Tekijä: Heini Arjava

***

Tänä lukuvuonna Kielitieteen olympialaiset (KiOl) ovat ehtineet moneen mukaan varsinaisten kilpailutapahtumien lisäksi. Vuonna 2019 aloitettujen lukiovierailujen ilahduttavien kokemusten innoittamina laajensimme syksyllä tiedeyhteistyötä koulujen kanssa, ja marras-maaliskuussa järjestimme eri lukioissa lähes kolmekymmentä kielitieteen pulmiin pureutuvaa työpajaa.

Salamadigiloikka on kuormittanut vakavasti kouluissa ja yliopistoissa, mutta sillä on ollut tiedevierailujen kannalta myös joitakin positiivisia vaikutuksia. Etämatkailusta on tullut hetkessä normaalitoimintaa, minkä ansiosta KiOlkin pystyi tänä vuonna suhailemaan viikoittain ympäri pääkaupunkiseutua ja muuta Suomea ja tekemään innostavat pikavierailut muun muassa Kalajoelle ja Ouluun. Terveisiä Pohjois-Pohjanmaalle, ja kiitos lukioille digivieraanvaraisuudesta!

Kuten olympialaisissa, KiOlin työpajoissa tutkitaan ongelmanratkaisupohjalta tuttuja ja myös huomattavasti vähemmän tuttuja kieliä. Niiden lauseita pilkkomalla etsitään outoja ja erikoisia kielen ilmiöitä, jotka liittyvät esimerkiksi kielioppiin, äännevaihteluihin ja sanojen merkityksiin. Tämän vuoden tehtävissä kierrettiin ympäri Eurooppaa ja käytiin Polynesiassa ja Papualla. Erityisesti papualaisen muyuwin kielen verbimuodot näyttivät aiheuttavan kaikissa kouluissa yllätyksiä ja päänvaivaa, mutta se oli tehtävän tarkoituskin. Pidempi pohdiskelu ja jopa umpikujaan joutuminen voivat herättää työpajassa kiinnostavampia ajatuksia kuin oikeat vastaukset. Muutaman ryhmän kanssa testasimme myös kielen prosessoinnin tutkimukseen perustuvaa aivotehtävää.

Kuulimme iloksemme, että moni osallistuja piti KiOlin käytännönläheisiä työpajoja virkistävänä vaihteluna harmaan epidemia-arjen keskellä. Erityisen hauskaa oli kuulla palautteissa hyvin usein toistuvista ilahtuneista oivalluksen ja inspiraation kokemuksista. Monet kertoivat tutustuneensa ensimmäistä kertaa kielitieteelliseen ajatteluun, jossa kieltä ja kieliä voi lähestyä myös totuttua laajemmista näkökulmista ja yllättävistä suunnista.

Toisaalta jotkut kysyivät myös järkevästi, mitä hyötyä lorabadan kielioppimuotojen tutkimisesta on suomalaiselle lukiolaiselle. Kielitieteilijät eivät aina osaa tai muista vastata tähän kattavasti, ja kenties vastaamisen vaikeus johtuu siitä, että ihmiskielen hienoimmat ja monimuotoisimmat ulottuvuudet vastustavat sitkeästi kaikenlaisia raamitteluja ja määrittelyjä. (Silti tai juuri siksi niitä kannattaa tutkia.) Yksi vastaus on kuitenkin se, että täysin uusi kieli tai täysin uusi näkökulma kieleen voivat auttaa kaikkein selvimmin huomaamaan, miten oma äidinkieli todella toimii ja miten se suhteutuu muihin tuttuihin kieliin ja omaan ajatteluun. Sen tiedostaminen, miten itse käyttää kieltä, on nykypäivänä äärimmäisen tärkeää.

***

Seuraavaksi tapahtuu: Kielitieteen olympialaisten kansallinen loppukilpailu järjestetään tänä viikonloppuna, ja luvassa on lisää kimurantteja näkökulmia kieleen. Onnea kaikille tämän vuoden kisaan ilmoittautuneille!

