IOL 2019 -matkaraportti: Kielitieteellistä kilvoittelua kimchin voimalla

Suomen joukkueen olympiaviikko ja kielitieteen kansainvälisten olympialaisten (IOL) tehtävät, ratkaisut ja tulokset Korean Yonginissa lähellä Soulia 28.7.-3.8.2019.

Matkaanlähtöpostaus ja joukkueen esittely täällä.

Kimchi on korealaista tulista ja fermentoitua hapankaalia. Se on kuuluisa ruoka, mutta harvempi tietää, että Koreassa sitä syödään joka ikisellä aterialla. Niinpä myös Suomen joukkue aloitti Yonginin Hankuk-yliopiston kampuksella päivänsä kimchillä ja riisillä aamukahdeksalta koko olympiaviikon ajan. Ärhäkän aamiaisen tuoma aamuherätys tuli tarpeeseen, sillä kisaviikkoon totisesti mahtui ohjelmaa.

Nerissa, Xuefei, Tia ja Alma syömässä muun muassa saniaisia

Kielitieteen kansainväliset olympialaiset järjestettiin nyt 17:ttä kertaa, ensimmäistä kertaa Etelä-Koreassa. Kuten kiinalaiset Pekingin ensimmäisten kesäolympialaisten aikaan vuonna 2008, myös korealaiset olivat selvästi päättäneet, että vuoden 2019 IOLista tehtäisiin tähänastisista kisoista suurin, kaunein ja mahtipontisin.

Korean IOLin primus moottorin Minkyu Kimin johtama organisaatio olikin järjestänyt komean tapahtuman, jossa kulttuurisen ja kulinaarisen sisällön määrä huimasi ja aikataulut pitivät hämmästyttävän hyvin, vaikka mukana oli 350 osallistujaa. Kun suureksi johtajaksi tituleerattu Minkyu tuskaili Soulin museoretkillä viiden minuutin myöhästymisistä, suomalaiset tunsivat olonsa oikein kotoisaksi.

Hyvästä tunnelmasta piti lisäksi huolta IOL-yhteisö itse, ja kaikkien osallistujien ylimmän palvonnan kohde oli tuttuun tapaan IOLin perustaja, bulgarialainen tietokonelingvisti Ivan Derzhanski.

(Kuva: Cathy Doan)

Kisat alkoivat tiistaina henkilökohtaisella kilpailulla, jossa osallistujat saivat eteensä kieliaineistoja useimmille eurooppalaisille tuntemattomilla Papua-Uudessa-Guineassa, Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa puhutuilla kielillä. Mutta kuten useassa yhteydessä on todettu, IOLissa ennakkotietoja kielitieteestä ei tarvita: tärkeimmät lyömäaseet kisassa ovat looginen päättelykyky ja hyvä kielen taju.

Tänä vuonna olympialaisten vaikeimpana ongelmana pidettiin kolmostehtävää, jossa piti tulkita keskipersian kirjapahlavin kirjoitusjärjestelmää. Tehtävän oli laatinut André Nikulin.

Alla oleva kuvaaja näyttää, miten kilpailijat ongelmasta suoriutuivat:

Pahlavi: Nolla pistettä saaneet vasemmalla, täydet pisteet saaneet oikealla

Lukiolaiset itse kommentoivat kolmostehtävää hieman mustansävyisellä huumorilla:

Muissa tehtävissä sai analysoida yongkomin lauserakenteita, jurokin värisanalausekkeita, länsitaranganin reduplikaatiota ja noonin ajanilmaisuja. Yksikään tehtävä ei ollut helppo, joten tälläkin kertaa mitali irtosi 46 pisteellä sadasta ja kunniamaininta 37 pisteellä. Kaikkia tehtäviä ratkaisuineen voi tutkia täältä.

IOLiin kuuluu henkilökohtaisen kisan lisäksi myös tiimitehtävä, jossa joukkueelle annetaan pähkäiltäväksi ensimmäistä kisapäivää monimutkaisempi lingvistinen aineisto. Vuoden 2019 kilpailijat saivat tällä kertaa eteensä keskimääräistä vähemmän ilmiselvän merkityskokonaisuuden, rytmisen kilpavoimistelun arvostelujärjestelmän. Mikäli uskomme tuomaristoa – ja miksi emme uskoisi – myös symboleita ja syntaktisia hierarkioita sisältävää systeemiä voidaan tulkita kieleen verrattavana semioottisena järjestelmänä. Tällaisia tehtäviä on ollut IOLissa aiemminkin.

Suomen joukkue oli tyytyväinen tiimityöskentelyynsä, johon kuului eri liikkeiden testailua valvojan pistävän katseen alla (tämän joukkueenjohtajakin olisi halunnut nähdä). Tiimitehtävään voi perehtyä täältä.

Kielitieteen olympialaisissa mitaleja ja kunniamainintoja jaetaan noin puolelle kaikista noin 200 osallistujasta. Suomi ei tänä vuonna päässyt palkintokantaan kiinni, mutta se ei ehtinyt harmittaa pitkään, kun huomattiin, että myös Ruotsi ja Tanska jäivät ilman kotiinvietävää. Kisaviikon aikana ruotsalaiset virittivätkin keskustelua siitä, pitäisikö pohjoismaihin perustaa omat IOLiin orientoivat olympialaiset, kuten Tyynenmeren alueen maat ovat jo tehneet (APLO).

Idea on hyvä: Suomi, Ruotsi ja Tanska (sekä mahdollisesti huippumaa Viro) voisivat saada preppausapua IOLiin ottamalla mittaa toisistaan, ja naapurimaiden tuella Norja ja Islantikin saataisiin kenties vihdoin houkuteltua mukaan IOL-perheeseen. Mikä tärkeintä, pohjoismainen yhteistyö voisi luoda uusia keinoja kertoa kielitieteestä kouluissa, joissa tietoisuus maailman kielitilanteesta on edelleen olematonta lähes maasta riippumatta. Moni pitääkin siihen tutustuttamista IOLin kenties tärkeimpänä varsinaisena tehtävänä.

Myös Suomen joukkue toivotti kielitieteen tervetulleeksi lukio-opetukseen. Xuefei tiivisti tuntemukset: ”Kouluissa voisi olla paremmin mahdollisuuksia tutustua kielten monimuotoisuuteen, joka on yleissivistävää kaikille kielistä vähemmän kiinnostuneillekin.”

Kuva: Avajaisissa huomioitiin suomalaisten lingvistien korean kieltä koskevat saavutukset.

Entä tulokset? Tuttuun tapaan IOLin kirkkaimmat mitalit jaettiin isojen maiden edustajille (Kanada, USA, Iso-Britannia, Puola, Japani, Kiina, Brasilia ja perustajamaa Bulgaria), ja koko kisan ykkönen huimalla 98,7 pisteen pistemäärällä oli Kanadan Ken Jiang. Pahlavi ei siis lopulta muodostunut koettelemukseksi kaikille. Kaikki tämän vuoden tulokset voi lukea täältä.

Suomen joukkue oli Korean kisoista vaikuttunut, ja KiOl kääntää nyt katseensa kohti ensi vuotta ja Latviaa. Yonginista kiitämme kimchin lisäksi herkullista merilevää, elegantin kohteliaita ja vieraanvaraisia korealaisia sekä ilmastointia, joka pelasti suomalaiset 30 asteen ja 85 kosteusprosentin helteessä.

Suomen kielitieteen olympialaisia tukee Koneen säätiö.

***

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *