Kielitieteellistä kilvoittelua kimchin voimalla

Suomen joukkueen olympiaviikko ja kielitieteen kansainvälisten olympialaisten (IOL) tehtävät, ratkaisut ja tulokset Korean Yonginissa lähellä Soulia 28.7.-3.8.2019.

Matkaanlähtöpostaus ja joukkueen esittely täällä.

Kimchi on korealaista tulista ja fermentoitua hapankaalia. Se on kuuluisa ruoka – mutta harvempi tietää, että Koreassa sitä syödään joka ikisellä aterialla. Niinpä myös Suomen joukkue aloitti Yonginin Hankuk-yliopiston kampuksella aamunsa kimchillä ja riisillä aamukahdeksalta koko IOL-olympiaviikon ajan. Ärhäkän aamiaisen tuoma aamuherätys tuli tarpeeseen, sillä kisaviikkoon mahtui ohjelmaa!

Nerissa, Xuefei, Tia ja Alma syömässä saniaisia – ynnä muuta

Kielitieteen kansainväliset olympialaiset järjestettiin nyt 17:ttä kertaa, ensimmäistä kertaa Etelä-Koreassa. Kuten kiinalaiset vuonna 2008 Pekingin ensimmäisten kesäolympialaisten aikaan, myös korealaiset olivat selvästi päättäneet, että vuoden 2019 IOL olisi tähänastisista kisoista suurin, kaunein ja mahtipontisin.

Varmaa on, että Korean IOLin primus motorin Minkyu Kimin johtama organisaatio oli järjestänyt komean tapahtuman, jossa kulttuurisen ja kulinaarisen sisällön määrä huimasi ja aikataulut pitivät hämmästyttävän hyvin 350 osanottajaa huomioon ottaen. Kun suureksi johtajaksi tituleerattu Minkyu tuskaili Soulin museoretkillä viiden minuutin myöhästymisistä, suomalaiset tunsivat olonsa oikein kotoisaksi.

Mukavasta tunnelmasta piti huolta kielitieteilijöiden IOL-yhteisö itse, ja kaikkien osallistujien ylimmän palvonnan kohde oli tietenkin IOLin perustaja, bulgarialainen tietokonelingvisti Ivan Derzhanski.

(Kuva: Cathy Doan)

Kisat alkoivat tiistaina henkilökohtaisella kilpailulla, jossa osallistujat saivat eteensä kieliaineistoja useimmille eurooppalaisille tuntemattomilla Papua-Uudessa-Guineassa, Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa puhutuilla kielillä. IOLissa ennakkotietoja kielitieteestä ei tarvita: tärkeimmät lyömäaseet kisassa ovat looginen päättelykyky ja hyvä kielen taju.

Tänä vuonna olympialaisten vaikeimpana ongelmana pidettiin kolmostehtävää, jossa piti tulkita keskipersian kirjapahlavin kirjoitusjärjestelmää. Tehtävän oli laatinut André Nikulin.

Alla oleva kuvaaja kertoo, miten kilpailijat ongelmasta suoriutuivat.

Pahlavi: Nolla pistettä saaneet vasemmalla, täydet pisteet saaneet oikealla

Lukiolaiset itse kommentoivat kolmostehtävää mustan huumorin keinoin:

Muissa tehtävissä sai analysoida yongkomin lauserakenteita, jurokin värisanalausekkeita, länsitaranganin reduplikaatiota ja noonin ajanilmaisuja. Yksikään tehtävä ei ollut helppo, joten tälläkin kertaa mitali irtosi 46 pisteellä sadasta ja kunniamaininta 37 pisteellä. Kaikkia tehtäviä ratkaisuineen voi tutkia tästä.

IOLiin kuuluu henkilökohtaisen kisan lisäksi aina myös tiimitehtävä, jossa joukkueelle annetaan pähkäiltäväksi ensimmäistä kisapäivää monimutkaisempi lingvistinen aineisto. Vuoden 2019 kilpailijat kuuluivat siihen onnelliseen joukkoon, jonka osaksi tulee toisinaan ratkaista keskimääräistä vähemmän ilmiselvä merkityskokonaisuus, tällä kertaa rytmisen voimistelun arvostelujärjestelmä. Mikäli uskomme tuomaristoa – ja miksi emme uskoisi – myös symboleita ja syntaktisia hierarkioita sisältävää systeemiä voidaan tulkita kieleen verrattavana semioottisena järjestelmänä.

Suomen joukkue oli tyytyväinen tiimityöskentelyynsä, johon kuului myös eri liikkeiden testailua valvojan pistävän katseen alla (tämän joukkueenjohtajakin olisi halunnut nähdä). Tiimitehtävään voi perehtyä tästä.

Kielitieteen olympialaisissa mitaleja ja kunniamainintoja jaetaan puolelle kaikista noin 200 osallistujasta. Suomi ei tänä vuonna päässyt palkintokantaan kiinni, mutta tämä ei ehtinyt harmittaa pitkään, kun huomattiin, että myös Ruotsi ja Tanska jäivät ilman kotiinvietävää. Kisaviikon aikana ruotsalaiset virittivätkin keskustelua siitä, pitäisikö pohjoismaihin perustaa omat IOLiin orientoivat olympialaiset, kuten Tyynenmeren alueen maat ovat jo tehneet (APLO).

Pohjoismaisissa kisoissa Suomi, Ruotsi ja Tanska (sekä mahdollisesti huippumaa Viro) saisivat preppausapua IOLiin ottamalla mittaa toisistaan, ja naapurimaiden tuella Norja ja Islanti saataisiin kenties vihdoin houkuteltua mukaan IOL-perheeseen. Mikä tärkeintä, yhteistyö Pohjoismaiden välillä voisi luoda uusia keinoja kertoa kielitieteestä kouluissa, joissa tietoisuus yleisen kielitieteen olemassolosta on edelleen olematonta lähes maasta riippumatta. Moni pitääkin tätä IOLin kenties tärkeimpänä varsinaisena tehtävänä.

Myös Suomen joukkue toivotti kielitieteen tervetulleeksi lukio-opetukseen. Xuefein sanoin: ”Kouluissa voisi olla paremmin mahdollisuuksia tutustua kielten monimuotoisuuteen, joka on yleissivistävää kaikille kielistä vähemmän kiinnostuneillekin.”

Kuva: Avajaisissa huomioitiin suomalaisten lingvistien korean kieltä koskevat saavutukset.

Tuttuun tapaan IOLin kirkkaimmat mitalit jaettiin isojen maiden edustajille (Kanada, USA, Iso-Britannia, Puola, Japani, Kiina, Brasilia ja perustajamaa Bulgaria), ja koko kisan ykkönen huikealla 98,7 pisteen pistemäärällä oli Kanadan Ken Jiang. Pahlavi ei siis lopulta muodostunut koettelemukseksi kaikille. Kaikki tämän vuoden tulokset voi lukea täältä.

Suomen joukkue oli Korean kisoista vaikuttunut ja kääntää nyt katseensa kohti ensi vuotta ja Latviaa. Yonginista kiitämme kimchin lisäksi herkullista merilevää, elegantin kohteliaita ja vieraanvaraisia korealaisia sekä ilmastointia, joka pelasti suomalaiset 30 asteen ja 85 kosteusprosentin helteessä.

Suomen kielitieteen olympialaisia tukee Koneen säätiö.

***

Kielitieteen kansainväliset olympialaiset 2019 starttaavat

Suomen kielitieteilevä lukiolaisjoukkue vuosimallia 2019 aloittaa tänään 26.7. kisamatkansa Etelä-Korean Yonginiin, jossa käynnistyy pian 17. ja tähän mennessä suurin IOL (International Linguistics Olympiad) 36 maan ja 54 joukkueen voimin.