Suomen kielitieteen olympialaisten alkukilpailu järjestettiin perinteiseen tapaan nettikisana helmikuun viimeisenä viikonloppuna 27.–28.2.2021. Mukana oli ennätysmäärä osallistujia. Tämän vuoden kilpailutehtävien aineisto perustui pohjoissaamen, länsiafrikkalaisen fulfulden, kiinalaisen nasin, melanesialaisen lengon sekä Venäjällä ja Kiinassa puhutun nanain kielioppeihin.

Kilpailussa nähtiin paljon hienoja suorituksia, ja täydet 150 pistettä sai tänä vuonna 11 kilpailijaa. He ovat Into Almiala (Otaniemen lukio), Mona Calonius (Kulosaaren yhteiskoulu), Välke Jolma (Järvenpään lukio), Eppu Leinonen (Munkkiniemen yhteiskoulu), Milla Miettunen (Ressun lukio), Minttu Mäkelä (Tampereen yhteiskoulun lukio), Inka Pekkola (Tampereen yhteiskoulun lukio), Taru Puranen (Lappeenrannan lyseon lukio), Aksia Söderlund (Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio), Veikko Virrankoski (Päivölän matematiikkalinja) ja Hugo Ye (Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu).

Onnittelut parhaille ratkojille, ja kiitokset kaikille osallistujille loistopanoksesta!

Tänä vuonna loppukilpailuun kutsutaan ensisijaisesti alkukilpailussa 120 pistettä ylittäneet osallistujat, ja heille on ilmoitettu asiasta erikseen. Heidän joukostaan valitaan myös Suomen kansainvälisten olympialaisten IOL-joukkue. Latvian järjestämät kansainväliset olympialaiset toteutuvat etämuodossa vuonna 2021, vaikka pandemiatilanne estäisi matkustamisen paikan päälle.

Haluatko sinäkin osallistua vuoden 2021 KiOliin?

Pandemiavuoden tilanteesta johtuen olemme päättäneet, että loppukilpailuun voivat tänä vuonna poikkeuksellisesti osallistua kaikki halukkaat alkukilpailun voittajien lisäksi. Vain alkukilpailussa karsintarajan ylittäneet voivat päästä IOL-joukkueeseen, mutta kaikki voivat onnistuessaan voittaa palkintoja loppukilpailussa. Aloittelijoiden kannattaa kuitenkin varautua siihen, että loppukilpailun tehtävät ovat paljon alkukilpailua haastavampia.

KiOlin loppukilpailu järjestetään online-kisana lauantaina 24.4.2021 klo 9:45–16:15, ja tarkat kilpailuohjeet lähetämme ilmoittautuneille osallistujille myöhemmin.

Jos et ollut mukana alkukilpailussa mutta haluat osallistua loppukilpailuun, täytä alla oleva lomake viimeistään keskiviikkona 21. huhtikuuta: 

Ilmoittaudu loppukilpailuun 

Tervetuloa osallistumaan!

Kielitieteen olympialaiset ovat osa Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa:
https://tutkittutieto.fi/

Suomen Mona Calonius Kulosaaren yhteiskoulusta saavutti upeasti pronssia ja sijoituksen parhaan neljänneksen joukossa tammikuun lopussa pidetyissä toisissa kielitieteen online-olympialaisissa (Onling). Onnea, Mona!

Kisatehtävät sisälsivät havaijin lukemista huulilta, kongolaisen ciluban kielen adjektiivilausekkeita, nigerialaisen ibibion kuullunymmärtämistehtävän sekä timorilaisen tetunin monimutkaisten lauseiden kääntämistä. Tehtävät eivät vaatineet ennakkotietoja.

Kielitieteen online-olympialaisia järjestää Ukrainan olympiakomitea kansainvälisin vapaaehtoisvoimin, ja muista olympialaisista poiketen niissä hyödynnetään paljon multimedia-aineistoja. Tänä vuonna kisaan osallistui 520 opiskelijaa eri puolilta maailmaa.

Lisätietoja: https://onling.org/

Tässä postauksessa Suomen joukkueen olympiaviikon tunnelmat Kielitieteen kansainvälisissä olympialaisissa (IOL) Korean Yonginissa 28.7.-3.8.2019 sekä vuoden 2019 olympialaisten tehtävät, ratkaisut ja tulokset.

Matkaanlähtökirjoitus ja joukkueen jäsenten esittely löytyvät täältä.

Alku

Kimchi on korealaista tulista fermentoitua hapankaalia. Se on kuuluisa ruoka, mutta harvempi tietää, että Koreassa sitä syödään jokaikisellä aterialla. Niinpä myös Suomen joukkue aloitti Hankuk-yliopiston kampuksella päivänsä kimchillä ja riisillä aamukahdeksalta koko olympiaviikon ajan. Koska kisaviikko oli täpötäynnä ohjelmaa, ärhäkkä aamuherätys tuli myös tarpeeseen!

Kielitieteen kansainväliset olympialaiset 2019 olivat järjestyksessä 17:nnet, ja ne järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Etelä-Koreassa. Ja aivan kuten kiinalaiset Pekingin ensimmäisten kesäolympialaisten aikaan vuonna 2008, myös korealaiset olivat selvästi päättäneet, että Yonginissa lähellä Soulia käydyistä olympialaisista tulisi tähänastisista kisoista suurimmat, kauneimmat ja mahtipontisimmat.

Niinpä IOLin primusmoottorin Minkyu Kimin johtama organisaatio oli järjestänyt todella hienon ja komean tapahtuman, jossa kulttuurisen ja kulinaarisen sisällön määrä häkellytti ja aikataulut pitivät täydellisesti, vaikka mukana oli 350 osallistujaa. Kun suureksi johtajaksikin tituleerattu Minkyu tuskaili Soulin museoretkillä viiden minuutin myöhästymisistä, suomalaiset tunsivat kerrankin olonsa oikein kotoisaksi.

Hyvästä tunnelmasta piti huolta myös ja ennen kaikkea IOL-perhe itse. Ja kuten aina, olympialaisten sielun eli kilpailun perustajan, bulgarialaisen tietokonelingvisti Ivan Derzhanskin osakseen saama palvonta saavutti yksimieliset ja myyttisiin vivahtavat mittasuhteet.

(Kuva: Cathy Doan)

Kisat alkoivat tiistaina henkilökohtaisella kilpailulla, jossa kilpailijat saivat tutustuttavakseen kieliaineistoja useimmille suomalaisille tuntemattomilla Papua-Uudessa-Guineassa, Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa puhutuilla kielillä. Mutta kuten tunnettua, IOLissa ennakkotietoja kielitieteestä ei tarvita. Tärkeimmät lyömäaseet kisassa ovat looginen päättelykyky ja hyvä kielen taju.

Tänä vuonna olympialaisten vaikeimpana pähkinänä pidettiin kolmostehtävää, jossa tulkittavana oli keskipersian kirjapahlavin kirjoitusjärjestelmä. Tehtävän oli laatinut André Nikulin.

Alla oleva kuvaaja näyttää, kuinka kilpailijat ongelmasta suoriutuivat:

Lukiolaiset itse kommentoivat kolmostehtävää mustansävyisesti:

Muissa tehtävissä joutui analysoimaan yongkomin lauserakenteita, jurokin värisanalausekkeita, länsitaranganin reduplikaatiota ja noonin ajanilmaisuja. Yksikään tehtävä ei ollut helppo, joten tänäkin vuonna mitali irtosi 46 pisteellä sadasta ja kunniamaininta 37 pisteellä. Kaikkia tehtäviä ratkaisuineen voi tutkia täältä.

IOLiin kuuluu henkilökohtaisen kisan lisäksi myös tiimitehtävä, jossa joukkueelle annetaan pohdittavaksi ensimmäistä kisapäivää monimutkaisempi kielitieteellinen aineisto. Tällä kertaa kilpailijat saivat pohtia vähän vähemmän ilmiselvää merkityskokonaisuutta, rytmisen kilpavoimistelun arvostelujärjestelmää. Mikäli uskomme tuomaristoa – ja miksi emme uskoisi – myös symboleita ja syntaktisia hierarkioita sisältävää systeemiä voidaan tulkita kieleen verrattavana semioottisena järjestelmänä. Tällaisia tehtäviä on ollut IOLissa aiemminkin.

