Author Archives: Inkeri Kontro

Laskupajaprojekti ja pajaohjaaminen

|

Laskupaja edistyy. Vapaaehtoisvoimin pyörivä Laskupajaprojekti järjestää kokeiluluontoisen päivystyksen isoon laskariluokkaan (D208) huhtikuun ajaksi. Tarkemmat päivystysajat näkyvät kalenterista.

Ensi vuodelle järjestetään myös kurssi Pienryhmäohjaus fysiikassa (1 op), joka on tarkoitettu paitsi kurssiassistenteille, myös alkupään opiskelijoille, jotka ehkä eivät vielä ole valikoituneet kurssiassistenteiksi. Kurssiin sisältyy koulutusta ja pajaohjauksen harjoittelua. Ajatuksena on, että pajatoiminnasta ja assaroinnista kiinnostuneet saavat pehmeän laskun opettamiseen (ja opintopisteen), ja nämä näytöt toisaalta auttavat palkallisen assaripestin saamisessa tulevaisuudessa.

Työn teettäminen pelkkiä opintopisteitä vastaan ei tietenkään ole ongelmaton ratkaisu, ja siksi kurssi pidetään lyhyenä ja siihen sisältyy opiskelua. Kurssilta palkkatyöhön pääsy ei tietenkään voi olla automaatio, mutta toisaalta yhtä lailla itsestäänselvää on, että assariksi on helpompi palkata ihminen joka tunnetaan ja josta tiedetään, että hän pärjää.

Fakta on, että nykyinen assarijärjestelmä maksaa suunnilleen saman verran kuin pelkkä paja palkka-assareilla. Paja-assarien palkkaaminen on siis myös rahakysymys. Kursseilta ei varmastikaan pääsääntöisesti tulla irrottamaan assariresursseja, koska tietyt asiat kursseillamme toimivat hyvin. Pajamuotoinen ohjaaminen toimii todistetusti ainakin alkupään kursseilla, mutta nimenomaan näillä kursseilla laboratoriotyöt on integroitu kursseihin tiiviisti ja ne toimivat erinomaisesti. Näiden kurssien laskuharjoitukset voidaan muuttaa “kurssin sisäiseksi pajaksi” mutta ainakin tällä hetkellä tuntuu hyvältä, että assistentit ovat sitoutuneet sekä laskarien että laboratoriotöiden ymmärtämiseen. Toisaalta korkeamman (esim. maisteri-) tason kurssien opettamisesta pajamuotoisesti on rajallisesti kokemuksia ainakin fysiikassa. Kommentteihin saa linkata vastaantulevia tutkimuksia aiheesta.

Opiskelijat kokevat pajaohjauksen hyödylliseksi myös silloin, kun pajaohjaajalla ei ole ollut vastauksia. Yhdessä tekeminen on opettavaista joka tapauksessa. On kuitenkin varmasti myös raja, jonka jälkeen pajaohjaajasta ei hirveästi ole hyötyä – toisen vuoden teoreetikon apu elektroniikan syventäviin kursseihin tai päinvastoin ei todennäköisesti enää mene edes vertaistuen piiriin, joten ennen kuin syventäviltä kursseilta irrotetaan resursseja pajaohjaukseen, pitää katsoa, kannattaako se kokonaisuuden kannalta.

D208:ssa on joka tapauksessa ensi maanantaista lähtien päivystys, joka kattaa melkein kaikki tunnit, kun ohjattua opetusta ei ole. Menkää ja opiskelkaa!

Ilkka, Inkeri ja fysiikan oppiainevastaava Hanna Vehkamäki ovat myös tavattavissa opetuksen kehittämisen proffakahveilla perjantaina 27.3. opiskelijahuoneella.

Aineopintojen laboratoriotyöt: tiiviskurssit

|

Tämä ei ole luvattu merkintä Aineopintojen laboratoriotöihin liittyvien ongelmien pitkän tähtäimen ratkaisuista. Pikemminkin nämä kesän tiiviskurssit ovat laastari ja kyynärsauva. Joskus niitäkin tarvitaan.

