We have now published online our first set of research outputs – web maps about geographical accessibility of official sports facilities now available for the city of Jyväskylä.
One of the aims in YLLI-project (Equality in suburban physical activity environments) (which is part of the Lähiöohjelma 2020-2022 programme to promote suburbans) is to analyse the geographical accessibility of sport facilities. Maps of geographical accessibility (travel times) for official and built sports facilities are now available for the city of Jyväskylä in the project’s web pages. The maps show the travel-time based potential accessibility of different types of sport facilities. The calculations have been carried out separately for four different travel modes: walking, cycling, via public transportation, and driving (private car). The sport facilities are retrieved from Lipas database during spring 2021.
Next we will publish maps for the city of Helsinki.
More information: Marisofia Nurmi & Petteri Muukkonen (marisofia.nurmi@helsinki.fi, petteri.muukkonen@helsinki.fi)
Lähiöohjelmaan 2020-2022 kuuluva YLLI-hankkeemme tutkijat ovat avustaneet LIPAS-palvelua saavutettavuuslaskentojen demoamisessa osaksi palvelun toiminnallisuuksia. Tavoitteena on kehittää analyysityökalu, jonka avulla LIPAS-palvelun käyttäjät voivat tulevaisuudessa analysoida matka-aikoja liikuntapaikoille eri liikkumismuodoilla. Lisäksi tavoitteena on, että käyttäjät voivat verrata näitä väestötietoihin. Analyysityökalun betaversiota esiteltiin kaupunkien edustajille ja liikuntapaikkasuunnittelijoille esittelytilaisuudessa 10.6.2021. Tällä hetkellä analyysityökalun betaversio on vain kirjautuneiden käyttäjien käytössä.
Liikuntapaikkojen tarjonta 30 min kävelymatkan päässäVäestöjakaumaa ja minkä ikäistä väestöä asuu 10, 20 ja 30min kävelymatkojen etäisyydellä esimerkkiliikuntapaikasta.Oppilaitosten lukumäärä eri etäisyyksillä esimerkkiliikuntapaikasta.
Liikunta on tärkeä osa terveellistä elämäntapaa. Liikunnan tiedetään ehkäisevän ylipainoa ja siten se pienentää riskiä sairastua moniin (kroonisiin) sairauksiin. Maailmanlaajuisesti liikkumattomuus on todettu neljänneksi yleisimmäksi kuolinsyyksi. Jopa Sanna Marinin hallitus on noteerannut liikunnan tärkeyden kirjaamalla hallitusohjelmaan tavoitteita liikunnan edistämiseksi ja urheilun tukemiseksi.
Alueellista tutkimusta siitä, miten eri puolilla pääkaupunkiseutua liikutaan, on tehty yllättävän vähän. Harva liikuntapaikkakaan kerää tarkkaa tietoa kävijämääristä ja usein nämä tiedot eivät ole avoimesti saatavilla. Siksi päätin tutkia aihetta sosiaalisen median datan kautta. Halusin selvittää, miten missäkin päin pääkaupunkiseutua liikutaan ja mitkä alueelliset tekijät vaikuttavat urheilu-aiheisten päivitysten määrään.
Tilastokeskuksen mukaan 80% suomalaisista seuraa sosiaalista mediaa, ja alle 45-vuotiaiden keskuudessa luku on yli 95%. Sosiaaliseen mediaan päivitetään usein itselle tärkeistä aiheista tai mieluisista aktiviteeteista, kuten esimerkiksi liikunnasta. Whatsapp (68% suomalaisista käyttää), Facebook (55%) ja Instagram (33%) ovat suosituimpia sosiaalisen media alustoja Suomessa. Nämä alustat eivät kuitenkaan jaa dataansa tutkimuskäyttöön, toisin kuin mikroblogialusta Twitter. Twitteriä käyttää reilu kymmenesosa suomalaisista.
Miten liikuntaa voidaan tutkia twiiteistä?
Tehdessä tutkimusta sosiaalisen median datalla etuna on, että päivityksiä on saatavilla valtavasti. Tässä tutkimuksessa analysoin 38,5 miljoonaa twiittiä. Valtava datan määrä aiheuttaa myös haasteita data tehokkaalle käsittelylle.
Ensin halusin poimia aineistosta vain liikuntaan ja urheiluun liittyvät twiitit. Siksi prosessoin kaikki twiiteissä olevat sanat niiden perusmuotoon luonnollisen kielen käsittelyn metodeilla (NLP). Sitten tarkistin ohjelmoinnin avulla sisältävätkö twiitit samoja sanoja kuin kokoamassani urheilu-avainsanojen listassa.
Kun aineisto oli rajattu teeman mukaan, halusin vielä rajata sen alueellisesti Suomen pääkaupunkiseudulle. Osa twiiteistä (noin 1 %) sisältää valmiiksi geotägin, eli tiedon paikasta, jossa se on julkaistu. Geotägätyistä twiiteistä valitsin analyysiin ne, jotka olivat pääkaupunkiseudulta. Twiiteistä, joissa ei ollut geotägiä, etsin pääkaupunkiseudulla olevien paikkojen nimiä ohjelmoinnin avulla. Jos paikan nimi löytyi, lisäsin twiittiin tiedon kyseisen paikan koordinaateista. Lopulta jäljellä oli 20 599 twiittiä, joista kaksi kolmasosaa oli käyttäjien geotägäämiä ja kolmasosaan olin itse lisännyt tiedon paikasta vastaavan paikan nimen avustuksella. Jatkoanalyysissä ryhmittelin twiitit niiden mainitseman urheilun mukaan ja käytin tilastollisia metodeja twiittien määrän ennustamiseen.
Eri urheilulajien twiitit sijoittuvat eri puolille pääkaupunkiseutua
Urheilu- ja liikunta-aiheiset twiitit ovat keskittyneet Helsingin niemelle. Myös muita asumis- ja urheilukeskittymiä on havaittavissa, kuten Tapiola, Leppävaara ja Tikkurila. Postinumero alueisiin aggregoituna ja asukaslukuun suhteutettuna urheilutwiitit eivät kuitenkaan ole klusteroituneet, vaan jakautuneet tasaisemmin.
Käyttämistäni muuttujista parhaiten urheilutwiittien määrää mallinsivat liikuntapaikkojen lukumäärä per henkilö, työllisyysaste ja lapsien (0-14 vuotiaat) osuus postinumeroalueella. Liikuntapaikkojen määrä per henkilö sekä työllisyysaste vaikuttivat positiivisesti twiittien määrään per henkilö kun taas lapsien osuus asukkaista vaikutti negatiivisesti. Yhteensä nämä muuttujat selittivät 38% twiittien määrän henkilöä kohden variaatiosta.
Eri urheilulajeista tuli esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia. Yleisesti urheilua koski noin 20% twiiteistä (avainsanat: urheilu, liikunta, treeni, hiki jne.). Toiseksi eniten twiittejä oli juoksusta ja kolmanneksi eniten kävelystä. Harrastajamääriin suhteutettuna salibandysta, jääkiekosta ja jalkapallosta puhuttiin twiiteissä enemmän kuin niillä on harrastajia. Tämä voi johtua siitä, että lajeja seurataan aktiivisesti penkkiurheiluna. Uintia ja hiihtoa taas harrastetaan enemmän kuin niistä twiitataan.
Urheilulajit ovat jakautuneet pääkaupunkiseudulle eri tavoin. Useilla lajeilla on twiittien keskittymä Helsingin keskustassa ja muissa asuin- ja urheilukeskittymissä. Tiettyjen urheilulajien twiitit ovat taas keskittyneet urheilupaikkojen ympärille. Hiihtotwiittejä löytyy eniten Olarista, Paloheinästä, Leppävaarasta, Hakunilasta ja Tikkurilasta, joissa on hyvät ladut. Mailapelitwiitit (tennis, sulkapallo, squash ja pingis) ovat keskittyneet Smash-centeriin Myllypurossa ja Talin tenniskeskukseen. Vesiurheilutwiittit (melonta, soutu ja purjehdus) ovat asettuneet tasaisesti pitkin rannikkoa ja hotspot löytyy Nuuksiosta.
Johtopäätökset
Tutkimuksesta saatiin uutta tietoa siitä, mikä vaikuttaa urheilu- ja liikunta-aiheisten twiittien määrään ja miten twiitit jakautuvat pääkaupunkiseudulla. Urheilutwiitit ovat jakautuneet pitkälti samoin kuin asukkaat, enemmän twiittejä löytyy todennäköisesti sieltä, missä on paljon urheilupaikkoja ihmisiä kohden.
Osa urheilulajeista on twiiteissä yliedustettuna ja osa taas aliedustettuina harrastajamääriin nähden. Tähän vaikuttavat todennäköisesti kuinka suosittu laji on penkkiurheilijoiden kesken, lajin trendikkyys ja harrastajien ikäjakauma sekä aktiivisuus Twitterissä. Joidenkin lajien twiittien alueelliseen jakautumiseen urheilupaikoilla on suurempi merkitys kun toisilla lajeilla. Esimerkiksi juoksua ja kävelyä voi helposti harrastaa missä vain, kun taas hiihtäjät tarvitsevat usein hoidetun ladun ja mailapeliharrastajat kyseisen lajin kentän.
Tutkimushankkeemme oleellisiin tavoitteisiin kuuluu läheinen yhteistyö kuntien kanssa. Kuntayhteistyö saa hankkeissa monia muotoja temaattisista pienryhmätapaamisista hankkeen tulosten esittelytilaisuuksiin. Lisäksi on käyty spesifimpiä, kuntien tarpeista nousevia kommentointikierroksia ja keskusteluja.
Yhtenä yhteistyöesimerkkinä tutkijat ja Helsingin kaupungin edustajat jakoivat ajatuksia Helsingin liikuntapaikkarakentamisen tukena käyttämästä arviointimallista, jossa potentiaalisia uusia hankkeita pisteytetään ja verrataan toisiinsa mallissa esitetyin kriteerein. Kommentoimme ja keskustelimme sekä matriisiin liittyvistä sisällöllisistä seikoista, että eri aspektien arvioimisesta ja mittaamisesta käytännössä. Keskustelu oli kaksisuuntaisesti hedelmällistä ja auttoi tutkijoita ymmärtämään paremmin kaupungin näkökulmaa ja sekä toimintaa ohjaavia säädöksiä. Yhtymäkohtia hankkeemme teemojen kanssa löytyi mallista runsaasti ja kommentoimmekin mallia erityisesti hankkeen tematiikan näkökulmasta: keskustelua käytiin erityisesti eriarvoisuuden vähentämiseen, saavutettavuuteen ja liikuntapaikan tarpeen arvioimiseen liittyvistä kohdista. Lisäksi pohdimme, kuinka hankkeessa tuotettavia karttatyökaluja ja aineistoja voitaisiin mahdollisesti hyödyntää liikuntapaikkojen strategisessa suunnittelussa. Hankkeessa tuotettavia karttoja (joita tullaan jakamaan hankkeen nettisivuilla), sekä Lipas.fi palveluun lisättyjä toiminnallisuuksia (vielä koekäytössä) voidaan käytännössä käyttää liikuntapaikkojen palveluverkon ja tarjonnan, potentiaalisen kysynnän, ikäryhmittäisten väestömäärien sekä maantieteellisen saavutettavuuden arviointiin.
Helsingin yliopisto