Suomen joukkue oli tyytyväinen tiimityöskentelyynsä, johon kuului eri liikkeiden testailua valvojan pistävän katseen alla (tämän joukkueenjohtajakin olisi halunnut nähdä). Tiimitehtävään voi perehtyä täältä.

 

Kielitieteen olympialaisissa mitaleja ja kunniamainintoja jaetaan noin puolelle kaikista noin 200 osallistujasta. Suomi ei tänä vuonna päässyt palkintokantaan kiinni, mutta se ei ehtinyt harmittaa pitkään, kun huomattiin, että myös Ruotsi ja Tanska jäivät ilman kotiinvietävää. Kisaviikon aikana ruotsalaiset virittivätkin keskustelua siitä, pitäisikö pohjoismaihin perustaa omat IOLiin orientoivat kielitieteen olympialaiset, kuten Tyynenmeren alueen maat ovat jo tehneet (APLO).

Keskusteluissa nousi esiin se, että pohjoismaisessa yhteistyössä voisi syntyä myös uusia keinoja kertoa kielitieteestä kouluissa. Koululaisten tietoisuus maailman kielitilanteesta on edelleen vähäistä lähes kaikissa maissa, ja moni pitääkin siihen tutustuttamista IOLin kenties tärkeimpänä varsinaisena tehtävänä.

Suomen joukkuekin toivotti kielitieteen tervetulleeksi lukio-opetukseen. Näin Xuefei tiivisti yleiset tuntemukset: ”Kouluissa voisi olla paremmin mahdollisuuksia tutustua kielten monimuotoisuuteen, joka on yleissivistävää kaikille kielistä vähemmän kiinnostuneillekin.”

Kuva: Avajaisissa huomioitiin suomalaisten kielitieteilijöiden korean kieleen liittyvät saavutukset.

Loppu

Entä tulokset? IOLin kirkkaimmat mitalit jaettiin odotetusti suurten maiden (Kanada, USA, Iso-Britannia, Puola, Japani, Kiina, Brasilia ja IOLin perustajamaa Bulgaria) edustajien kesken, ja koko kisan ykkönen ilmiömäisellä 98,7 pisteen pistemäärällä oli Kanadan Ken Jiang. Pahlavi ei siis lopulta muodostunut koettelemukseksi kaikille. Kaikki tämän vuoden tulokset voi lukea täältä.

Suomen joukkue oli Korean kisoista vaikuttunut, ja IOL ja KiOl kääntävät nyt katseensa kohti ensi vuotta ja Latviaa. Yonginista jäimme kaipaamaan kimchin ja kielitieteen lisäksi muun muassa herkullista merilevää, huikeita maisemia, elegantin vieraanvaraisia korealaisia sekä ilmastointia, joka pelasti suomalaiset 30 asteen ja 85 kosteusprosentin helteessä.

Suomen kielitieteen olympialaisia tukee Koneen säätiö.

***

Suomen vuoden 2019 joukkue aloittaa tänään kisamatkansa Etelä-Korean Yonginiin, jossa käynnistyvät pian 17:nnet ja tähän mennessä suurimmat kielitieteen kansainväliset olympialaiset, IOL (International Linguistics Olympiad) 36 maan ja 54 joukkueen voimin.

Kielitieteen olympialaiset ovat lukiolaisten kansainvälisten tiedekilpailujen joukossa tuore mutta jo täysin vakiintunut tulokas. Huhujen mukaan ne ovat myös tunnelmaltaan hieman luonnontieteellisiä sisarkilpailujaan rennompi tapahtuma. Rento meininki ei kuitenkaan koske itse kilpailutehtäviä, joiden loogista päättelykykyä vaativissa sanasto- ja kielioppipähkinöissä on haastetta kokeneillekin lingvisteille.

Alla Suomen joukkueen esittely – katsotaan miten kisoissa tällä kertaa käy!

 

 

Suomen IOL-joukkue:

Tia Iskanius, 17, käy Päivölän matematiikkalinjaa, pitää lentopalloanimesta ja varustautuu kisaan vuorella Snickersejä. Suhde kieleen: Erityisesti keinotekoiset kielet (engl. conlangs) kiinnostavat. Äidinkieli englanti koska syntynyt Floridassa – opiskellut myös ranskaa ja japania. Odottaa IOLilta: Kiinnostavaa kilpailua, jännittäviä ihmisiä, Korean demilitarisoidun vyöhykkeen näkemistä.

Alma Jyränki, 17, käy Ressun lukiota eikä viihdy somessa. Suhde kieleen: Kielten opiskelu on portti sekä kielen analyysiin että historiaan (erityisesti klassiset kielet). Haluaisi opiskella mahdollisimman monia kieliä oppimatta niitä (toim. huom: lingvistien tavaramerkki).  Aikoo pyrkiä opiskelemaan latinaa ja muinaiskreikkaa. Odottaa IOLilta: Muiden kielistä kiinnostuneiden tapaamista ja uusia syvällisiä näkökulmia kieleen.

Nerissa Shakespeare, 17, valmistui juuri Päivölän matematiikkalinjalta, kuuluu myös Suomen matematiikkaolympialaisten joukkueeseen ja joutuu puhumaan jokaisen uuden tuttavuuden kanssa englantilaisesta näytelmäkirjallisuudesta. Suhde kieleen: Kieli on työkalu ja tapa jakaa ymmärrystä esimerkiksi matematiikan ja ohjelmointikielten kautta. Harrastus japanin opiskelu. Odottaa IOLilta: Mielenkiintoisia kilpailutehtäviä ja Korean kieleen ja kulttuuriin tutustumista.

Xuefei Wu, 18, käy Suomalaista yhteiskoulua, osallistuu IOLiin toista kertaa ja hankki tänä kesänä pitkään himoitsemansa limasieniviljelmän. Suhde kieleen: Operoi kolmella yhtä vahvalla kielellä, mandariinikiinalla, suomella ja englannilla. Odottaa IOLilta: Pitkiä katseita, joita seuraa kansainvälisen äänneaakkoston (IPA) oudoimpien äänteiden harjoittelusta julkisilla paikoilla. Yhteisten sukulaissanojen etsimistä Viron ja Unkarin joukkueiden kanssa.

Joukkuetta Koreassa ohjaa Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen tohtorikoulutettava Heini Arjava, ja valmentautumista on johtanut Suomen kielitieteen olympialaisten perustaja, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Ksenia Shagal.

Koreaan on luvattu kuumaa ja kosteaa, mutta perinteisesti kuumissa maissa ilmastointi toimii. Pysykää kuulolla, jos tämänkertaiset (takuuvarmasti) haastavat kilpailutehtävät kiinnostavat! Pari ensimmäistä päivää menevät todennäköisesti aikaeroon totutellessa, mutta heti maanantaina kansainvälisen värikäs kisaohjelma pyörähtää käyntiin, ja tiistaina päästään tositoimiin IOLin henkilökohtaisessa kilpailussa.

나중에 보자!

 

Kielitieteen kansainväliset olympialaiset 2018 ovat ohitse! Tässä loppuraportissa koontia kilpailun tuloksista ja kuvasarja Suomen joukkueen Prahan-viikosta.

[ɟɛkuji]!

Olympialaiset kulminoituivat maanantaina tehtävien ratkaisujen julkistukseen ja palkintojenjakoon. Kuten muissakin tiedeolympialaisissa, IOLissa jaetaan erilaisia huomionosoituksia noin puolelle osallistujista: jaossa on kulta-, hopea- ja pronssimitaleita sekä kunniamainintoja. Jokaista palkintoa myönnetään useita kappaleita, kultamitaleita suhteessa vähiten. Suomikin sai heti ensi yrittämällä kotiinviemisiä Panagiotis Kapellisin kunniamaininnan myötä – hienoa, Panu! IOLissa kokemus ratkaisee erittäin paljon ja piste-erot ovat pieniä, joten ensikertalaisen Suomen pärjääminen oli kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.

Kulta- ja hopeamitalipöydän putsasivat tällä kertaa erityisesti Yhdysvaltojen, Puolan, Intian, Iso-Britannian, Taiwanin, Venäjän ja Bulgarian joukkueet. Tiimikisan kaksi parasta joukkuetta tulivat USA:sta, ja koko kilpailun parhaat yksilöpisteet sai viime vuoden kakkonen, Puolan Przemysław Podleśny. Oman palkintokategorian olisivat ansainneet myös tyylikkäimmät tuuletukset (voittaja: Intian Angikar Ghosal).

IOLiin osallistui tänä vuonna 49 joukkuetta noin 30 maasta, ja olympialaiset laajenevat jatkuvasti. Seuraavaksi mukaan odotellaan muun muassa Norjaa, Uutta-Seelantia ja Kolumbiaa sekä arvaillaan, mikä Afrikan maa liittyy ensimmäisenä IOL-maiden joukkoon.

Kielitieteen olympialaiset järjestetään vuonna 2019 Etelä-Koreassa – toivotaan, että matkarahoitus järjestyy myös seuraavalle Suomen joukkueelle! Kilpailutehtävien kautta maailman kielten monimuotoisuus avautuu nuorille kouluopetusta huimasti laajemmin, ja kielitieteestä enemmän innostuville IOL avaa ovia kansainväliseen lingvistiyhteisöön kauan ennen omaa tutkijanuraa.

Joukkueenjohtaja kiittää hienosta viikosta, jonka takasivat toimivat järjestelyt ja Suomen joukkueen loistava yhteishenki. (Xuefei: ”Mikään ei tee niin hyvää joukkuehengelle kuin yhteinen trauma.”) Aivan erityiset kiitokset kuuluvat Venäjän pitkäaikaiselle IOL-kapteenille Ksenia Shagalille, joka toi kielitieteen olympialaiset Suomeen ja jota ilman Suomen lukiolaisten kielitieteellinen maailmanvalloitus saattaisi olla edelleen kaukainen haave.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puolet IOLista on nyt takana ja henkilökohtainen kilpailu selätetty! Kisan ulkopuolella helle jatkuu ja ohjelma on tiivistä (Harry Potter -aiheisia digihumanismiluentoja, tsekkiläistä kirkkoarkkitehtuuria, keinokielipajoja ja lingvistisiä tietovisoja). Tässä kuitenkin paikalla olevien 192 kilpailijan viime päivien tärkein puheenaihe: vuoden 2018 IOL-tehtävät. Niiden ohessa myös Suomen joukkueen kommentteja kilpailusta (kommentit kerätty eri vuorokaudenaikoina, toim. huom.).

 

 

Panagiotis: ”Creek ja cree on eri kieliä.”

Joukkueenjohtaja: ”Tämän tehtävän käännöksiin oli eksynyt järjestäjiltä vironkielinen sana. Onneksi se ei haitannut.”

Joukkue: ”Joo, me pääteltiin se itse kyllä.”

 

 

Xuefei: ”Kakkonen oli kivoin sanajärjestyksen ja kieliopin takia.”

Anna: ”Tässä hauskaa oli se, että monet asiat tajusi aika nopeasti. Tosin toiseksi viimeisen sanan vokaalit jäivät ikuiseksi mysteeriksi…”

Huomioita kilpailutilanteesta:

Kasperi: ”Lounaspussin kanaleipä oli erikoinen valinta.”

Xuefei: ”Kahdella oli vesimeloni mukana.”

Panagiotis: ”Ne eivät tosin syöneet niitä.”

Anna: ”Kiinnitin huomiota siihen, kuinka yksi valvojista kirjoitti numeron 8 keskeltä aloittaen.”

 

 

Panagiotis: ”Kolmostehtävä oli paras.”

Anna: ”Samaa mieltä.”

Panu: ”Hienoja äännemuutoksia 10/10.”

Anna: ”Tosin mä tein sen vähän liian monimutkaisesti.”

 

 

Xuefei: ”Nelonen oli ärsyttävin, koska luvut [matemaattinen ongelma] ja muut sanat [semanttinen ongelma] oli sekoitettu.”

