new research and feel free to contact us if you are interested in finding collaboration possibilities around these topics.

Links and references: 

• YLLI-project:  blogs.helsinki.fi/yhdenvertainen-liikunnallinen-lahio/ 
• STYLE-project: www.styletutkimus.fi 
• HOPE-project: https://www2.helsinki.fi/en/researchgroups/digital-geography-lab/healthy-outdoor-premises-for-everyone
• Karjalainen et al. 2021: https://doi.org/10.1007/s11116-021-10239-8
• Kajosaari et al. 2021: https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2020.103978
• Poom et al. 2021: https://doi.org/10.1016/j.healthplace.2021.102584 
• Green Paths web app: https://green-paths.web.app/

This blog post has been published earlier in the Digital Geography Lab Blog in 25.11.2021.

Ihmisten eliniänodote on noussut viime vuosina samanaikaisesti syntyvyyden laskiessa. Onkin käynyt niin, että neljässäkymmenessä vuodessa yli 65-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä on Tilastokeskuksen (2021) mukaan noussut huimasti: vuonna 1980 osuus oli 12 % (lukumääräisesti n. 58 000 henkeä) ja vuonna 2020 jo 22 % (n. 126 000 henkeä). Pitenevä elinikä tuo mukanaan uudenlaisia haasteita yksilöille ja sen myötä myös erilaisia tarpeita yhteiskunnalle ja elinympäristöille. Lisääntyvät tuki- ja liikuntaelinten sairaudet saattavat hankaloittaa ikääntyvien itsenäistä kotona pärjäämistä ja vaikuttaa näin ollen myös ikääntyvien muuhun hyvinvointiin. Elintavoilla on suuri merkitys hyvinvointiin: fyysinen aktiivisuus, riittävä uni, tasapainoinen ja riittävä ravitsemus ovat yhteydessä mielen hyvinvointiin. Ikääntyvän väestön hyvinvoinnin edistäminen onkin yksi tämän vuosituhannen merkittävistä haasteista yhteiskunnalle.

Kirjoittajat:
Ilkka Virmasalo (Jyväskylän yliopisto), Janne Pyykönen ( Jyväskylän yliopisto ) & Petteri Muukkonen (Helsingin yliopisto)

Lähiöohjelmaan 2020-2022 kuuluva YLLI-hankkeen kohdelähiöissä ikääntyneiden osuus on hyvin lähellä keskimääräistä: Jyväskylän Huhtasuolla 21 % ja Helsingin Kontulassa 22 % (Tilastokeskus, 2021). Lähiöissä väestön ikärakenteen muutos on ollut vielä radikaalimpi kuin yleisemmin, koska ne rakennettiin aikoinaan nimenomaan kaupunkeihin muuttavien lapsiperheiden tarpeita ajatellen. Tilastojen mukaan esimerkiksi Kontulan rakentamisen aikoihin, 1970-luvun alkupuolella, alueella asui parhaimmillaan 22 000 ihmistä, joista yli 65-vuotiaita oli nykyisin kovin vaatimattomalta tuntuva 3 %!

Fyysisen aktiivisuuden määrä vähenee ikääntymisen myötä

Ikääntymiseen liittyvien muutosten myötä fyysinen aktiivisuus usein vähenee, mikä heikentää osaltaan ikääntyvän toiminta- ja liikkumiskykyä (Heikkinen & Rantanen 2008). Vaikka ei ole olemassa yhtä yhtenäistä hyvinvoinnin määritelmää ja kunkin vanhuksen kohdalla pitää miettiä yksilökohtaisesti parhaiten mielen ja kehon hyvinvointia parhaiten tukevia tekijöitä, on fyysisen aktiivisuuden tukeminen yleisesti ottaen selkeä iäkkäiden terveyttä ja elämänlaatua tukeva, sekä yksilöä että yhteiskuntaa hyödyttävä asia. Etenkin ikääntyvillä oman kodin lähiympäristöllä on suuri merkitys fyysiselle aktiivisuudelle: jalkaisin liikkumista tukeva infrastruktuuri ja helposti kuljettavat luontoympäristöt ovat tälle ryhmälle tärkeitä ympäristötekijöitä (kts. esim. Keskinen 2021). Myös YLLI-hankkeen puhelinkyselyn tulokset vahvistavat aikaisempaa kuvaa kävelystä (tai hölkästä/juoksusta) ikääntyvien suomalaisten keskeisimpänä liikkumismuotona. Oikeastaan kaikki muut fyysisen aktiivisuuden muodot näyttäytyvät etenkin pandemiakontekstissa enemmän tai vähemmän marginaalisina (kuva 1.).

