Teksti: Tapio Rasa
Mitä opettaja voi tarjota opiskelijoilleen? Tämän kysymyksen äärelle tuntuu Huittisissa sijaitsevan Lauttakylän lukion fysiikanopettaja Kalle Vähä-Heikkilä palaavan.
Kysyessään entisiltä oppilailtaan, mitä fysiikan tunneilta lopulta jäi käteen, vastaavat Kallen opiskelijat yleensä, että opettaja on auttanut “löytämään fysiikan”. Kun opetus on kohdallaan, fysiikka muuttuu kouluaineesta aidoksi tieteenalaksi ja syvällinen kiinnostus pääsee heräämään. Innostusta ei kuitenkaan saa aikaan, ellei itse ole innostunut. “Sun täytyy uskoa siihen mitä opetat, olla koko ajan kiinnostunut niin uusista löydöistä kuin tutustakin kurssisisällöstä,” Kalle toteaa, ja jatkaa: “Sata lasissa joka päivä.”
Lauttakylän lukio onkin erityisen ansioitunut opinahjo: opiskelijoiden ylioppilasarvosanoja vertaillessa Huittisten pieni ihme erottuu selvästi edukseen. Monet tulevat Huittisten lukioon kauempaakin. Pienessä lukiossa on ihanteelliset olosuhteet opettamiselle ja oppimiselle: opiskelijaryhmä pysyy pitkälti samana, ja jos tärkeää asiaa ei ehditä kurssilla käsitellä, voidaan seuraava kurssi aloittaa siitä, mihin jäätiin. ”Käsitteet täytyy oppia, se ei muutu”, Kalle korostaa.
Opettajan omakin suhde fysiikkaan elää ajassa. Jatko-opintojen aikana Kalle alkoi hahmottaa fysiikan selkeämmin käsitteiden kautta. “Silloin aukeni, että millaista fysiikan opetuksen pitäisi olla”, Kalle kertoo. Maaillma oli näyttäytynyt Kallelle jo pienestä pitäen fysikaalisena, ja kun luonnon ja arjen ilmiöitä pääsi tutkimaan kokeellisesti, oli kutsumus löytynyt. Nyt Kalle Vähä-Heikkilän erikoisosaamisaluetta onkin kokeellisuuteen ja demonstraatioihin perustuva opetus. Miltei jokaiselle oppitunnille löytyy oikea demo, ja jos sellaista ei heti ole, se keksitään.
Kalle ihmettelee, miten jotkut luulevat opettajan työn olevan saman toistoa. Päin vastoin: parhaita puolia opettajan työssä on nimenomaan vaihtelevuus ja mahdollisuus auttaa nuoria kehittämään taitojaan. ”En ole katunut. Kyllä tämä on maailman paras ammatti. Huonot päivät kahdentoista vuoden ajalta voi laskea yhden käden sormilla, ja nekin on enemmän johtuneet itsestä.”
Uran edetessä Kalle on alkanut saada kiitosta myös opettajakollegoilta. Tänä vuonna matemaattisten aineiden opettajien liitto MAOL valitsi Vähä-Heikkilän vuoden matemaattisten aineiden opettajaksi. Palkinto myönnettiin “kentällä tehdystä työstä” viitaten eritoten Kallen suuren suosion saavuttaneisiin täydennyskoulutuksiin. “Kokeilin vetää MAOLin paikalliskerhoille koulutuksia kokeista ja demonstraatioista. Pidin huolta, että mukana oli ainakin yksi demo, jota kukaan opettaja ei ollut nähnyt.” Palaute oli erittäin positiivista, joten Kalle jatkoi osaamisensa jakamista. “Ei se niin mene, että jos minä pidän ideani itselläni niin olisin jotenkin parempi opettaja”, Kalle ajattelee. “Jos minä tiedän jotain, niin siitä on tärkeää jakaa muille. Siinä saa samalla palautetta ja oma ammattitaito kehittyy edelleen.”
Lisätietoja Kallen opetusmenetelmistä saat seuraamalla MAOLin Dimensio-lehteä, johon Kalle kirjoittaa mm. fysiikan demonstraatioista ja fysiikanopetuksesta yleisesti.