Suomalainen design ylsi Mansaaren IOLin juhlapostimerkkiarkkiin

Mansaaren postitoimisto järjesti 2022 keväällä kieliaiheisen postimerkkien suunnittelukilpailun, jonka tulokset julistettiin saarella pidetyn IOLin aikana. Kielitieteen olympialaisia juhlistavista postimerkeistä julkaistiin rajoitetun erän painos. Voittajien joukkoon pääsi suomalaisen Aada Kärkkäisen suunnittelema lintuaiheinen postimerkki. Suuret onnittelut, Aada!

Matkakertomuksemme Mansaaren IOLista voi lukea täältä.

IOL-22 matkakertomus

Tässä kauan odotettu matkakertomus Suomen joukkueen reissusta kielitieteen kansainvälisiin olympialaisiin (IOL) Mansaarelle 25.7.-29.7.2022! Kertomuksessa joukkueen ja joukkueenjohtajan kynäilemiä tunnelmia olympiaviikosta sekä tämän vuoden olympialaisten tehtävät ja tulokset.

Olympialaiset järjestettiin vihdoinkin paikan päällä kahden vuoden tauon jälkeen, ja riemu IOL-yhteisön kokoontumisesta näkyi ja tuntui koko olympiaviikon ajan. IOLiin osallistui tänä vuonna 50 joukkuetta 36 eri maasta. Ehdimme tiiviin kisaviikon ohjelman aikana tutustua niin muiden maiden osallistujiin kuin lokaatioomme Mansaareen, ja vaikka aika matkassa hurahtaakin aina liian nopeasti, käteen jäi kaikille kotiinviemisinä upea kokemus.

Suomen joukkuetta yhdisti tänä vuonna kielitiedeinnostuksen lisäksi kansainvälisten tiedeolympialaisten tuntemus. Joukkueen olympialaiskokemus tiivistettynä:

Into Almiala (19): 2022 kansainväliset matematiikan olympialaiset (IMO)
Aarne Heikkilä (18): 2021 & 2022 kansainväliset maantieteen olympialaiset (iGeo), 2021 kansainväliset geotieteen olympialaiset (IESO)
Eppu Leinonen (18): 2021 kansainväliset fysiikkaolympialaiset (IPhO), 2022 Euroopan fysiikkaolympialaiset (EuPhO)
Inka Pekkola (17): 2021 kansainväliset kielitieteen olympialaiset (IOL)

Joukkueelta löytyi siis jos jonkinlaista asiantuntemusta, mutta luonnontiedepainotteinen kokemus ei suinkaan poissulkenut kielitieteen yhdistävää voimaa. Viikon mittaan vain vahvistunut hieno yhteishenki muodostui vaiheikkaalla ja pitkällä menomatkalla Helsingistä Mansaarelle.

Yhteinen matkamme kohti Mansaarta alkoi lauantai-iltana 23.7. Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Joukkueemme kohtasi heti kommelluksia: Into oli luullut matkan alkavan vasta päivää myöhemmin eikä siten tullut paikalle sovittuun tapaamisaikaan. Kaikeksi onneksi pääkaupunkiseudulla asuva kilpailijamme ehti juuri ja juuri lähtöportille, ja pääsimme lentokoneeseen täydessä miehityksessä – eikä tarvinnut edes juosta!

Lähtöportilla tutustuimme toisiimme ja opimme esimerkiksi, miten venäjän kielen sana Росси́я (Rossija) ja sen vieraskieliset muunnokset, mm. englannin “Russia”, juontavat juurensa suomen kielen sanaan “Ruotsi”. Lentokoneessa joukkueemme istui ikävä kyllä erillään, mutta käytimme sentään lentoajankin hyödyksi kielitieteen tehtäviä tehden. Saavuimme Lontoon laitamilla sijaitsevalle Stanstedin lentokentälle myöhään yöllä ja suuntasimme suoraan lentokentän vieressä olevaan hotelliin virkistäviä yöunia varten.

Matka jatkui sunnuntaiaamuna hotelliaamiaisen jälkeen. Lontoossa emme ikävä kyllä ehtineet oleskelemaan juuri ollenkaan, mutta saimme sentään bussi- ja metromatkan jälkeen kävellä kuuluisan Camden Townin läpi Eustonin rautatieasemalle. Samalla jouduimme metsästämään avointa kauppaa evästen ja Intolta unohtuneiden lyijykynien toivossa. Löysimme tiemme rautatieasemalle lopulta matkaeväät taskussa, mutta lyijykynittä.

Eustonin asemalla junan laituri ilmoitettiin aivan viime tingassa, ja junaan päästyämme odotimme vielä junan lähtöä lähemmäs kolme varttia kuljettajan lakisääteisen tauon vuoksi. Junamatkalla Liverpooliin halki Englannin maaseudun keskustelimme muun muassa sveitsinsaksasta sekä suomen adverbisijoista, joille kehitimme uusia suomenkielisiä nimiä (“yliolento”, “ajanto”, “johdanto”…).

Liverpoolissa meitä odotti perinteinen Englannin sää rankkoine sadekuuroineen. Lounastettuamme kävelimme sateen yltyessä rautatieaseman seudulta satamaterminaalille, jossa itse kukin oli jo aivan litimärkä.

Löysimme Liverpoolissa matkalla satamaan asianmukaisen kadunnimen.

Myrskyinen sää ei hellittänyt lauttamatkallakaan: lauttamme Manannan halkoi Irlanninmeren aaltoja suorastaan kunnioitettavalla nopeudella ja heilui samalla rajusti puolelta toiselle. Matkalla mietimme yhdessä muutaman vuoden takaista kielitieteen olympialaisten joukkuetehtävää. Harjoiteltuamme tiimityöskentelyä meluisassa ja alati edestakaisin keinuvassa ympäristössä varsinainen joukkuekilpailu sujuikin meidän osaltamme erinomaisesti. Merellä tapasimme niin ikään nuoria kilpailijoita Isosta-Britanniasta ja uusiseelantilaisen vierailijan, joka kertoi Pariisissa sijaitsevasta kielten museostaan. Uskaltautuivatpa jotkut meistä astumaan sateiselle ja tuuliselle kannellekin.

Douglasin satamaan saavuttuamme jouduimme kaaoksen keskelle: sääolot olivat saaneet aikaan kaikkien lentojen ja lauttojen myöhästymisen, ja lisäksi linja-autommekin oli inhimillisen väärinkäsityksen vuoksi myöhässä. Kilpailun pääjärjestäjällä Robert Tearella oli käsissään paljon tekemistä, mutta onneksemme pääsimme varsin pian lähtemään linja-autoitse kohti yöpymispaikkaamme, Douglasin Best Western Palace -hotellia. Vuorokauden aikana matkustimme yhteensä viidellä eri kulkuvälineellä: lentokoneella, linja-autolla, metrolla, junalla ja lautalla.

(Inka: Lauttamatka oli koko reissun traumatisoivin osuus. Pahempi kuin yksilökilpailun kakkostehtävä.)

Maanantaina olympiaviikko alkoi rekisteröitymisellä ja avajaisseremonialla. Itse kilpailut, monet tapahtumat ja useimmat ruokailut pidettiin King William’s Collegessa, yksityiskoulussa vanhan pääkaupungin Castletownin lähistöllä. Maineikkaalla koululla oli arvonsa mukainen miljöö, jonka tylypahkamaista tunnelmaa loivat muun muassa taivaisiin kohoava kellotorni ja ruokasali, jonka seiniä koristivat öljymaalaukset rehtoreista ja ikkunoita lasimaalaukset Yhdistyneen kuningaskunnan ja sen siirtomaiden vaakunoista.