Kielitieteen olympialaiset ovat lukiolaisten kansainvälisten tiedekilpailujen joukossa tuore mutta täysin vakiintunut tulokas – ja huhujen mukaan tunnelmaltaan hieman luonnontieteellisiä sisarkilpailujaan rennompi tapahtuma. Tämä ei kuitenkaan koske itse kilpailutehtäviä, joiden loogista päättelykykyä vaativissa sanasto- ja kielioppipähkinöissä on haastetta kokeneemmillekin lingvisteille.

Alla Suomen joukkueen esittely, katsotaan miten tällä kertaa käy!

 

Xuefei, Nerissa, Tia ja Alma Helsingin Sea Lifessa

 

Suomen joukkue:

Tia Iskanius, 17, käy Päivölän matematiikkalinjaa, pitää lentopalloanimesta ja varustautuu kisaan vuorella Snickersejä. Suhde kieleen: Erityisesti keinotekoiset kielet (engl. conlangs) kutkuttavat. Äidinkieli englanti koska syntynyt Floridassa, opiskellut myös ranskaa ja japania. Odottaa IOLilta: Kiinnostavaa kilpailua, jännittäviä ihmisiä, Korean demilitarisoidun vyöhykkeen näkemistä.

Alma Jyränki, 17, käy Ressun lukiota eikä viihdy somessa. Suhde kieleen: Kieltenopiskelu on portti sekä kielen analyysiin että historiaan (klassiset kielet). Haluaisi opiskella mahdollisimman monta kieltä oppimatta niitä (lingvistien tavaramerkki).  Aikoo pyrkiä opiskelemaan latinaa ja muinaiskreikkaa. Odottaa IOLilta: Muiden kielistä kiinnostuneiden tapaamista ja uusia syvällisiä näkökulmia kieleen.

Nerissa Shakespeare, 17, valmistui juuri Päivölän matematiikkalinjalta, kuuluu Suomen matematiikkaolympialaisten joukkueeseen ja joutuu keskustelemaan jokaisen uuden tuttavuuden kanssa englantilaisesta näytelmäkirjallisuudesta. Suhde kieleen: Kieli on työkalu ja tapa jakaa ymmärrystä esimerkiksi matematiikan ja ohjelmointikielten kautta. Harrastuksena japanin opiskelu. Odottaa IOLilta: Mielenkiintoisia kilpailutehtäviä ja Korean kieleen ja kulttuuriin tutustumista.

Xuefei Wu, 18, käy Suomalaista yhteiskoulua, osallistuu IOLiin toista kertaa ja hankki tänä kesänä pitkään himoitsemansa limasieniviljelmän. Suhde kieleen: Operoi kolmella yhtä vahvalla kielellä, mandariinilla, suomella ja englannilla. Odottaa IOLilta: Pitkiä katseita, joita seuraa kansainvälisen äänneaakkoston (IPA) oudoimpien äänteiden harjoittelusta julkisilla paikoilla. Yhteisten sukulaissanojen etsimistä Viron ja Unkarin joukkueiden kanssa.

Joukkuetta Koreassa luotsaa Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen tohtorikoulutettava Heini Arjava, ja valmentautumista on johtanut Suomen kielitieteen olympialaisten perustaja, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Ksenia Shagal.

Koreaan on luvattu kuumaa ja kosteaa, mutta perinteisesti kuumissa maissa ilmastointi toimii. Pysykää kuulolla, jos tämänkertaiset (takuuvarmasti) haastavat kilpailutehtävät kiinnostavat! Pari ensimmäistä päivää menevät todennäköisesti aikaeroon totutellessa, mutta heti maanantaina kansainvälisen värikäs ohjelma pyörähtää käyntiin, ja tiistaina päästään tositoimiin henkilökohtaisen kilpailun muodossa.

나중에 보자!

 

Ksenia Shagal haastamassa Suomen joukkuetta

IOL-Praha pakettiin – Suomi heti kiinni palkintokantaan

Kielitieteen kansainväliset olympialaiset 2018 ovat ohitse! Tässä loppuraportissa koontia kilpailun tuloksista ja kuvasarja Suomen joukkueen Prahan-viikosta.

[ɟɛkuji]!

Olympialaiset kulminoituivat maanantaina tehtävien ratkaisujen julkistukseen ja palkintojenjakoon. Kuten muissakin tiedeolympialaisissa, IOLissa jaetaan erilaisia huomionosoituksia noin puolelle osallistujista: jaossa on kulta-, hopea- ja pronssimitaleita sekä kunniamainintoja. Jokaista palkintoa myönnetään useita kappaleita, kultamitaleita suhteessa vähiten. Suomikin sai heti ensi yrittämällä kotiinviemisiä Panagiotis Kapellisin kunniamaininnan myötä – hienoa, Panu! IOLissa kokemus ratkaisee erittäin paljon ja piste-erot ovat pieniä, joten ensikertalaisen Suomen pärjääminen oli kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.

Kulta- ja hopeamitalipöydän putsasivat tällä kertaa erityisesti Yhdysvaltojen, Puolan, Intian, Iso-Britannian, Taiwanin, Venäjän ja Bulgarian joukkueet. Tiimikisan kaksi parasta joukkuetta tulivat USA:sta, ja koko kilpailun parhaat yksilöpisteet sai viime vuoden kakkonen, Puolan Przemysław Podleśny. Oman palkintokategorian olisivat ansainneet myös tyylikkäimmät tuuletukset (voittaja: Intian Angikar Ghosal).

IOLiin osallistui tänä vuonna 49 joukkuetta noin 30 maasta, ja olympialaiset laajenevat jatkuvasti. Seuraavaksi mukaan odotellaan muun muassa Norjaa, Uutta-Seelantia ja Kolumbiaa sekä arvaillaan, mikä Afrikan maa liittyy ensimmäisenä IOL-maiden joukkoon.

Kielitieteen olympialaiset järjestetään vuonna 2019 Etelä-Koreassa – toivotaan, että matkarahoitus järjestyy myös seuraavalle Suomen joukkueelle! Kilpailutehtävien kautta maailman kielten monimuotoisuus avautuu nuorille kouluopetusta huimasti laajemmin, ja kielitieteestä enemmän innostuville IOL avaa ovia kansainväliseen lingvistiyhteisöön kauan ennen omaa tutkijanuraa.

Joukkueenjohtaja kiittää hienosta viikosta, jonka takasivat toimivat järjestelyt ja Suomen joukkueen loistava yhteishenki. (Xuefei: ”Mikään ei tee niin hyvää joukkuehengelle kuin yhteinen trauma.”) Aivan erityiset kiitokset kuuluvat Venäjän pitkäaikaiselle IOL-kapteenille Ksenia Shagalille, joka toi kielitieteen olympialaiset Suomeen ja jota ilman Suomen lukiolaisten kielitieteellinen maailmanvalloitus saattaisi olla edelleen kaukainen haave.

 

Suomi mainittu!

 

 

Suomea oli jo tiiviisti odotettu palaavaksi IOL-perheeseen. ”Uralilaisessa sukukuvassa” Suomen, Viron ja Unkarin joukkueet.

 

Suomen joukkue (Anna Vesimäki, Xuefei Wu, Panagiotis Kapellis ja Kasperi Koski) Vanhankaupungin aukiolla Prahan sydämessä. Ilma: 30 astetta.

 

Suomen joukkue kiinalaismatkailijan ikuistamana. (Xuefei: ”Kiinalaismiehet on parhaita kuvaajia, koska ne joutuu kuvaamaan vaimojaan koko ajan.”)

 

Prahan Kaarlensillalla on kesällä valtavasti turisteja – 25.7. myös muutama lingvisti.

 

IOLin retki modernin taiteen museoon Kutná Horassa

 

Suomen joukkue pohtii, nousisiko Prahan astronomisen kellon torniin. Ei noustu.

IOL 2018 osio I: Miltä nyt tuntuu ja tehtävät esittelyssä

Suomen joukkue ennen olympiakoitosta

 

Puolet IOLista on nyt takana ja henkilökohtainen kilpailu selätetty! Kisan ulkopuolella helle jatkuu ja ohjelma on tiivistä (Harry Potter -aiheisia digihumanismiluentoja, tsekkiläistä kirkkoarkkitehtuuria, keinokielipajoja ja lingvistisiä tietovisoja). Tässä kuitenkin paikalla olevien 192 kilpailijan viime päivien tärkein puheenaihe: vuoden 2018 IOL-tehtävät! Niiden ohessa myös Suomen joukkueen kommentteja kilpailusta (kommentit kerätty eri vuorokaudenaikoina, toim. huom.).

 

Tehtävä 1: Creek

 

Panagiotis: ”Creek ja cree on eri kieliä.”

Joukkueenjohtaja: ”Tämän tehtävän käännöksiin oli eksynyt järjestäjiltä vironkielinen sana. Onneksi se ei haitannut.”

Joukkue: ”Joo, me pääteltiin se itse kyllä.”

 

Tehtävä 2: Hakhun

 

Xuefei: ”Kakkonen oli kivoin sanajärjestyksen ja kieliopin takia.”

Anna: ”Tässä hauskaa oli se, että monet asiat tajusi aika nopeasti. Tosin toiseksi viimeisen sanan vokaalit jäivät ikuiseksi mysteeriksi…”

Huomioita kilpailutilanteesta:

Kasperi: ”Lounaspussin kanaleipä oli erikoinen valinta.”

Xuefei: ”Kahdella oli vesimeloni mukana.”

Panagiotis: ”Ne eivät tosin syöneet niitä.”

Anna: ”Kiinnitin huomiota siihen, kuinka yksi valvojista kirjoitti numeron 8 keskeltä aloittaen.”

 

Tehtävä 3: Terena

 

Panagiotis: ”Kolmostehtävä oli paras.”

Anna: ”Samaa mieltä.”

Panu: ”Hienoja äännemuutoksia 10/10.”

Anna: ”Tosin mä tein sen vähän liian monimutkaisesti.”

 

Tehtävä 4: Vuoriarapesh

 

Xuefei: ”Nelonen oli ärsyttävin, koska luvut [matemaattinen ongelma] ja muut sanat [semanttinen ongelma] oli sekoitettu.”

Panagiotis: ”Puuttuvat sanat vaikeutti ongelmaa entisestään.”

Kasperi: ”Tosi mielenkiintoinen tehtävä sinänsä, kuten muutkin.”

Huomioita kanssakilpailijoista:

Xuefei: ”Takana istuva tiputti pyyhekuminsa koko ajan.”

Panu: ”Mun takana istui seinä. Voiko seinä istua?”

Xuefei: ”Varmaan jossain kielessä.”

Kaikki: ”Hurjaa miten tässäkin kisassa monien ja varsinkin englanninkielisten maitten ryhmät koostuivat lähes pelkästään itäaasialais- ja intialaistaustaisista opiskelijoista. Plus tietysti vielä ne kaikki miljoona aasialaista joukkuetta.”

 

Tehtävä 5: Akan

 

Xuefei: ”Nelosessa ja vitosessa en edes tajunnut, mitä en tajunnut.”

Kasperi: ”Nelosessa oli jotain hämärää, mutta vitonen oli yksinkertasesti vaan vaikee.”

Joukkueenjohtaja: ”Turuilla ja toreilla tämän mahdottomuudesta tunnutaan puhuvan eniten.”

Terveisiä Suomeen:

Xuefei: ”Antakaa Suomen järjestäjille enemmän rahaa, että toinenkin suomalainen joukkue pääsisi joskus tänne!”

 

Suomen joukkue olympiakoitoksen jälkeen

 

Paitsi että tehtävät olivat odotetun haastavia, järjestäjien taholta on kuulunut arvioita, että tämän vuoden kilpailu saattoi olla jopa yksi kaikkien aikojen vaikeimmista. Maanantain palkintoseremoniaan asti saadaan siis spekuloida paitsi Suomen pisteitä, myös sitä, onnistuiko kukaan ratkaisemaan tehtävää 5.

Kisat jatkuvat sunnuntaina yksilökisaa huomattavasti rennommalla mutta sitäkin haastavammalla joukkuekilpailulla. Edellisvuosina kilpailijat ovat joutuneet avaamaan tuntemattomien kielten kirjoitusjärjestelmiä minimaalisin vihjein tai kääntämään outojen kielten tekstejä apunaan vain saman kielen yksikielinen sanakirja. Asenteella siis seuraavaan vaiheeseen!

V jazycích o jazycích – kielitieteellisiä väittelyitä lentokentällä

Suomen IOL-joukkue (Xuefei Wu, Panagiotis Kapellis, Kasperi Koski ja Anna Vesimäki) paneutuu harjoitusongelmiin hyönteisravinnon voimalla.

 

Kohta starttaa! Suomen ensimmäinen lukiolaisjoukkue kolmeentoista vuoteen aloittaa 25.7. matkansa kohti Prahaa ja kielitieteen kansainvälisiä olympialaisia (IOL). Joukkueeseen kuuluvat:

Anna Vesimäki (16): Hyppää mukaan suoraan klassisen musiikin intensiivileiriltä; ei pidä barokista.

Xuefei Wu (17): Tekee IB-tutkintoa ja ihailee limasieniä.

Kasperi Koski (18): Ahersi kesäkuun laboratoriossa ja pohtii insinööriopintoja; kieletkin sujuvat.

Panagiotis Kapellis (19): Valmistui keväällä ylioppilaaksi ja on tuleva Helsingin yliopiston kielitieteen opiskelija. Onnea Panu!

…sekä Heini Arjava, joukkueenjohtaja, yleisen kielitieteen väitöskirjantekijä Helsingin yliopistosta ja logistiikkavastaava matkan ajan.

Mutta ensin taaksepäin. Kielitieteen olympiajoukkueen matkaanlähtöä edelsi luonnollisesti yhteinen valmentautuminen. Koska joukkueen kotipesät ovat pisteissä Helsinki, Espoo, Lohja, Tampere ja Rauma, kätevin kokoontumispaikka oli tietenkin – Turku.

Turussa istutaan kahvilassa ja harjoitellaan olympialaisia varten ratkomalla vanhoja kilpailutehtäviä. Anna selvittää tzotzilin kielioppia, Xuefei langon semantiikkaa, Kasperi mansin lukujärjestelmää ja Panagiotis joruban äänteenmuutoksia. Joukkueenjohtaja pitää huolta muonituksen jatkuvuudesta ja vastailee kysymyksiin. Päivän lopuksi jalkoja verrytellään Aboa Vetuksessa. Mutta kun aiheena on kieli, kilpailuun orientoitumista voi lähestyä monelta kantilta: vaikkapa lempisanojen kautta.

 

Olympiajoukkue Turun Aboa Vetuksessa

 

Yleensä, kun suomalaisilta kysytään mieluisimpia sanoja, gallupin voittajia ovat äiti ja rakkaus. IOL-joukkueen listat ovat monipuolisempia.

Xuefei: ”Suomesta symbioosi (hauskaa että kaksi eliötä auttavat toisiaan), revontuli (runollinen) ja hämärä, englannista maelstrom, melancholy ja excruciating (hienoja ja vahvoja) ja ruotsista lunnefågel (hauska ja hupsu – sekä sana että lintu).”

