Helsingin yliopisto
Hyytiälän uuden pihapiirin valmistuttua vuoden 1912 juhannuksen jälkeen, suoritti metsäylioppilas Lennart Segerstråle siellä ensimmäisen kesän harjoitteluaan. Valmistuttuaan hän ei kauaakaan elättänyt itseään metsänhoitajana, kun intohimo vei kokopäiväisen taiteilijan polulle. Maalaustaiteen lisäksi Segerstråle tunnetaan taidegraafikkona.
Segerstråle kuvasi uransa alkupuolella erityisesti lintuja ja luontoa ympärillään. Hän piirsi ulkona luonnoksia, joiden pohjalta ikuisti kokemansa maalauksiksi kankaalle. Joutsenet ovat hänen teoksissaan usein esillä oleva aihe. Hän maalasi niitä erilaisissa ympäristöissä niin yksittäin kuin parvina. Sibeliukselle hän lahjoitti vuonna 1915 maalauksen Joutsenia sumussa säveltäjän 50-vuotisjuhlakonsertin kuultuaan.
Segerstrålen huomattavimpia tuotoksia ovat monumentaalikokoiset teokset, joista merkittävimpinä vuonna 1943 valmistuneet Finlandia-freskot Suomi herää ja Suomi Rakentaa Suomen Pankissa. Nämä Segerstrålen päätyöksi tituleeratut freskot tilasi Suomen Pankin pääjohtaja Risto Ryti, ystävänsä Gösta Serlachiuksen suosituksesta. Segerstråle oli nimittäin 1930-luvulla maalannut Mänttään Serlachiuksen kotiin kattomaalauksen Kirjallisuuden synty ja tehtaan uuteen pääkonttoriin kolme freskoa: Maa, Metsä ja Mäntän syntyhistoria. Nykyisin Serlachius-museoina toimivissa rakennuksissa on esillä myös muita Segerstrålen teoksia.
Lennart Segerstråle – Pegasoksen siivestä -kirjan mukaan Segerstråle vietti tuotteliaan kesän Hyytiälässä vuonna 1912. Silloin syntyi monia lintuaiheisia tauluja, joita taiteilijan taidoista vakuuttuneet kurssitoveritkin ostivat itselleen. Maalasipa hän myös lahjaksi annetun taulun silloiselle Hyytiälän ”herraskaiselle emännälle” Helka Ylpölle. Kiitollisten kurssilaisten lahjoittamassa maalauksessa liitelee kolme joutsenta Kuivajärven yllä.
Vanhassa ruokalassa on yhä nykyisin metsäylioppilas Segerstrålen näyttävä teos Hyytiälä-kesältä. Näkymä teeriä kuvaavasta kohtalaisen isosta maalauksesta pianon yllä piirtyy helposti mieleeni. Tuosta maalauksesta sai alkunsa kiinnostukseni maalarin elämäntyöhön. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin maalattu Metsä ja mies -niminen fresko Metsätalon aulan rappukäytävän yllä taasen kuvaa Segerstrålen uran antia sellaisena, kuin siihen suurempi yleisö taitaa olla tutustunut.
Segerstrålen elämään osui ankeita ajanjaksoja aina venäläistämisvuosista alkaen. Metsänhoitajaksi hän valmistui vuonna 1915, eli ensimmäisen maailmansodan aikaan. Pian sisällissota vei häntä Hämeen rintamalla. 1920-luvulla taiteilijan poika hukkui ja seuraavana vuosikymmenenä syttyi toinen maailmansota, jossa kaatui hänen toinen poikansa. Liekö näillä tapahtumilla ollut osuutta siirtymiseen lintuaiheista kristillisiin ja yksilöä suurempiin teemoihin?
Kirjoittaja: Albert Häme (K-113) ystävänsä Elias Liimataisen (K-112) näkemysten avustamana. Tekstin pääkuva Metsä ja mies -freskosta: Albert Häme.
Kirjallisuus:
Lennart Segerstråle. Göstan pieni taidekirjasto 1.
Lennart Segerstråle – Pegasoksen siivestä. Gösta Serlachiuksen taidemuseo.
Hyytiälän kolmas kurssi, Muistoja ja kuvauksia.