Panagiotis: ”Puuttuvat sanat vaikeutti ongelmaa entisestään.”

Kasperi: ”Tosi mielenkiintoinen tehtävä sinänsä, kuten muutkin.”

Huomioita kanssakilpailijoista:

Xuefei: ”Takana istuva tiputti pyyhekuminsa koko ajan.”

Panu: ”Mun takana istui seinä. Voiko seinä istua?”

Xuefei: ”Varmaan jossain kielessä.”

 

 

Xuefei: ”Nelosessa ja vitosessa en edes tajunnut, mitä en tajunnut.”

Kasperi: ”Nelosessa oli jotain hämärää, mutta vitonen oli yksinkertasesti vaan vaikee.”

Joukkueenjohtaja: ”Turuilla ja toreilla tämän mahdottomuudesta tunnutaan puhuvan eniten.”

Terveisiä Suomeen:

Xuefei: ”Antakaa Suomen järjestäjille enemmän rahaa, että toinenkin suomalainen joukkue pääsisi joskus tänne!”

 

 

Paitsi että tehtävät olivat odotetun haastavia, järjestäjien taholta on kuulunut arvioita, että tämän vuoden kilpailu saattoi olla jopa yksi kaikkien aikojen vaikeimmista. Maanantain palkintoseremoniaan asti saadaan siis spekuloida paitsi Suomen pisteitä, myös sitä, onnistuiko kukaan ratkaisemaan tehtävää 5.

Kisat jatkuvat sunnuntaina yksilökisaa huomattavasti rennommalla mutta sitäkin haastavammalla joukkuekilpailulla. Edellisvuosina kilpailijat ovat joutuneet avaamaan tuntemattomien kielten kirjoitusjärjestelmiä minimaalisin vihjein tai kääntämään outojen kielten tekstejä apunaan vain saman kielen yksikielinen sanakirja. Asenteella siis seuraavaan vaiheeseen!

 

Kohta starttaa! Suomen ensimmäinen lukiolaisjoukkue kolmeentoista vuoteen aloittaa 25.7. matkansa kohti Prahaa ja kielitieteen kansainvälisiä olympialaisia (IOL). Joukkueeseen kuuluvat:

Anna Vesimäki (16): Hyppää mukaan suoraan klassisen musiikin intensiivileiriltä; ei pidä barokista.

Xuefei Wu (17): Tekee IB-tutkintoa ja ihailee limasieniä.

Kasperi Koski (18): Ahersi kesäkuun laboratoriossa ja pohtii insinööriopintoja; kieletkin sujuvat.

Panagiotis Kapellis (19): Valmistui keväällä ylioppilaaksi ja on tuleva Helsingin yliopiston kielitieteen opiskelija. Onnea Panu!

…sekä Heini Arjava, joukkueenjohtaja, yleisen kielitieteen väitöskirjantekijä Helsingin yliopistosta ja logistiikkavastaava matkan ajan.

Mutta ensin taaksepäin. Kielitieteen olympiajoukkueen matkaanlähtöä edelsi luonnollisesti yhteinen valmentautuminen. Koska joukkueen kotipesät ovat pisteissä Helsinki, Espoo, Lohja, Tampere ja Rauma, kätevin kokoontumispaikka oli tietenkin – Turku.

Turussa istutaan kahvilassa ja harjoitellaan olympialaisia varten ratkomalla vanhoja kilpailutehtäviä. Anna selvittää tzotzilin kielioppia, Xuefei langon semantiikkaa, Kasperi mansin lukujärjestelmää ja Panagiotis joruban äänteenmuutoksia. Joukkueenjohtaja pitää huolta muonituksen jatkuvuudesta ja vastailee kysymyksiin. Päivän lopuksi jalkoja verrytellään Aboa Vetuksessa. Mutta kun aiheena on kieli, kilpailuun orientoitumista voi lähestyä monelta kantilta: vaikkapa lempisanojen kautta.

 

 

Yleensä, kun suomalaisilta kysytään mieluisimpia sanoja, gallupin voittajia ovat äiti ja rakkaus. IOL-joukkueen listat ovat monipuolisempia.