Anna: ”Scuba diving (hauska äänneasu) ja ”Was macht der Gartenzwerg im Dschungel?” (eli ”Mitä puutarhatonttu tekee viidakossa?”), saksankirjan suosikkifraasi!”

Panagiotis: ”Torakka ja ötökkä kuulostavat aika lailla siltä mitä ilmaisevatkin, ja ruotsin sana ungefär kuulostaa hauskalta. Englannista on vaikea keksiä mitään, mutta pearl ja bird kuulostavat useimmissa skotlannin murteissa hauskoilta. Myös kymrissä sanat kuulostavat ja tuntuvat 70-80% todennäköisyydellä hauskoilta, mutta valitsen tähän sanan pili-pala, koska miksi en. Lopuksi täytyy mainita suomen musisoida, joka nauratti enemmän kun mikään muu sana, kun sen ensimmäistä kertaa kuulin.”

Kasperin lempisana suomen lumisanojen lumi, tuisku, loska jne. lisäksi on defenestraatio. Hän on siis lähdössä oikeaan paikkaan, sillä kyseinen termi – ja samalla 30-vuotinen sota – sai alkunsa vihaisten protestanttien heitettyä muutamia katolisia lähettiläitä ulos Prahan linnan ikkunasta.

Kasperi: ”Myös esimerkiksi saksan kieli on kiinnostavaa, sillä siinä on monia pitkiä sanoja, joissa on hieno rakenne.”

Joukkue miettii hieman myös, minkälaisen hahmon he haluaisivat luoda omaan kuvitteelliseen kieleensä, jos sellainen pitäisi kehittää.

Xuefei: ”Mun mielestä sanojen pitäisi olla mahdollisimman lyhyitä, varsinkin perussanaston, niin että sitä voi puhua nopeesti (toisin kun suomea!).”

Panagiotiksen mielestä samaan lopputulokseen voisi päästä kielellä, jossa yksi sana vastaa kokonaista tutumpien kielten lausetta, ja kilpailijat jäävät pohtimaan polysynteettisten kielten olemusta. Oma kieli jää nyt keksimättä, mutta eipä mitään: uusi tilaisuus saattaa hyvinkin tarjoutua Prahassa kilpailun vapaa-ajan ohjelmanumeroiden puitteissa.

Xuefein kanssa eksymme pähkäilemään kielissä esiintyvien taajuusvaihtelujen mahdollisuuksia ja muilla kuin puheäänteillä tuotettujen kielten esiintyvyyttä. Tässä yhteydessä tulevat esiin viittomakielet ja vihellyskieli silbo, ja joukkueenjohtaja muistaa törmänneensä jopa kieleen, jota puhutaan ainoastaan hyräillen – tosin vain Mikki Hiiressä.

 

Joukkueenjohtaja ja Xuefei kirjoittavat vahatauluihin kiinaa.

 

Prahaan on luvattu kolmeakymmentä astetta koko viikoksi, joten onneksi suomalainen joukkue on karaistunut. Hikiset oltavat voi tulla muutenkin, sillä olympiatehtävät eivät ole helppoja ja täysien pisteiden saaminen on harvinaista. Jokainen voi kuitenkin päättää itse, haluaako kilpailla ensisijaisesti pisterajoja, toisia vai itseään vastaan. Loppujen lopuksi onnistumisen kokemuksia on varmasti tarjolla kaikille, ja tärkeintä on hauskanpito ja omien ennakkokäsitysten haastaminen eri tavoin.

Kilpailu alkaa perjantaina kuuden tunnin henkilökohtaisella kisalla ja jatkuu välipäivän ja Kutná Horaan tehtävän retken jälkeen tiimikilpailulla, jossa kaikki neljä joukkueen jäsentä pääsevät pohtimaan yhdessä yhtä isoa probleemaa.

Pitäkää peukkuja Suomen joukkueelle Prahaan!