Puhelinkyselyillä tietoa ikäntyneiden fyysisestä aktiivisuudesta

Ylli-hankkeen tutkimuksen puhelinkyselyt toteutettiin Kontulassa ja Huhtasuolla kolme kertaa (joulukuussa 2020 sekä helmi- ja kesäkuussa 2021) ja kyselykierroksittain vastaajista yli 64-vuotiaita oli 17–21 % (Taulukko 1). Kyselyissämme perusjoukko oli rajattu alle 80-vuotiaisiin, joten tulokset eivät koske aivan vanhimpia asukkaita.

Taulukko 1. Puhelinkyselyyn vastanneiden määrät eri kierroksilla.

		Kyselykierros
		Joulukuu 2020	Helmikuu 2021	Kesäkuu 2021
Ikäryhmä 18–64 v.	Lukumäärä kyselykierroksella	239	293	241
	%-osuus kyselykierroksella	79 %	83 %	80 %
Ikäryhmä 65+ v.	Lukumäärä kyselykierroksella	65	60	61
	%-osuus kyselykierroksella	21 %	17 %	20 %
Kaikki yhteensä	Lukumäärä kyselykierroksella	304	353	302
		100 %	100 %	100 %

Kuva 2 esittää kyselyn tulokset koskien ympäristöjä, joissa lähiöiden asukkaat ovat olleet fyysisesti aktiivisia kyselyviikoilla. Kokonaisuutena tarkasteltuna ikääntyneiden aktiivisuus ei tällä mittarilla poikkea merkitsevästi muista ikäryhmistä, mutta eri ympäristöjen käytössä on eroja. Fyysinen aktiivisuus ei ole tässä vain ”treenaamista”, vaan sisältää myös esim. kävellen tai pyöräillen tehdyt asiointi- ja työmatkat. Tämä osaltaan selittänee sen, että työikäisillä on selvästi enemmän kevyen liikenteen väylillä toteutettuja suoritteita. Muihin ikäryhmiin verrattuna ikääntyvät liikkuvat huomattavan usein sekä ulkoliikuntapaikoilla (kenttien ja ulkokuntosalien lisäksi mm. ylläpidettävät kuntoradat/lenkkipolut) että kaikkein lähimmässä ympäristössä – kotona tai omassa pihassa. Sisäliikuntapaikoissa ikääntyneet ovat liikkuneet vain hyvin vähäisissä määrin pandemia-aikaan rajoittuvien tiedonkeruuajankohtien aikana.

Pandemia on vaikuttanut ikääntyvien fyysiseen aktiivisuuteen eri tavoin

Pandemian vaikutus liikkumisen määriin eri ympäristöissä on ollut ikääntyvillä pienempi kuin muilla ikäryhmillä (Kuva 3). Kyselymme ei sisällä tietoa liikkumisen aktiivisuudesta pandemiaa edeltävältä ajalta, joten muutosta ei kyetä suhteuttamaan esimerkiksi siihen, ovatko ikääntyvät esimerkiksi liikkuneet jo lähtötilanteessa muita ryhmiä vähemmän sisäliikuntatiloissa. Kaikkein selkein ja tilastollisesti merkitsevin ero on nähtävissä muutoksessa kevyenliikenteen väylien käytössä. Fyysisen aktiivisuuden ylläpidon kannalta niiden voisi olettaa olevan sellainen ympäristö, jossa aktiivisuutta olisi luontevaa jatkaa, tai jopa lisätä, rajoitusten aikana. Ikääntyvillä aktiivisuuden väheneminen on kuitenkin selkeästi yleisempää ja lisääntyminen harvinaisempaa kuin nuoremmilla – näin siitä huolimatta, että ainakin pandemian alkuvaiheessa etenkin nuoremmilla työikäisillä työmatkaliikunta on vähentynyt selkeästi (VLN 2020, 22). Rakennettujen ja rakentamattomien ulkoliikuntaympäristöjen käyttö sekä kotona tai omalla pihalla liikkuminen ovat kyselyyn vastanneiden ikääntyneiden joukossa useammin lisääntyneet kuin vähentyneet, eniten ulkoliikuntapaikoilla (14 %). Eli muutoin näyttäisi siltä, että sisäliikkumisen rajoituksia on tyypillisesti jossain määrin kompensoitu muilla ympäristöillä – lukuun ottamatta kevyen liikenteen väylien anomaliaa. Syytä tähän ei kyselymme varsinaisesti pysty kertomaan, mutta oletettavasti myös ikääntyneet ovat vähentäneet asiointimatkojaan (Kuva 3).

Eniten iäkkäiden liikkumista tämän perusteella edistäisi heidän hyvinvointinsa edistäminen tavalla tai toisella henkilöön käyvin tai osallisuutta lisäävin interventioin – ei niinkään liikkumiseen liittyvien fasiliteettien kehittäminen.

Ikääntyvien fyysistä aktiivisuutta rajoittaa erilaiset esteet

Viimeisellä kyselykierroksella, kesäkuussa 2021, kartoitimme tarkemmin lähiöasukkaiden koettuja esteitä fyysiselle aktiivisuudelle. Kuva 4 kertoo siitä, että ikääntyvät kokevat hyvinkin erilaiset asiat esteinä kuin nuoremmat vastaajat. Yleishavaintona voidaan todeta, että ikääntyvät raportoivat kokevansa esteitä harvemmin kuin nuoremmat: ainoastaan omat sairaudet tai vammat ja koettu liikuntataitojen puute ovat ikääntyville yleisempiä syitä kuin nuoremmille. Ajan puute, joka etenkin ”ruuhkavuosina” on tyypillisin liikkumisen rajoite, ei ymmärrettävästi ikääntyville enää ole sitä kovinkaan usein. Ikääntyvien keskeiset haitat syntyvät fyysisen (vammat, sairaudet) ja henkisen (apeus, väsymys) hyvinvoinnin vajeista – eli asioista, joita fyysinen aktiivisuus edistää. Huomattavaa on, että liikuntapaikkojen fyysinen tai maantieteellinen saavutettavuus, tai muut materiaaliset resurssit, eivät ole ikääntyville kyselyn mukaan kovinkaan yleisiä esteitä. Tämä on ymmärrettävää peilattuna ikääntyvien kapeahkoon aktiivisuuden kirjoon: kävelylle voi lähteä haluamaansa aikaan ja paikkaan eikä siitä koidu juuri kustannuksia (Kuva 4).

Eniten iäkkäiden liikkumista tämän perusteella edistäisi heidän hyvinvointinsa edistäminen tavalla tai toisella henkilöön käyvin tai osallisuutta lisäävin interventioin – ei niinkään liikkumiseen liittyvien fasiliteettien kehittäminen. Kuitenkin liikkumisen ympäristöistä ikääntyvien aktiivisuuden ylläpitoa tukee parhaiten lähiympäristön käveltävyys. Se, millainen ympäristön ideaalitila ikääntyneen kannalta on, riippuu tietysti yksilön toimintakyvystä (Keskinen 2021).

Kirjoittajat:
Ilkka Virmasalo (Jyväskylän yliopisto), Janne Pyykönen ( Jyväskylän yliopisto ) & Petteri Muukkonen (Helsingin yliopisto)

Lähteet:

Heikkinen, E. & Rantanen, T. (toim.) (2008). Gerontologia. 2. uudistettu painos. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Duodecim.

Keskinen, K. (2021). Features of the Physical Environment, Walking Difficulty, and Physical Activity in Old Age. University of Jyväskylä. JYU dissertations 391.

Tilastokeskus (2021). Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.11.2021]. http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html

Valtion liikuntaneuvosto (2020). Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2.