Xuefei: ”Suomesta symbioosi (hauskaa että kaksi eliötä auttavat toisiaan), revontuli (runollinen) ja hämärä, englannista maelstrom, melancholy ja excruciating (hienoja ja vahvoja) ja ruotsista lunnefågel (hauska ja hupsu – sekä sana että lintu).”

Anna: ”Scuba diving (hauska äänneasu) ja ”Was macht der Gartenzwerg im Dschungel?” (eli ”Mitä puutarhatonttu tekee viidakossa?”), saksankirjan suosikkifraasi!”

Panagiotis: ”Torakka ja ötökkä kuulostavat aika lailla siltä mitä ilmaisevatkin, ja ruotsin sana ungefär kuulostaa hauskalta. Englannista on vaikea keksiä mitään, mutta pearl ja bird kuulostavat useimmissa skotlannin murteissa hauskoilta. Myös kymrissä sanat kuulostavat ja tuntuvat 70-80% todennäköisyydellä hauskoilta, mutta valitsen tähän sanan pili-pala, koska miksi en. Lopuksi täytyy mainita suomen musisoida, joka nauratti enemmän kun mikään muu sana, kun sen ensimmäistä kertaa kuulin.”

Kasperin lempisana suomen lumisanojen lumi, tuisku, loska jne. lisäksi on defenestraatio. Hän on siis lähdössä oikeaan paikkaan, sillä kyseinen termi – ja samalla 30-vuotinen sota – sai alkunsa vihaisten protestanttien heitettyä muutamia katolisia lähettiläitä ulos Prahan linnan ikkunasta.

Kasperi: ”Myös esimerkiksi saksan kieli on kiinnostavaa, sillä siinä on monia pitkiä sanoja, joissa on hieno rakenne.”

Joukkue miettii hieman myös, minkälaisen hahmon he haluaisivat luoda omaan kuvitteelliseen kieleensä, jos sellainen pitäisi kehittää.

Xuefei: ”Mun mielestä sanojen pitäisi olla mahdollisimman lyhyitä, varsinkin perussanaston, niin että sitä voi puhua nopeesti (toisin kun suomea!).”

Panagiotiksen mielestä samaan lopputulokseen voisi päästä kielellä, jossa yksi sana vastaa kokonaista tutumpien kielten lausetta, ja kilpailijat jäävät pohtimaan polysynteettisten kielten olemusta. Oma kieli jää nyt keksimättä, mutta eipä mitään: uusi tilaisuus saattaa hyvinkin tarjoutua Prahassa kilpailun vapaa-ajan ohjelmanumeroiden puitteissa.

Xuefein kanssa eksymme pähkäilemään kielissä esiintyvien taajuusvaihtelujen mahdollisuuksia ja muilla kuin puheäänteillä tuotettujen kielten esiintyvyyttä. Tässä yhteydessä tulevat esiin viittomakielet ja vihellyskieli silbo, ja joukkueenjohtaja muistaa törmänneensä jopa kieleen, jota puhutaan ainoastaan hyräillen – tosin vain Mikki Hiiressä.

 

 

Prahaan on luvattu kolmeakymmentä astetta koko viikoksi, joten onneksi suomalainen joukkue on karaistunut. Hikiset oltavat voi tulla muutenkin, sillä olympiatehtävät eivät ole helppoja ja täysien pisteiden saaminen on harvinaista. Jokainen voi kuitenkin päättää itse, haluaako kilpailla ensisijaisesti pisterajoja, toisia vai itseään vastaan. Loppujen lopuksi onnistumisen kokemuksia on varmasti tarjolla kaikille, ja tärkeintä on hauskanpito ja omien ennakkokäsitysten haastaminen eri tavoin.

Kilpailu alkaa perjantaina kuuden tunnin henkilökohtaisella kisalla ja jatkuu välipäivän ja Kutná Horaan tehtävän retken jälkeen tiimikilpailulla, jossa kaikki neljä joukkueen jäsentä pääsevät pohtimaan yhdessä yhtä isoa probleemaa.

Pitäkää peukkuja Suomen joukkueelle Prahaan!