Fysiikan aineopintojen laboratoriotyöt I-II -kursseja voi suorittaa kesällä 2015 tiiviskursseilla. Tiiviskurssit ovat tarkoitetut erityisesti opiskelijoille, joiden valmistuminen on viivästynyt tai uhkaa viivästyä laboratoriotöiden puuttumisen vuoksi. Jos tilaa on, kursseille voidaan ottaa myös muita kiinnostuneita, erityisesti jos heillä on painavat syyt kurssin suorittamiseen kesällä.

Ensimmäinen tiiviskurssi järjestetään 18.-29.5. ja toinen 1.-12.6. Molemmat kurssit kestävät kaksi viikkoa, ja niihin kuuluu laboratoriotöiden suoritus sekä ohjausta tulosten käsittelyyn ja raporttien/selostusten kirjoittamiseen. Kahden viikon puitteissa siis myös palautetaan selostukset kaikista töistä. Jos laboratoriotöistä on aiempia suorituksia, niitä ei tarvitse tehdä uudestaan. Valmistautumalla huolellisesti ja tekemällä pitkää päivää voi kuitenkin jopa kaikki 14 työtä suorittaa kurssin puitteissa.

Tiiviskurssi on erinomainen tapa saada roikkuvat opinnot pakettiin.

Kurssille ilmoittaudutaan osoitteessa https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/59334/lomake.html (Päivitys 15.4.2015: Tiiviskursseille päässeet on valittu ja kaikille hakeneille ilmoitettu päätöksistä.)

Kursseille hyväksytyille ilmoitetaan viimeistään huhtikuun lopussa.

Aineopintojen labrat: ongelmat

|

Yksi kandidaatintutkinnon murheenkryyneistä on kurssipari nimeltä Aineopintojen laboratoriotyöt I-II. Nämä ovat kurssit, joihin todellakin kiteytyy lausahdus “kaikki kurssit ehtii suorittaa ennen kuin valmistuu”.

Aineopintojen laboratoriotyöt pitäisi suorittaa kolmantena opiskeluvuotena. Kun tarkastellaan 2008-2011 aloittaneita fysiikan pääaineopiskelijoita, mediaaniaika kurssin AOL I suorittamiseen oli lähes neljä vuotta (47 kuukautta) opintojen aloittamisen jälkeen, ja AOL II valmistui vastaavasti hieman yli neljän vuoden päästä (49 kuukautta). Luvut ovat suuntaa-antavia ja poissaolovuosia sen paremmin armeijan kuin muiden syiden takia ei ole huomioitu. Hälyttävää on kuitenkin se, että kaikista näinä vuosina aloittaneista opiskelijoista vain 35 on läpäissyt AOL I:n ja 25 AOL II:n.

Kun tarkastellaan edellisen neljän vuoden (2004-2007) aikana aloittaneita, AOL I suoritettiin keskimäärin 52 kuukauden ja AOL II keskimäärin 58 kuukauden jälkeen, suorittaneita oli yhteensä 65 ja 63. Käytännössä siis puolet ainelabran suorittaneista on suorittänut sen viidennen opintovuoden loppupuolella tai sen jälkeen.

Ainelabrat ovat siis vaikeuksissa. Mistä tämä johtuu?

Työtavoista

Mitenköhän kultaisella 90-luvulla valmistuttiin, kun labroja piti suorittaa enemmän ja jokaisesta piti kirjoittaa selostus? Ainakin jotkut vanhemmat tutkijat valittelevat nykyisestä pullamössösukupolvesta.

Totuus kuitenkin on, että ainelabrojen suoritustapa on kehno. Varaa itse, yksin, itsellesi laboratoriovuoro, valmistaudu siihen itse, suorita työ itsenäisesti, kirjoita itse selostuksesi ja tee siihen tarvittavat muokkaukset, pidä itse huolta siitä, että suoritat kaikki työt, ja kun kurssi on suoritettu, jalkaudu vastuuopettajan luo pyytämään arvosanaa. Jos tarvitset vertaistukea, etsi sitä itse. (Facebookissa on muuten ryhmä, joka auttaa.)

Aikatauluttomat kurssit jäävät helposti venymään ja vanumaan. Tyypillisesti näin ajatellaan käyvän graduille. Jos gradua ei tee tutkimusryhmään, ja jos sen tekemisen aikana erehtyy töihin joista maksetaan, gradu jää tekemättä. Meillä on kuitenkin myös opiskelijoita, joilla on gradu tehtynä mutta aineopintojen laboratoriotyöt puuttuvat.

Kurssien työt vanhentuneita sisällön ja laitteistojen puolesta

Osa töistä on selvästikin vanhentuneita. Elektroniikalla on suhteettoman iso painoarvo. Tiettyjä asioita, kuten komponenttien juottamisen opettelu, on karsittu, mutta edelleen kaksi kahdeksasta pakollisesta työstä käsittelee elektroniikkaa, vaikka elektroniikan kurssi ei ole pakollinen. (Mittausmenetelmät on, joten operaatiovahvistin-työn voidaan argumentoida liittyvän siihen. Etäisesti.) Valinnaisia elektroniikan töitä on lisäksi pari (Loogiset peruselementit ja Transistorivahvistin).

Useat säteilytöissä aiemmin käytetyt standardilähteet ovat ajan saatossa puoliintuneet pois (tarkoitan sinua, natrium-22!) Kalibrointi onnistuu toki edelleen, mutta eihän tämä hirveän ajanmukaista kuvaa anna. Ylipäätään monet työt eivät varsinaisesti opeta fysiikkaa – laitteiston kanssa tappeleminen on toki olennainen osa soveltavaa fysiikkaa, mutta ei pääasia.

Ainelabrat pitäisi uudistaa, ja laboratorion esimieskin on tästä tietoinen. Jostain syystä kurssiuudistus valuu kuitenkin aina to do -listan häntäpäähän. Ja kuten kaikki tiedämme, kyllähän to do -listalla mittaa on, sen tyhjenemistä ei kannata odottaa henkeään pidättäen.

Assistenttihajontaa (tai -hajoilua)

Osa assistenteista on selvästi suositumpia kuin toiset. Tähän vaikuttaa varmasti assistenttien puhuma kieli – osa opiskelijoista vierastaa selkkarien kirjoittamista englanniksi – ja ehkä myös assistenttien ohjaustyyli ja assistenttien antamat arvosanat. Viimeisimpää on pyritty yhtenäistämään yhteisellä arvostelumatriisilla, joka speksaa kuhunkin arvosanaan tarvittavat suoritukset niin labratyöskentelyn, tulosten ja tulostenkäsittelyn, kuin selostuksen muodonkin suhteen.

Kaikki ainelabran assistentit ovat opetusvelvollisia. Opetusvelvollisuus on täyspäiväiselle työntekijälle 5% työajasta eli 80 h. Lukuvuodelle 2014-2015 päätettiin, että opetusvelvollisuus on pääsääntöisesti 28 tuntia lähiopetusta. Loppu on tarkoitus käyttää valmisteluun ja palavereihin. Ainelabrassa opetusvelvollisuus on n. 10 työvuoroa eli 40 h. Tämä on kompromissi, ja se on kaikille huono. Assistentin on vaikea oppia kaikkia ~20 työtä, kun hän ohjaa vain kymmenen vuoroa vuodessa, ja assistentteja tarvitaan aika liuta. Tämä osaltaan vaikeuttaa tiedonkulkua ja johtaa siihen, että välillä labravuoroja on niukalti tarjolla – ja välillä vuoroille tulee vain 1-2 opiskelijaa, mikä taas laitoksen ja assistentin näkökulmasta on tyhjäkäyntiä.

Assistentti ei tutustu opiskelijoihin, koska naamat vaihtuvat työvuorolta toiselle.

Opiskelijat

Kun syyttävä sormi on kohdistettu puitteisiin ja opettajiin, lienee reilua puhua myös opiskelijoiden osuudesta.

On vaikea ohjata opiskelijaa, joka ei erota elektroniikan komponentteja toisistaan, jolla on työohje hukassa, ja joka on buukannut työvuoron alkamaan niin, että laboratoriotyö pitäisi saada menemään kahdessa tunnissa neljän sijaan. Assistenttia turhauttaa myös ohjata ihminen läpi vaikeasti työstä ja jäädä kuuntelemaan radiohiljaisuutta. Zeemanin ilmiön selostuksia palautuu suorastaan hämmentävän vähän siihen nähden, että palauttamatta sitä ei voi valmistua kandidaatiksi fysiikasta. Apua opiskelija ei silti kysy – hän hautoo tuloksia pari vuotta ja varaa sitten uuden laboratoriovuoron jollekin toiselle assistentille.

