Kielitieteellistä kilvoittelua kimchin voimalla

Suomen joukkueen olympiaviikko ja kielitieteen kansainvälisten olympialaisten (IOL) tehtävät, ratkaisut ja tulokset Korean Yonginissa lähellä Soulia 28.7.-3.8.2019.

Matkaanlähtöpostaus ja joukkueen esittely täällä.

Kimchi on korealaista tulista ja fermentoitua hapankaalia. Se on kuuluisa ruoka – mutta harvempi tietää, että Koreassa sitä syödään joka ikisellä aterialla. Niinpä myös Suomen joukkue aloitti Yonginin Hankuk-yliopiston kampuksella aamunsa kimchillä ja riisillä aamukahdeksalta koko IOL-olympiaviikon ajan. Ärhäkän aamiaisen tuoma aamuherätys tuli tarpeeseen, sillä kisaviikkoon mahtui ohjelmaa!

Nerissa, Xuefei, Tia ja Alma syömässä saniaisia – ynnä muuta

Kielitieteen kansainväliset olympialaiset järjestettiin nyt 17:ttä kertaa, ensimmäistä kertaa Etelä-Koreassa. Kuten kiinalaiset vuonna 2008 Pekingin ensimmäisten kesäolympialaisten aikaan, myös korealaiset olivat selvästi päättäneet, että vuoden 2019 IOL olisi tähänastisista kisoista suurin, kaunein ja mahtipontisin.

Varmaa on, että Korean IOLin primus motorin Minkyu Kimin johtama organisaatio oli järjestänyt komean tapahtuman, jossa kulttuurisen ja kulinaarisen sisällön määrä huimasi ja aikataulut pitivät hämmästyttävän hyvin 350 osanottajaa huomioon ottaen. Kun suureksi johtajaksi tituleerattu Minkyu tuskaili Soulin museoretkillä viiden minuutin myöhästymisistä, suomalaiset tunsivat olonsa oikein kotoisaksi.

Mukavasta tunnelmasta piti huolta kielitieteilijöiden IOL-yhteisö itse, ja kaikkien osallistujien ylimmän palvonnan kohde oli tietenkin IOLin perustaja, bulgarialainen tietokonelingvisti Ivan Derzhanski.

(Kuva: Cathy Doan)

Kisat alkoivat tiistaina henkilökohtaisella kilpailulla, jossa osallistujat saivat eteensä kieliaineistoja useimmille eurooppalaisille tuntemattomilla Papua-Uudessa-Guineassa, Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa puhutuilla kielillä. IOLissa ennakkotietoja kielitieteestä ei tarvita: tärkeimmät lyömäaseet kisassa ovat looginen päättelykyky ja hyvä kielen taju.

Tänä vuonna olympialaisten vaikeimpana ongelmana pidettiin kolmostehtävää, jossa piti tulkita keskipersian kirjapahlavin kirjoitusjärjestelmää. Tehtävän oli laatinut André Nikulin.

Alla oleva kuvaaja kertoo, miten kilpailijat ongelmasta suoriutuivat.

Pahlavi: Nolla pistettä saaneet vasemmalla, täydet pisteet saaneet oikealla

Lukiolaiset itse kommentoivat kolmostehtävää mustan huumorin keinoin:

Muissa tehtävissä sai analysoida yongkomin lauserakenteita, jurokin värisanalausekkeita, länsitaranganin reduplikaatiota ja noonin ajanilmaisuja. Yksikään tehtävä ei ollut helppo, joten tälläkin kertaa mitali irtosi 46 pisteellä sadasta ja kunniamaininta 37 pisteellä. Kaikkia tehtäviä ratkaisuineen voi tutkia tästä.

IOLiin kuuluu henkilökohtaisen kisan lisäksi aina myös tiimitehtävä, jossa joukkueelle annetaan pähkäiltäväksi ensimmäistä kisapäivää monimutkaisempi lingvistinen aineisto. Vuoden 2019 kilpailijat kuuluivat siihen onnelliseen joukkoon, jonka osaksi tulee toisinaan ratkaista keskimääräistä vähemmän ilmiselvä merkityskokonaisuus, tällä kertaa rytmisen voimistelun arvostelujärjestelmä. Mikäli uskomme tuomaristoa – ja miksi emme uskoisi – myös symboleita ja syntaktisia hierarkioita sisältävää systeemiä voidaan tulkita kieleen verrattavana semioottisena järjestelmänä.

Suomen joukkue oli tyytyväinen tiimityöskentelyynsä, johon kuului myös eri liikkeiden testailua valvojan pistävän katseen alla (tämän joukkueenjohtajakin olisi halunnut nähdä). Tiimitehtävään voi perehtyä tästä.

Kielitieteen olympialaisissa mitaleja ja kunniamainintoja jaetaan puolelle kaikista noin 200 osallistujasta. Suomi ei tänä vuonna päässyt palkintokantaan kiinni, mutta tämä ei ehtinyt harmittaa pitkään, kun huomattiin, että myös Ruotsi ja Tanska jäivät ilman kotiinvietävää. Kisaviikon aikana ruotsalaiset virittivätkin keskustelua siitä, pitäisikö pohjoismaihin perustaa omat IOLiin orientoivat olympialaiset, kuten Tyynenmeren alueen maat ovat jo tehneet (APLO).

Pohjoismaisissa kisoissa Suomi, Ruotsi ja Tanska (sekä mahdollisesti huippumaa Viro) saisivat preppausapua IOLiin ottamalla mittaa toisistaan, ja naapurimaiden tuella Norja ja Islanti saataisiin kenties vihdoin houkuteltua mukaan IOL-perheeseen. Mikä tärkeintä, yhteistyö Pohjoismaiden välillä voisi luoda uusia keinoja kertoa kielitieteestä kouluissa, joissa tietoisuus yleisen kielitieteen olemassolosta on edelleen olematonta lähes maasta riippumatta. Moni pitääkin tätä IOLin kenties tärkeimpänä varsinaisena tehtävänä.

Myös Suomen joukkue toivotti kielitieteen tervetulleeksi lukio-opetukseen. Xuefein sanoin: ”Kouluissa voisi olla paremmin mahdollisuuksia tutustua kielten monimuotoisuuteen, joka on yleissivistävää kaikille kielistä vähemmän kiinnostuneillekin.”

Kuva: Avajaisissa huomioitiin suomalaisten lingvistien korean kieltä koskevat saavutukset.

Tuttuun tapaan IOLin kirkkaimmat mitalit jaettiin isojen maiden edustajille (Kanada, USA, Iso-Britannia, Puola, Japani, Kiina, Brasilia ja perustajamaa Bulgaria), ja koko kisan ykkönen huikealla 98,7 pisteen pistemäärällä oli Kanadan Ken Jiang. Pahlavi ei siis lopulta muodostunut koettelemukseksi kaikille. Kaikki tämän vuoden tulokset voi lukea täältä.

Suomen joukkue oli Korean kisoista vaikuttunut ja kääntää nyt katseensa kohti ensi vuotta ja Latviaa. Yonginista kiitämme kimchin lisäksi herkullista merilevää, elegantin kohteliaita ja vieraanvaraisia korealaisia sekä ilmastointia, joka pelasti suomalaiset 30 asteen ja 85 kosteusprosentin helteessä.

Suomen kielitieteen olympialaisia tukee Koneen säätiö.

***

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *