IOL 2019 -matkakertomus: Kielitieteellistä kilvoittelua kimchin voimalla

Tässä postauksessa Suomen joukkueen olympiaviikon tunnelmat Kielitieteen kansainvälisissä olympialaisissa (IOL) Korean Yonginissa 28.7.-3.8.2019 sekä vuoden 2019 olympialaisten tehtävät, ratkaisut ja tulokset.

Matkaanlähtökirjoitus ja joukkueen jäsenten esittely löytyvät täältä.

Nerissa, Xuefei, Tia, Alma ja korealainen ateria riisillä ja saniaisilla

Alku

Kimchi on korealaista tulista fermentoitua hapankaalia. Se on kuuluisa ruoka, mutta harvempi tietää, että Koreassa sitä syödään jok’ikisellä aterialla. Niinpä myös Suomen joukkue aloitti Hankuk-yliopiston kampuksella päivänsä kimchillä ja riisillä aamukahdeksalta koko olympiaviikon ajan. Koska kisaviikko oli täpötäynnä ohjelmaa, ärhäkkä aamuherätys tuli tarpeeseen!

Kielitieteen kansainväliset olympialaiset 2019 olivat järjestyksessä 17:nnet, ja ne järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Etelä-Koreassa. Ja aivan kuten kiinalaiset Pekingin kesäolympialaisten aikaan vuonna 2008, myös korealaiset olivat selvästi päättäneet, että Yonginissa lähellä Soulia käydyistä olympialaisista tulisi tähänastisista kisoista suurin, kaunein ja mahtipontisin.

IOLin primusmoottorin Minkyu Kimin johtama organisaatio oli näin ollen järjestänyt komean tapahtuman, jossa kulttuurisen ja kulinaarisen sisällön määrä häkellytti ja aikataulut pitivät täydellisesti, vaikka mukana oli 350 osallistujaa. Kun suureksi johtajaksikin tituleerattu Minkyu tuskaili Soulin museoretkillä viiden minuutin myöhästymisistä, suomalaiset tunsivat kerrankin olonsa oikein kotoisaksi.

Hyvästä tunnelmasta piti huolta myös ja ennen kaikkea IOL-perhe itse, ja olympialaisten sielun eli IOLin perustajan, bulgarialaisen tietokonelingvisti Ivan Derzhanskin osakseen saama palvonta saavutti suorastaan myyttiset mittasuhteet.

(Kuva: Cathy Doan)

Kisat alkoivat tiistaina henkilökohtaisella kilpailulla, jossa kilpailijat saivat tutustuttavakseen kieliaineistoja useimmille suomalaisille tuntemattomilla Papua-Uudessa-Guineassa, Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa puhutuilla kielillä. Mutta kuten tunnettua, IOLissa ennakkotietoja kielitieteestä ei tarvita. Tärkeimmät lyömäaseet kisassa ovat looginen päättelykyky ja hyvä kielen taju.

Tänä vuonna olympialaisten vaikeimpana pähkinänä pidettiin kolmostehtävää, jossa tulkittavana oli keskipersian kirjapahlavin kirjoitusjärjestelmä. Tehtävän oli laatinut André Nikulin.

Alla oleva kuvaaja näyttää, kuinka kilpailijat ongelmasta suoriutuivat:

Pahlavi: Nolla pistettä saaneet vasemmalla, täydet pisteet saaneet oikealla

Lukiolaiset itse kommentoivat kolmostehtävää mustansävyisellä huumorilla:

Muissa tehtävissä joutui analysoimaan yongkomin lauserakenteita, jurokin värisanalausekkeita, länsitaranganin reduplikaatiota ja noonin ajanilmaisuja. Yksikään tehtävä ei ollut helppo, joten tänäkin vuonna mitali irtosi 46 pisteellä sadasta ja kunniamaininta 37 pisteellä. Kaikkia tehtäviä ratkaisuineen voi tutkia täältä.

IOLiin kuuluu henkilökohtaisen kisan lisäksi myös tiimitehtävä, jossa joukkueelle annetaan pohdittavaksi ensimmäistä kisapäivää monimutkaisempi kielitieteellinen aineisto. Tällä kertaa kilpailijat saivat pohtia vähän vähemmän ilmiselvää merkityskokonaisuutta, rytmisen kilpavoimistelun arvostelujärjestelmää. Mikäli uskomme tuomaristoa – ja miksi emme uskoisi – myös symboleita ja syntaktisia hierarkioita sisältävää systeemiä voidaan tulkita kieleen verrattavana semioottisena järjestelmänä. Tällaisia tehtäviä on ollut IOLissa aiemminkin.

Suomen joukkue oli tyytyväinen tiimityöskentelyynsä, johon kuului eri liikkeiden testailua valvojan pistävän katseen alla (tämän joukkueenjohtajakin olisi halunnut nähdä). Tiimitehtävään voi perehtyä täältä.

 

Kielitieteen olympialaisissa mitaleja ja kunniamainintoja jaetaan noin puolelle kaikista noin 200 osallistujasta. Suomi ei tänä vuonna päässyt palkintokantaan kiinni, mutta se ei ehtinyt harmittaa pitkään, kun huomattiin, että myös Ruotsi ja Tanska jäivät ilman kotiinvietävää. Kisaviikon aikana ruotsalaiset virittivätkin keskustelua siitä, pitäisikö pohjoismaihin perustaa omat IOLiin orientoivat kielitieteen olympialaiset, kuten Tyynenmeren alueen maat ovat jo tehneet (APLO).

Keskusteluissa nousi esiin se, että pohjoismaisessa yhteistyössä voisi syntyä myös uusia keinoja kertoa kielitieteestä kouluissa. Koululaisten tietoisuus maailman kielitilanteesta on edelleen vähäistä lähes kaikissa maissa, ja moni pitääkin siihen tutustuttamista IOLin kenties tärkeimpänä varsinaisena tehtävänä.

Suomen joukkuekin toivotti kielitieteen tervetulleeksi lukio-opetukseen. Näin Xuefei tiivisti tuntemukset: ”Kouluissa voisi olla paremmin mahdollisuuksia tutustua kielten monimuotoisuuteen, joka on yleissivistävää kaikille kielistä vähemmän kiinnostuneillekin.”

Kuva: Avajaisissa huomioitiin suomalaisten lingvistien korean kieleen liittyvät saavutukset.

Loppu

Entä tulokset? IOLin kirkkaimmat mitalit jaettiin odotetusti suurten maiden (Kanada, USA, Iso-Britannia, Puola, Japani, Kiina, Brasilia ja IOLin perustajamaa Bulgaria) edustajien kesken, ja koko kisan ykkönen ilmiömäisellä 98,7 pisteen pistemäärällä oli Kanadan Ken Jiang. Pahlavi ei siis lopulta muodostunut koettelemukseksi kaikille. Kaikki tämän vuoden tulokset voi lukea täältä.

Suomen joukkue oli Korean kisoista vaikuttunut, ja IOL ja KiOl kääntävät nyt katseensa kohti ensi vuotta ja Latviaa. Yonginista jäimme kaipaamaan kimchin ja kielitieteen lisäksi muun muassa herkullista merilevää, huikeita maisemia, elegantin vieraanvaraisia korealaisia sekä ilmastointia, joka pelasti suomalaiset 30 asteen ja 85 kosteusprosentin helteessä.

Suomen kielitieteen olympialaisia tukee Koneen säätiö.

***