Opiskelijan esitiedot eivät välttämättä ole kunnossa. Joskus opiskelija tulee tekemään työtä – jopa valinnaista työtä! – jonka taitoja hänellä ei yksinkertaisesti ole. Transistorivahvistin on hieno työ niille, jotka osaavat mitoittaa vahvistimen, mutta sitä on turha tulla tekemään, jos vastinpiirin käsite on uppo-outo. Jos saa näppyjä tilastoista, Pulssilaskennan statistiikka ei ehkä ole voittajan valinta.

Useammin ongelma kuitenkin on, että kurssit on käyty vuosia sitten, ja sen jälkeen autuaasti haudattu. Jos kvanttimekaniikkaa ei ole käynyt alkua pidemmälle ja Zeemanin ilmiöstä on viimeksi kuullut neljä vuotta aiemmin, työtä on enemmän kuin jos labraan hakeutuu kun asia on tuoreessa muistissa. Kyseinen työ ei useimmille ole helppo jälkimmäisessäkään tapauksessa.

Disclaimer: Kirjoittaja on sekä suorittanut että ohjannut ainelabroja kritisoimillaan tavoilla.

Sähkömagnetismin laskareista entistä pajamaisemmat

|

Uuden vuoden kunniaksi kehitys kehittyy, ja kevään 2015 sähkömagnetismin laskareista tulee entistä pajamaisemmat. Muutos ei ole suurensuuri – jo aiemmin on toki ollut sallittua käydä useammissa laskareissa. Opiskelijoilla on kuitenkin aiemmin ollut “oma” laskariryhmä. Jatkossa omaa on vain laboratorioryhmä, ja assistentit päivystävät luokassa D208 keskiviikkoisin klo 12-16 ja perjantaisin klo 10-12.

Syitä muutokselle on kaksi. Ensinäkin keskiviikon iltaryhmä (klo 16-18) ja torstain aamuryhmä (klo 8-10) ovat olleet epäsuosittuja, ja on järkevämpää siirtää assareiden työpanosta sellaisiin aikoihin, jossa oikeasti on kysyntää. Iltaryhmän ajatus on ollut tarjota ryhmä myös opiskelijoille, jotka eivät pysty osallistumaan päiväryhmiin, mutta kun syksyn ryhmän osanottajilta kysyttiin, kuinka monelle eivät muut ajat käyneet, tällaisia osanottajia ei löytynyt.

Toisekseen palautteessa on käynyt ilmi, että pelkästään keskiviikkoon ja torstain varhaisiin tunteihin keskittynyt opetus koettiin liian aikaiseksi – opiskelijat halusivat apua myös sellaiseen ajankohtaan, jolloin ovat jo kerenneet tutustua tehtäviin enemmän. Nyt pajaa on siis sekä heti luentojen päälle, että parin päivän tuumaustauon jälkeen.

Labraryhmät jatkavat vanhaan malliin, ja assarit tarkastavat edelleen myös labraryhmänsä laskuharjoitukset.

Huom! Kurssille ilmoittautuminen tapahtuu normaalisti WebOodissa. Uudistus ei kerennyt ryhmäjakoon asti. Labraryhmä pitää edelleen paikkansa, mutta osa laskariajoista ei. Tästä ei ilmoittautujan tarvitse sen enempää välittää – laskarisalissa saa tosiaan istua niin monena tuntina kuin haluaa.

Assarikoulutus kantaa hedelmää

|

Lukuvuodelle 2014 on tehty muutamia uudistuksia, jotka ovat vaikuttaneet siihen, kuinka assareita valikoidaan kursseille. Assareitahan on kahdensorttisia – niitä, joilla on opetusvelvollisuus, eli jotka on palkattu tutkimustyöhön mutta pääsevät tai joutuvat myös opettamaan, ja niitä, jotka palkataan tuntiopettajiksi. Tänä vuonna opetusvelvollisuuksia tarkasteltiin keskitetysti, jonka jälkeen palkattiin tuntiopettajia sen verran kuin lisäkäsipareja tarvittiin. Sekä syksy että kevät pyrittiin hoitamaan kerralla kuntoon, vaikka pientä hienosäätöä toki tulikin.

