Kielitieteen olympialaisten uudet työpajat matkasivat tänä vuonna ympäri Suomea

***

Tänä lukuvuonna Kielitieteen olympialaiset (KiOl) ovat ehtineet moneen mukaan varsinaisten kilpailutapahtumien lisäksi. Vuonna 2019 aloitettujen lukiovierailujen ilahduttavien kokemusten innoittamina laajensimme syksyllä tiedeyhteistyötä koulujen kanssa, ja marras-maaliskuussa järjestimme eri lukioissa lähes kolmekymmentä kielitieteen pulmiin pureutuvaa työpajaa.

Salamadigiloikka on kuormittanut vakavasti kouluissa ja yliopistoissa, mutta sillä on ollut tiedevierailujen kannalta myös joitakin positiivisia vaikutuksia. Etämatkailusta on tullut hetkessä normaalitoimintaa, minkä ansiosta KiOlkin pystyi tänä vuonna suhailemaan viikoittain ympäri pääkaupunkiseutua ja muuta Suomea ja tekemään innostavat pikavierailut muun muassa Kalajoelle ja Ouluun. Terveisiä Pohjois-Pohjanmaalle, ja kiitos lukioille digivieraanvaraisuudesta!

Kuten olympialaisissa, KiOlin työpajoissa tutkitaan ongelmanratkaisupohjalta tuttuja ja myös huomattavasti vähemmän tuttuja kieliä. Niiden lauseita pilkkomalla etsitään outoja ja erikoisia kielen ilmiöitä, jotka liittyvät esimerkiksi kielioppiin, äännevaihteluihin ja sanojen merkityksiin. Tämän vuoden tehtävissä kierrettiin ympäri Eurooppaa ja käytiin Polynesiassa ja Papualla. Erityisesti papualaisen muyuwin kielen verbimuodot näyttivät aiheuttavan kaikissa kouluissa suuresti yllätyksiä ja päänvaivaa, mutta se oli tehtävän tarkoituskin. Pidempi pohdiskelu ja jopa umpikujaan joutuminen voivat herättää työpajassa kiinnostavampia ajatuksia kuin oikeat vastaukset. Muutaman ryhmän kanssa testasimme myös kielen prosessoinnin tutkimukseen perustuvaa aivotehtävää.

Kuulimme iloksemme, että moni osallistuja piti KiOlin käytännönläheisiä työpajoja virkistävänä vaihteluna harmaan epidemia-arjen keskellä. Erityisen hauskaa oli kuulla palautteissa hyvin usein toistuvista ilahtuneista oivalluksen ja inspiraation kokemuksista. Monet kertoivat tutustuneensa ensimmäistä kertaa kielitieteelliseen ajatteluun, jossa kieltä ja kieliä voi lähestyä myös totuttua laajemmista näkökulmista ja yllättävistä suunnista.

Toisaalta jotkut kysyivät myös järkevästi, mitä hyötyä lorabadan kielioppimuotojen tutkimisesta on suomalaiselle lukiolaiselle. Kielitieteilijät eivät aina osaa tai muista vastata tähän kattavasti, ja kenties vastaamisen vaikeus johtuu siitä, että ihmiskielen hienoimmat ja monimuotoisimmat ulottuvuudet vastustavat sitkeästi kaikenlaisia raamitteluja ja määrittelyjä. (Silti niitä kannattaa tutkia.) Mutta yksi vastaus on se, että täysin uusi kieli tai täysin uusi näkökulma kieleen voivat auttaa huomaamaan kaikkein selvimmin, miten oma äidinkieli todella toimii ja miten se suhteutuu muihin tuttuihin kieliin ja omaan ajatteluun. Sen tiedostaminen, miten itse käyttää kieltä, on nykypäivänä äärimmäisen tärkeää.

Seuraavaksi tapahtuu: Kielitieteen olympialaisten kansallinen loppukilpailu järjestetään tänä viikonloppuna, ja luvassa on lisää kimurantteja näkökulmia kieleen. Onnea kaikille tämän vuoden kisaan ilmoittautuneille!

Kuva: Koulut, joissa pilottityöpajat vierailivat lukuvuonna 20-21

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *