DigiSuomi-tapahtuma järjestettiin 14-15.5.2019. Osallistuimme siihen ensi kertaa, kiinnostuneena kuulemaan muita asiantuntijoita, kuntien ja valtion virastojen muita tekijöitä, ja miten digitaalisuutta Suomesta kehitetään. Digitointi, digitaalisuus, digitaalisen tiedon hallinta ja sen rikastaminen on Digitaliaa lähellä, mutta tulipa seminaarissa myös tietojohtaminen aika ajoin eri tahoilta mainittuna.

Vertailupohjaa sai jo ensimmäisestä avauspuheenvuorosta, Euroopan innovaatisimmaksi pääkaupungiksi, valitun Ateenan CDO:n Konstantinos Champidiksen kertomus kuinka Ateenassa digitalisaatiolla saatiin tiukasta lähtötilanteesta, jossa sekä rahoitusongelmia, henkilöstövajeita ja vielä maahanmuuttokriisi, saatiin digitalisaatiolla tilannetta selkeämmäksi ja paremmaksi. Lähtötilanteessa Suomen digitaalisen teknologian integraatioindex on DTEI oli 79%  ja Kreikan 36%, josta kaupungin tilannetta alettiin kehittämään. Kolme perusolettamaa olivat: siirtymä älykkäistä kaupungeista digitaaliseen muutokseen, digitaalisuus ei ole väistettävissä vaan on välttämätöntä ja että on paljon kysymyksiä joihin vastauksia tarvitaan. Ratkaisuna nähtiin CDO-roolin luominen ja siihen panostaminen  Digital Council:n avulla (johon kuuluu kaupungin johtoa ja merkittävien yritysten pääjohtajat), ja Digitaalisuuden Tiekartta, jolla luotiin suunnitelma eteenpäin. Lopputuloksena oli akuuttien ongelmien nopea ratkaisu, Maker Space-konseptin tuominen, e-Frontdesk  – kansalaisten aktivointi eri tavoin ylipäätään. Näillä muutoksilla Ateena on päässyt parantamaan palveluja kaikille ja lopputulema olikin tuo edellä  mainittu palkinto innovatiivisuudesta.

Jarkko Moilanen muistutti rajapintojen ja alustapalvelujen tärkeydestä.

Suuret alustapalvelut ovat muualta kuin Euroopasta, joka asettaakin tänne haasteen kuinka eteenpäin – ratkaisuksi annettiin rajapinnat, joilla kumppanit, muut kehittäjät voivat jatkaa ja tehdä omia sovelluksiaan peruskäytön päälle.

Tähän  hieno jatko oli VM:n Maria Nikkilä, joka kertoi Suomen AuroraAI-hankkeesta osana esitystään, jossa kerrottiin kuinka tekoäly jalkautuu julkiselle sektorille. Tekoälyohjelman loppuraportissa olikin annettu yksitoista kokonaisuutta, jotka luovat raamit jatkolle

Tämä tuntuikin tutulta, yht’äkkiä, kuten Digitalia-projektissakin oli huomattukin, havaitsemme että ihan omassa projektissa ollaankin tekemässä kuvitusten luokittelua tekoälyä hyödyntäen  ja päädymmekin annotoinnin pulmiin, eli mistä saisi tarpeeksi digitaalista dataa, jotta tekoälyn opetusmallista saadaan tarpeeksi kattava ja monipuolinen. Tekoäly tulee hiljalleen, niin että emme huomaakaan :). Hyvä esimerkki tästä on 28.5. järjestettävä “Tekoäly tuli töihin” -seminaari, jossa katsotaan kuinka jo nyt tekoälyä kirjastotyössä käytetään, joko automaattisen kuvailun (ks. annif.org) tai muiden työkalujen tai menetelmien kautta.

Kiinnostava oli myös esitys Apotti-hankkeesta, joka on Etelä-Suomen sosiaali- ja terveysohjelmistojen kehityksistä varmasti merkittävin hanke pitkään aikaan. Kuulimme hallintamallista ja siitä kuinka hallintamallil itsessään kehittyi, projektin aikataulusta ja skenaarioista, mutta myös käytännön vinkeistä kuinka toimittajien kanssa voi kommunikointi olla vaikeaa , mutta minkälaisilla keinoilla siitäkin pääsee yli.

Yhteenvetona, kiinnostava tapahtuma, jossa oli myös uusia puhujia, joilla oli hyviä näkökulmia joko kuntien tai valtion roolista ja kenen pitäisi koordinoida ja ketä, joten toivottavasti keskustelu jatkuu eteenpäin. Oli myös kiinnostavaa keskustella muiden osallistujien kanssa ja kuulla hiukan epävirallisemmin millaisia haasteita esim. GDPR-vaatimukset ovat eri puolille tehneet.

Mikkelin yliopistokeskus järjesti tänä vuonna ensimmäistä kertaa “Mikkelin Tieteen päivät” 9.-13.4.2019.  Aiemmin vain Helsingissä olleen seminaarikavalkaadista tehtiin mikkeliläinen versio, aikomuksena tuoda tiedettä lähemmäksi eri sukupolvia. Luentoja järjestettiin eri puolilla Mikkeliä, mm. lukiossa, kirjastossa, ja tietysti itse yliopistokeskuksessa.