Aikaisemmin tunnolliset luennoijat ovat toki rekrynneet itselleen opetusvelvolliset hyvissä ajoin mahdollisuuksien mukaan, mutta assareita on etsitty myös juuri ennen kurssin alkua – tai pahimmillaan sen jo alettua. Tästä pyrittiin siis pääsemään eroon. Lisäksi assareita päätettiin kouluttaa, koska on aika paljon vaadittu, että vaikka vain toisen vuoden opiskelija osaisi toimia luokkatilanteessa erinomaisesti ilman, että hänelle annetaan vinkkejä siitä, mitä “erinomaisesti” tarkoittaa. Aloitimme pienesti: syksyn perus- ja aineopintojen keskeisten kurssien assistenteille tarjottiin lyhyt kolmen tunnin tietopaketti siitä, mitä heiltä odotetaan.

Koulutuksen painopiste oli työkaluissa. Miten autat parhaiten opiskelijaa? Kuuntele huolella kysymys ja mieluusti toista se, jotta varmistat vastaavasi oikeaan asiaan. Jos pystyt, auta opiskelijaa eteenpäin kysymällä kysymyksiä, jotka auttavat häntä oivaltamaan asian itse. Anna apua sen verran kuin tarvitaan, mutta jätä onnistumisen ilo opiskelijalle. Älä ota käyttöön sellaisia matemaattisia työkaluja, joita opiskelija ei ymmärrä. Älä sano “tämähän on helppoa” saati “triviaalia” – kun ongelma on ratkennut, voit ehkä todeta, että eihän se niin vaikeaa ollut, mutta asiat ovat helppoja vasta jos ne osaa.

Koulutuksessa puhuttiin myös valmistautumisesta. Lähes kaikilla kursseilla oli käytössä laskaripalaveri, josta assistentit saivat etukäteen apua ja tukea tehtäviin. Yhteys luennoitsijoihin on siis ollut auki, ja assistentit ovat voineet miettiä laskaritehtäviä ja niiden kytkeytymistä luentoihin yhdessä luennoitsijan kanssa. Lisäksi puhuimme siitä, miten tehdä itsestä helpostilähestyttävä – alkaen siitä, että jos pöydässä on tilaa, opiskelijan viereen voi istua. Helpottaa jutustelua eikä käy selänkään päälle.

Oliko tästä sitten hyötyä?

Assistenttien suoriutumista voidaan arvioida esimerkiksi kurssipalautteen avulla. Kurssipalautteessa opiskelijat vastaavat muun muassa väittämään “Assistentin tapa selittää auttoi minua oppimaan” asteikolla 1-5, jossa 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä. Vastaukset lajitellaan assistenteittain. Tämä tarjoaa mahdollisuuden arvioida (toki karkeasti) kuinka hyödylliseksi assistentin toiminta koetaan.

Viime vuonna assistenttien saamat arviot ovat yleisesti pyörineet välillä 2,5-4,0. Muutama supertapaus on saanut nelosen ylittäviä keskiarvoja, ja ikävä kyllä myös muutamia toisen ääripään tapauksia on löytynyt. Haluamme tietenkin tarjota opiskelijoille riittävän hyvää opetusta. Ennen koulutuksia asetimme tavoitetasoksi, että saisimme karsittua kolmosen alittavat suoritukset pois.

Tämä onnistui. Assarit ovat saaneet tänä vuonna poikkeuksellisen hyvää palautetta, ja mikä tärkeämpää, heikommat suoritukset ovat näiltä kursseilta lähes karsiutuneet. Yksikään koulutuksessa ollut assistentti ei jäänyt alle 3,4:n, ja huippuja on tullut entistä enemmän. Rehellisyyden nimissä on toki myönnettävä, että assarien lukumäärä on niin pieni ja datassa niin paljon muitakin muuttujia, että minkäänlainen tilastollinen tarkastelu ei onnistu. Myöskin koulutuksen väliin jättäneet ovat suoriutuneet hyvin (lähes poikkeuksetta ylittäneet tavoitetason), eli varmasti myös kursseilla oleva henki, hyvät assaritoverit ja vaativat luennoitsijat ovat itsessään vaikuttaneet.

Isoille perus- ja aineopintojen kursseille on toki myös valikoitu opetusvelvollisista innokasta väkeä, ja tuntiopettajille oli tänä vuonna haastattelu. Tilanne ei siis ole vertailukelpoinen tilanteeseen, jossa luennoitsija juoksee viisi minuuttia ennen luennon alkua pitkin käytävää vapaaehtoistamassa ihmisiä, jotka eivät ehtineet piiloutua. Toisaalta nimenomaan näille kursseille on aiemminkin palkattu paljon tuntiopettajia ja otettu innokkaita opetusvelvollisia, joten samaakin porukkaa on paljon mukana.

Pajapilottien antia

|

Pajapiloteista kerättiin palaute, jonka perusteella mietitään jatkoa. Pajatoiminnasta on saatu positiivista palautetta ja sen perään on pitkään kyselty, joten tästä on hyvä lähteä miettimään, minkälaisena Fysiikan laitoksen pajatoiminta palvelisi parhaiten mahdollisimman montaa opiskelijaa.

Pajassa kävi varsin nopeasti selväksi, että “yleisassarista” on hyötyä vieressäkulkijana ja tuutorina – ihmisenä, joka voi lähestyä ongelmaa eri kannalta. Valmiita ratkaisuja assistentilla ei ole tarjota, eikä assistentin usein ole mahdollista edes suoraan nähdä, kuinka itselle vieraan tehtävän ratkaisu menee. Tällaista ongelmaa ei tietenkään kurssikohtaisessa pajassa ole, koska sellaisessa assarin eteen tulee paljon rajallisempi määrä ongelmia, hän on usein käynyt laskaripalaverissa kuulemassa mitä luennoitsija on hakenut takaa, ja hänellä pitäisi jopa olla valmiit mallit.

Toisaalta monia auttaa jo se, että saa viereen jonkun miettimään yhdessä, joten ajatusta pajasta ei haudata sillä perusteella, että assari ei voi osata kaikkea.

Pajatoiminnan selvittäminen etenee seuraavasti: luemme huolella läpi saadun palautteen ja kysymme sekä muilta Kumpulan laitoksilta että muista yliopistoista, joissa on vastaava systeemi fysiikassa, miten kaikenlaiset ikävät pikkujutut kuten aikataulut ja raha-asiat saadaan hoidettua. Sen jälkeen lähdetään selvittämään, kuinka laajaan päivystykseen on resursseja – ja millaista tukea päivystäville assareille pitää järjestää, jotta päivystyksestä on mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman isolle osalle opiskelijoita.

Pajapilotti 2 torstaina

|

“Yleisassareiden” läsnäolo pajaluokassa D208 sai positiivista palautetta paikalle tulleilta opiskelijoilta. Tänään opiskelijat painottuivat peruskursseihin (erityisesti Vuorovaikutuksiin ja aineeseen), ja opiskelijoita oli paikalle saapunut yli 30. Palaute oli varsin positiivista, joskin assarit huomasivat itse, että oudomman kurssin ongelmia ei tuosta noin vain lonkalta ratkaista, vaikka kurssi olisi käytynäkin. Tärkeintä kuitenkin tietenkin on, että opiskelijat kokevat avun hyödylliseksi.

Torstaina otetaan uusintakierros, joten vielä pääsee testiyleisöksi ja antamaan palautetta!

Pajapilotti

|

Fysiikan laitokselta on toivottu matematiikan ja tietojenkäsittelyn tyylistä “yleispajaa”, johon voi tulla pyytämään neuvoja kurssin kuin kurssin asioissa. Aina kun yleispajaa on henkilökunnan kesken pohdittu, esteeksi on koettu se, että harva (lue: vielä ei ole ilmoittautunut yhtäkään) kokee olevansa niin varma niin monella fysiikan osa-alueella, että uskaltaisi mennä pajaan valmistautumatta huolellisesti ainakin suurimpien kurssien laskareihin.

Olemme pohtineet, onko fysiikan opettaminen ja opiskelu todella niin erilaista kuin matematiikan ja tietokäsittelytieteen, vai onko syynä liiallinen itsekritiikki, joka estää uusien asioiden kokeilemisen. Koska hyviä ajatuksia ei pidä tyrmätä henkilökunnan mutuilun perusteella, järjestämme pajapilotin joulukuun ensimmäisellä viikolla luokassa D208.

Pajapilotit pidetään ti 2.12. klo 12-14 ja to 4.12. klo 12-14. Tällöin D208:aan suuntaavat eri vaiheessa fyysikon uralla olevat assistentit, jotka auttavat parhaan kykynsä mukaan laskareissa, labraselkkareissa ja muissa päivänpolttavissa kysymyksissä. Pilotin tarkoitus on haarukoida sitä, onko tällaiselle pajalle tilausta, minkätasoisia ongelmia pajaan tuodaan, ja onko “yleisassistentista” hyötyä opiskelijoille keskimäärin. Osallistujilta kerätään tietenkin myös palautetta, jonka perusteella voidaan arvioida, onko tällainen malli mahdollinen Fysiikan laitoksella ja mitä se vaatisi.

Termofysiikan yleisöryntäys

|

Termofysiikan kurssi jaettiin kahtia syksyksi 2014. Vanhaan termofysiikan kurssiin sisältyi monenlaisia aiheita ja kurssi koettiin hyvin raskaaksi. Kurssin aloitti tyypillisesti noin sata opiskelijaa ja läpäisi viitisenkymmentä. Kurssin suositeltu suoritusaika on fysiikan pääaineopiskelijoilla toisen vuoden syksyllä.

Kurssi päätettiin jakaa kahteen osaan, joista ensimmäinen on kevyempi Termofysiikan perusteet (4 op) ja toinen syvemmälle osittaisderivaattojen ihmeelliseen maailmaan menevä Termodynaamiset potentiaalit (6 op). Opintopisteissä on huomioitu se, että jälkimmäiseen kurssiin sisältyy esseen kirjoittaminen.

Termofysiikan perusteisiin ilmoittautui syksyllä noin 140 henkeä, kun laitos oli konservatiivisesti varautunut noin sataan. Vielä ilahduttavampaa oli osallistujamäärän kehitys: kurssin keskeyttäminen oli todella harvinaista. Kurssiin oltiin selvästi tyytyväisiä ja jatko-osalle (Termodynaamiset potentiaalit) ilmoittautuikin niin paljon väkeä, että laskariryhmien määrää kasvatettiin kolmesta neljään. Nähtäväksi jää, onko tämä vuosi vain anomalia, vai nouseeko termo pysyvästi aiempaa isommaksi kurssiksi.

Tiedotus siirtyy 2010-luvulle

|

Fysiikan laitoksella on jo pitkään kehitetty opetusta, sekä muuttamalla perusopetuksen käytäntöjä kurssipalautteen ja opetushenkilökunnan kokemuksien perusteella, että esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille tiloja, jotka soveltuvat opiskeluun. Kävi kuitenkin ilmi, että esimerkiksi laskupajakäytössä olevasta luokasta D105 ei tiedetty välttämättä sen paremmin opiskelijoiden kuin henkilökunnankaan parissa. Nyt, kun vastaavia tiloja avataan lisää, haluamme varmistaa, että kaikki tieto löytyy samasta paikasta.

Tähän blogiin on kerätään luokkien D105, D204 ja D208 lukujärjestykset, jotta voit helposti löytää tiedon siitä, milloin toivomasi laskupaja onkaan, ja uskaltaako D208:aan mennä lataamaan läppäriä ja laskemaan laskuja tiistaisin, vai onko siellä ohjattua opetusta juuri silloin kun sinulla olisi aikaa laskea. (Ei ole, se on 2. jaksossa vapaa koko tiistain!)

Täällä kerrotaan myös opetuksen kehitystyöstä, esimerkiksi kurssiuudistuksista ja kerätystä kurssipalautteesta. Muodoksi valikoitui blogi sen helpon ylläpidettävyyden ja kommentointimahdollisuuksien takia. Blogilla pitää olla helppo ja iskevä nimi, jotta meidät löydetään muistetaan, joten käytyämme juttelemassa fuksien ja Resonanssin kanssa nimeksi valikoitui Älä hajoile. Myös osoitteen pitää olla sellainen, että se on helppo löytää. Ajattelimme, että “fyysikoille” kuvaa parhaiten sitä, mitä haluamme tehdä. Tarkoitus on toimia resurssina teille: opiskelijoille, assistenteille ja muulle henkilökunnalle.