Puhujia oli monenlaisia, sekä humanisteja, että tietojenkäsittelijöitä, filosofeja ja kosmologeja ja aiheet yhtä moninaisia liikenteen kehityksestä , digitalisaation ja kuluttajan mahdollisuuksiin uudenlaisessa palveluympäristössä. Lisäksi myös viime vuoden Tieteenkesyttäjä junior voittaja kertoi opiskeluistaan Helsigin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja hän nostikin viime hetkien tuoreita teemoja esitellen, kysyen yleisölle mitkä niistä ovat indikaatio pysyvistä muutoksista.

Kaikilta esittäjiltä kysyttiin myös lukusuosituksia, joita löytää Mikkelin kirjaston erikoissivustolta ja kirjastossa valittuja kirjoja voi napata näyttelystä lainattavakseen. Hieno esimerkki lainausinnon kasvusta on Rantakylän koulun Iku-Turso , jossa lukuhirviö kasvoi lukemisen edetessä.

Vanhoja digitoituja kirjoja löytää myös digi.kansalliskirjasto.fi -palvelusta, valitse vain aineistolajiksi ‘kirjat’. Mahdollisesti jatkossa niistä tehdään myös aineistopaketteja tiedonlouhintaa varten, joten lainathan palautetta, jos sinulla olisi tarvetta tietynlaiselle aineistopaketille esim. kielen tai vuoden mukaan lajiteltuna.

P.S. Lauantaina 13.4. klo 12-15.30 Päämajatalossa on vielä Tieteen päivien tapahtuma, joten kipi kapi ohjelmaa tutkimaan, jos vielä askeleet eivät ole Tieteen päiville vieneet. Aina on mahdollista laajentaa omaa maailmanpiiriään ja löytää yllättäviä suosikkeja, oman piirin ulkopuolelta.

Helsingin yliopiston ja Digitalian väkeä kävi tutustumassa Mikkelin yliopistokeskuksen järjestämään tutustumismatkaan LUT-yliopistossa, Lappeenrannassa. Kiitokset järjestäjille, matka oli erittäin mielenkiintoinen ja herätti uusia ajatuksia.  Saimme katsauksen LUT-yliopiston tutkimukselliseen ja opetukselliseen tilanteeseen ja kuinka yliopisto, eri mittareilla, löytyykin ihan Suomen yliopistojen kärkikaartista.

Toiminta oli vireää, jota osoitti mm. suhteellisen tuoreelta kuulostava ViipuriLAB, joka ei nimestään huolimatta liity Viipurin alueeseen, vaan on kokoavana elementtinä tietyille tutkimussuunnille, vahvistaen sitten organisaatiota laajemmin.  Analytiikan hyödyntäminen ja eri päätöksiin johtavat reitit ovatkin nykyään kehityksen alla erilaisissa organisaatioissa, jotta muuttuva ympäristö ja sieltä tulevat signaalit osattaisiin ottaa huomioon päätöksenteossa ja linjauksissa.

Loppuhuipennuksena kävimme vielä tutustumassa LUT-yliopiston, J. Hyneman Center:n – protopajaan, jossa kurssien prototyyppejä voi rakennella. Saimme esittelyn labran mahdollisuuksiin, metalli-, puupajaan ja osaavaan henkilöstöön, joka auttaa opiskelijoita tarvittaessa. Huhtikuun lopussa on taas protopajan projektien esitelystä esittelypäivä, johon jäämme toivomaan etäyhteysmahdollisuutta.

Digitalia-projektin viestinnässä on pohdittu, kuinka tekijänoikeusasioita voisi paremmin viestiä eri puolella Suomea oleville kansalaisille. Saavutettavuus- ja selkokielihengessä Digitaliassa on nyt kehitetty työmallia, selkeää vuokaaviota, jolla vikkelät karjalaiset, moniulotteiset savolaiset ja harkitsevät hämäläiset saavat paremmin mahdollisuuksia havainnoida tekijänoikeuksien mysteereitä. Visuaalisilla poluilla ja tuttavallisella murteella tekijänoikeusasiat saadaan selkeämmiksi kaikille.

Kaavion teossa auttanut konsulentti A.-P. Rilli toteaa “vuokaaviot ovat löytäneet itsensä insinöörien sydämmistä koko kansan tietoisuuteen, ja sanotaanhan että yksi kuva vastaa tuhatta sanaa, niinpä tällä kuvalla saamme tiivistettyä monta monimuotoista tekijänoikeusaspektia”.  Mallin keskeneräisyydestä kysyttäessä A.-P. pitää tätä tärkeänä avauksena, jolla voidaan aloittaa keskustelu eri teoslajeista ja niiden eri käyttötilanteiden, ja käyttäjien käyttötavoista. “Tässä kaaviossa on vasta murto-osa eri mahdollisuuksista. Valmistuessaan tämä malli voi viedä Suomen kärkimaaksi tekijänoikeuksista vapaiden aineistojen maksimaalisessa hyödyntämisessä kuitenkin huomioiden tekijöiden oikeudet, joka on tulevan tekijänoikeusdirektiivin voimaantuloa odottaessa oleellinen kilpailuetu, kansainvälisessä monitoimijaympäristössä, ja siten tärkeä koko luovalle GLAM-sektorille.

Lisää teemasta

• Tekijänoikeuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#a404-1961
• Uusi EU:n direktiivi: https://yle.fi/uutiset/3-10707635 
• https://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20190111IPR23225/questions-and-answers-on-issues-about-the-digital-copyright-directive