King William’s College
Suomen joukkue: Inka, Into, Aarne ja Eppu (ja joukkueenjohtaja Emma)

Matkasimme rekisteröitymisen jälkeen takaisin Douglasiin hienoon Gaiety-teatteriin, jossa avajais- ja loppuseremoniat pidettiin. Pääsimme viikon mittaan nauttimaan livemusiikista moneen otteeseen: avajaisseremoniassa näimme paikallista tanssia erään entisen kilpailijan harpulla säestämänä. (“Kaikki soittimet missä on kieliä on cool.” “Harppu on kielitieteilijöiden lempisoitin!”)

Joukkueet oli sijoiteltu hotelleihin ympäri saarta, joten kuljimme päivittäin busseilla Douglasista Castletowniin ja takaisin. Matkoille keksittiin monenlaista ajanvietettä: eräs taival meni kokonaan arvuutellessa kanadalaisten jokavuotisia hassuja arvoituksia Saksan ja Taiwanin joukkuelaisten kanssa. Muiden maiden joukkueisiin tutustumisen lisäksi bussissa saattoi kuulla muun muassa toki ponan opettelua, runonlausuntaa ja brasilialaisten energistä yhteislaulua. Varsinkin loppuviikosta bussimatkalla soivat Suomen joukkueen ansiosta myös muun muassa Ievan polkka ja Porilaisten marssi.

Tiistaina koitti jännittävä yksilökilpailu. Tästä pääsee tutkailemaan tehtäviä ja ratkaisuja tarkemmin.

Tehtävä 1 oli jo kuolleesta ubyhin kielestä. Tarkoituksena oli selvittää, miten antaa-verbille voitiin ilmaista liitteiden avulla subjekti sekä suora ja epäsuora objekti ja miten kielen ainoat kaksi vokaalia (a ja ə) määräytyivät. Persoonaliitteiden selvittäminen onnistui kaikilta Suomen kilpailijoilta, mutta viimeisen vokaalin määrittäminen jäi mysteeriksi joukkueen jäsenten eri teorioista huolimatta. Tästä huolimatta tehtävä oli pisteiden valossa kilpailun helpoin.

Tehtävä 2 käsitteli alabaman kieltä, jota nimestään huolimatta ei enää puhuta Alabaman osavaltiossa. Ideana oli yhdistää satunnaisessa järjestyksessä olevat käännökset alabaman verbeihin, jotka sisälsivät paljon tietoa, jota ei esimerkiksi suomen kielessä liitetä verbiin. Tehtävää oli kuitenkin äärimmäisen vaikea lähestyä ja Suomen joukkueen jäsenet päättivät käyttää aikansa paremmin muiden tehtävän parissa. Täten arvattavissa oli, että tehtävä oli kilpailijoiden mielestä vaikein, ja pistetilastoista kävikin ilmi, että valtaosa osallistujista oli jättänyt sen tekemättä.

Kuva: Ching-Chao Ma

Tehtävä 2 tuotti tuskaa monelle kilpailijalle.

Koko Suomen joukkue teki tehtävää 3, jossa tarkasteltiin n|uukin kielen lauserakennetta. Kyse oli siis niin kutsutusta Rosettan kivi -tehtävästä, jossa lauseiden käännökset on annettu ja niiden pohjalta käännetään uusia lauseita molempiin suuntiin. N|uukin kieli on myös yksi harvoista kielistä, jotka sisältävät klikkiäänteitä, joita sitten kilpailun jälkeen ihmeteltiin. Valitettavasti vuonna 2021 n|uukin kielellä oli vain yksi äidinkielinen puhuja.

Erään kilpailijan osuva huomio n|uukin kielestä.

Tehtävässä 4 oli tarkoituksena täyttää kaksi eri sukupuuta perustuen arabanan kielellä kirjoitettuihin lauseisiin, joissa henkilöt A-X kertoivat tietyistä sukulaissuhteista keskenään. Tehtävää hankaloitti se, että osasta näistä lauseista itse sukulaisuussana oli jätetty pois ja se oli tarkoitus täyttää itse.

Inka: Nelonen oli tehtävistä ainakin mun mielestä se, jota oli kaikista hauskinta tehdä! Suttupaperi täyttyi aika tehokkaasti kaikenlaisista erilaisista kaavioista ja kartoista, kun henkilöitä yritti sovittaa sukupuihin. Haastavamman tehtävästä tekivät isovanhemmuus- ja lapsenlapsisanat: niiden kohdalla piti huomata jos jonkinmoisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia osapuolten sukupuolissa.

Tehtävä 5 toi ensimmäistä kertaa IOLiin sellaisen fonologian tehtävän, jossa on tarkoitus päätellä rekonstruoidusta kantakielestä nykyisten kielten sanojen muotoja ja tooneja. Tarkasteltavina kielinä olivat kantatšami ja siitä kehittyneet phang-rang-tšami ja tsati. Tehtävä oli erityisen aikaavievä ja haastava johtuen lukuisista eri äännemuutoksista, joista lähes kaikki täytyi havaita tehtävän ratkaisemiseksi. Itse tehtävän suola oli tsatin kielen toonien määrittämisessä. “Tones are magic”, huomautti eräs kilpailijakin.

Yksilökilpailusta toivuttuaan osallistujat pääsivät tiistai-iltana rentoutumaan ja ravistamaan stressin harteiltaan Mec Lir -bändin keikalle. Inka: Mec Lirin keikka oli ehdottomasti yksi viikon kohokohdista! Ekan biisin ajan mehudiskomaiseen lattiallaistumistyyliin kiltisti kuunnellut IOL-yleisö innostui jo toisen kappaleen kohdalla spontaanisti hulluun piiritanssiin, jossa kokemattomampienkin tanssijoiden oli helppo antautua virran vietäväksi. Tunnelma oli lämmin, ihana ja mahtava ja hauskaa oli.

Keskiviikkona olympiaväki matkusti höyryjunalla saaren halki Port Eriniin kuulemaan Mansaaren luontojärjestön (Manx Wildlife Trust) edustajan pitämää esitelmää ympäröivien merialueiden monipuolisesta lajistosta. Sieltä matka jatkui Peeliin, jossa pääsimme tutustumaan Mansaaren historiaan museossa ja vierailemaan vanhassa, jo osittain raunioituneessa linnassa. Linnan vierestä löytyi myös täysin simpukankuorista koostuva ranta! Päivän päätteeksi palasimme bussilla maisemareittiä takaisin Douglasiin. Ruohon peittämien vuorenhuippujen lomassa kulkevalta tieltä näkyivät alla avautuvan maalaismaiseman lisäksi myös merentakainen Irlanti ja Iso-Britannia.

Sympaattisen höyryjunan ikkunoista ihmettelimme Mansaaren maisemia.
Peelin linna eli Cashtal Phurt ny h-Inshey
Keskiviikkoiltana pääsimme kuuntelemaan kiinnostavaa luentoa kelttiläisistä kielistä.

Torstaina koitti joukkuekilpailun aika. Tänä vuonna saimme eteemme yhdeksän sivun edestä tehtäviä muinaisessa Kiinassa puhutusta mantšun kielestä. Minkyu Kimin laatima tehtävä oli jaettu neljään osaan: ensimmäinen koski mantšun omaa kirjoitusjärjestelmää, toisessa yhdistettiin mantšunkielisiä lauseita niiden suomennoksiin, kolmannessa käännettiin mantšunkielistä sanakirjaa suomeksi ja neljännessä sovellettiin muista tehtävistä opittua nykymantšun tulkintaan. Neljässä tunnissa emme ehtineet saada vastauksia kaikkiin osioihin, mutta hauskaa meillä kyllä oli! Tehtävät olivat todella kiehtovia ja mielenkiintoisia, ja yhteistyömme pelitti vallan mainiosti. Saimmekin tehtävästä varsin hyvät pisteet, vaikkemme palkintosijoille yltäneetkään.

Kilpailujen ja muun ohjelman ulkopuolella osallistujat muun muassa pelasivat korttipelejä.

Jos johonkin tuli IOL-matkalla tutustuttua, niin suureen korttipeli Maoon, jonka kuuluisat säännöt kuuluvat seuraavasti:

Ensimmäinen sääntö: Tämä on ainut sääntö, jonka saat tietää.
Toinen sääntö: [SENSUROITU]

Koko Suomen joukkue joukkueenjohtajaa myöten pääsi pelaamaan Maoa torstaina, mutta innokkaimmat osallistuivat yöllisiin peleihin jo aiempina iltoina hotellilla. Ensimmäinen peli taisi lähes kaikista tuntua turhauttavalta, järjettömältä ja traumaattiselta, mutta kokemuksen myötä (eli jos toiseen peliin uskaltautui…) kaikki kävi hauskemmaksi. 

Torstai-illan vietimme upeassa Villa Marinassa, jossa ohjelmassa oli klassinen Jeopardy-tietokilpailufinaali sekä perinteisten kelttiläisten tanssien opettelua livemusiikin säestämänä.

Villa Marina

Perjantaina pääsimme vihdoin kuulemaan ratkaisut sekä nauttimaan palkintojen jaosta ja loppuseremoniasta. Yksityiskohtaiset tulokset näkee täältä. Ylivoimaisesti korkeimman pistemäärän yksilökilpailussa tänä vuonna saavutti Artem Borisov. Yksilökilpailussa yhteensä parhaat pisteet joukkueena sai Yhdysvaltojen toinen joukkue USA Red, josta hyvästä he vastaanottivat hienon uuden The Long Now Foundationilta saadun kiertopalkinnon. Tiimikilpailun vastaukset kuulimme asiaankuuluvasti Qing-dynastian pukuun sonnustautuneelta Minkyulta, ja parhaimmat pisteet sai Etelä-Korean toinen joukkue Korea Mal. Moylley dhyt!

Suomen joukkuekin sai osakseen mainetta ja kunniaa: Eppu Leinonen saavutti kunniamaininnan ja Inka Pekkola Suomen ensimmäisen pronssimitalin!

Koko joukkue oli vaikuttunut ja tyytyväinen menestyksekkäästä matkasta, ja paluumatka Suomeen sujui vastoin odotuksia täysin ongelmitta. Kielitiedeolympialaisjoukon yhteisöllisyys ja rentous yllättivät sisarolympialaisiin osallistuneet kilpailijat, mikä nousi aiheena esiin myös muiden maiden osallistujien kanssa. Suomen joukkue toivoisi kielitieteelle ja kielitieteen olympialaisille suurempaa näkyvyyttä varsinkin kouluissa ja lukioissa. Tämän vuoden tehtävistä voi löytää jonkinlaisena yhdistävänä teemana kielten kuoleman, mikä nosti esille yhden IOLin arvokkaimmista piirteistä — kilpailu tutustuttaa maailman kielitilanteeseen tavalla, joka usein jää puuttumaan kouluopetuksesta.

Ensi kesänä 2023 kansainväliset kielitieteen olympialaiset täyttävät 20 vuotta. Juhlavuoden kilpailun järjestää osuvasti kansainvälisten olympialaisten perustajamaa Bulgaria.

Suuri kiitos joukkueelle hienosta reissusta, Ksenia Shagalille ja Heini Arjavalle valmennuksesta ja järjestelyistä sekä Koneen Säätiölle matkan rahoituksesta.

Suomen joukkue IOL-lipun alla

Uralilainen sukukuva Unkarin ja Viron joukkueiden kanssa
IOL-perhe

Vuoden 2022 loppukilpailun tulokset

Suomen kielitieteen olympialaisten 2022 loppukilpailun tulokset selvisivät kesäkuun alussa:

Koko kilpailun voittaja oli Eppu Leinonen (Munkkiniemen yhteiskoulu). Parhaimmat onnittelut!

Kilpailun neljä voittajaa (aakkosjärjestyksessä):

Into Almiala (Otaniemen lukio)
Aarne Heikkilä (Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio)
Eppu Leinonen (Munkkiniemen yhteiskoulu)
Inka Pekkola (Tampereen yhteiskoulun lukio)

Kunniamaininta:

Minea Tiitinen (Ressun lukio)

Parhaat tehtäväkohtaiset ratkaisut:

Tehtävä 1, katukina-pano: Into Almiala, Ronja Huppunen, Eppu Leinonen, Vilma Rönty, Vilma Vesimäki
Tehtävä 2, arabizi: Välke Jolma, Minea Tiitinen, Inka Pekkola, Vilma Vesimäki, Tiia Vallinkoski
Tehtävä 3, iatmul: Anni Tapionlinna, Into Almiala, Nora Norrdahl, Minea Tiitinen
Tehtävä 4, wampari: Eppu Leinonen, Aarne Heikkilä
Tehtävä 5, yao: Aarne Heikkilä, Inka Pekkola, Aino Aulanko

Paljon onnea voittajille ja suuret kiitokset kaikille osallistujille hienoista suorituksista!

KiOlin alkukilpailu 2022 saavutti opiskelijat ympäri Suomea

Kielitieteen olympialaiset ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina, mikä näkyi 2022 alkukilpailussa. Maaliskuun lopulla nettikisana käyty KiOl houkutteli ennätysmäärän osallistujia – kisaan ilmoittautui yli 200 opiskelijaa! Toiminta on laajentunut myös maantieteellisesti, ja osallistujia saatiin monelta kolkalta ympäri Suomea. Seuraavassa kartassa näkyvät paikkakunnat, joilta alkukilpailuun ilmoittautui opiskelijoita.

Tällä kertaa alkukilpailussa osallistujia testattiin seitsemällä vaihtelevan haastavalla tehtävällä, joissa pääteltävänä oli muun muassa embera chamin kielen lukusanajärjestelmä sekä äännejärjestelmän johdonmukaisuuksien avulla selvitettävä haitinkreolin sanastonäyte. Mielenkiintoisinta osallistujien mielestä oli keinokieli solresolin sekä tagbanwa-kirjoitusjärjestelmän ratkominen.

Vaikka kisa oli haastava, saatiin korkeita pistemääriä silti paljon. Kaikki tehtävät saivat suosiota kiinnostavimman tehtävän äänestyksessä, joten vastausten perusteella tämän vuoden kilpailu tarjosi jokaiselle jotakin. Suuri kiitos kaikille osallistuneille!

Kilpailun 18 parasta osallistujaa on kutsuttu loppukilpailuun, joka pidetään 25.5. Helsingin yliopistolla.

KiOl 2022: Alkukilpailun tulokset

On taas kevään ensimmäisten KiOl-tulosten aika! Suomen kielitieteen olympialaisten vuoden 2022 alkukilpailu käytiin nettikisana 26.–27.3. Kisa ratkesi seuraavin tuloksin:

Kolme korkeinta pistemäärää:

Eppu Leinonen (Munkkiniemen yhteiskoulu)
Mimmi-Maija Karhu (Ressun lukio)
Into Almiala (Otaniemen lukio)

Muut loppukilpailuun päässeet (aakkosjärjestyksessä):

Aino Aulanko (Otaniemen lukio)
Aarne Heikkilä (Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio)
Ronja Huppunen (Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio)
Välke Jolma (Järvenpään lukio)
Lilja Klemetti (Maunulan yhteiskoulu ja Helsingin matematiikkalukio)
Nora Norrdahl (Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio)
Inka Pekkola (Tampereen yhteiskoulun lukio)
Vilma Rönty (Otaniemen lukio)
Anni Tapionlinna (Otaniemen lukio)
Minea Tiitinen (Ressun lukio)
Tiia Vallinkoski (Muuramen lukio)
Vilma Vartiainen (Vihdin lukio)
Vilma Vesimäki (Laurentius-koulu)
Emmi Vuorenpää (Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio)
Hugo Ye (Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu)

KiOlin loppukilpailu järjestetään Helsingin yliopistolla toukokuussa, ja sen voittajat pääsevät edustamaan Suomea kielitieteen kansainvälisiin olympialaisiin.

Alkukilpailusta lisää ensi viikolla!

IOL 2022 pidetään Mansaarella 24.–30.7. – osallistu kieliaiheiseen postimerkkikisaan!

Kielitieteen kansainväliset olympialaiset eli IOL (International Linguistics Olympiad) järjestetään tänä vuonna 24.–30.7. Irlannin ja Ison-Britannian saarten välissä sijaitsevalla Britannian kruunun alaisella Mansaaren itsehallintoalueella.

Kelttiläisen asutuksen lisäksi saaren historiaa ovat värittäneet muun muassa viikinkien siirtokunnat. Mansaaren kansalliskieli on kiehtova manksin kieli, joka iirin ja skottigaelin lähisukulaisena kuuluu kelttiläisten kielten goideeliseen alaryhmään. Manksin kieltä pidettiin kuolleena 1900-luvun lopussa sen viimeisen äidinkielisen puhujan menehdyttyä, mutta kieltä on 2000-luvulla elvytetty onnistuneesti. Kielellä on nykyisin sekä äidinkielisiä puhujia että sitä toisena kielenä puhuvia. 

Toteuta taiteellinen visiosi kieliaiheisessa postimerkkikisassa!

Juhlistaakseen IOLin järjestämistä Mansaarella saaren postitoimisto julkaisee kuusi uutta juhlapostimerkkiä, jotka valitaan suunnittelukilpailulla. Postimerkkikisan design-teema on yksinkertaisesti kieli. Kuusi voittajaa saavat myös sadan punnan arvoisen palkinnon. Viimeinen päivä osallistua kilpailuun on 10. maaliskuuta. Lue lisää ja osallistu!

***

Lukiolaisten kansainvälisiin tiedeolympialaisiin lukeutuva IOL järjestetään tänä vuonna yhdeksättätoista kertaa. Vaikka kielitieteen olympialaiset ovat huhujen mukaan sisarkilpailujaan rennompi tapahtuma, loogista päättelykykyä vaativissa kinkkisissä kielioppia ja sanastoa koskevissa kilpailutehtävissä on haastetta kokeneillekin lingvisteille.

Suomen joukkue kansainvälisiin olympialaisiin valitaan kansallisessa kilpailussa, jonka neljä parhaiten menestynyttä pääsevät edustamaan Suomea IOLiin Mansaarelle. Ilmoittautuminen Suomen kielitieteen olympialaisten alkukilpailuun on auki. Ilmoittautuminen ei ole sitova, mutta ilmoittautumalla saat sähköpostiisi muistutuksen osallistumisesta sekä linkin ja ohjeet kilpailutehtäviin, joiden suorittaminen tapahtuu 26.–27.3. Alkukilpailussa pärjänneet etenevät loppukilpailuun.

Etä-IOL 2021 saattoi olla kaikkien aikojen haastavin – Suomelle silti menestystä

Terveisiä IOLista eli kielitieteen kansainvälisistä olympialaisista vuoden tauon jälkeen!

Kielitieteen kansainväliset olympialaiset lukiolaisille järjestettiin etämuodossa heinäkuussa. 54 joukkuetta 34 maasta osallistui IOLiin kotimaissaan tuomariston porrastetussa videovalvonnassa, ja Latvia toimi kisojen järjestäjämaana. Etäkilpailussa aikavyöhykkeitä oli Australiasta Kanadaan, emmekä ole kuulleet, missä välissä tuomarit nukkuivat IOL-viikon aikana. Huolellisesti valmisteltujen kisojen järjestelyt sujuivat kuitenkin hienosti ja ilman ongelmia, ja etäisyydestä huolimatta olympialaisten yhteisöllisyys kukoisti sosiaalisen median kanavilla. Olympialaisten kansainväliseen oheisohjelmaan kuului myös muun muassa kiehtova etäluento liivistä, suomen erikoisesta sukukielestä.

IOLin historian haastavimmaksi kutsutussa kilpailussa Suomen joukkue antoi hienon panoksen ja Inka Pekkola (Tampereen yhteiskoulun lukio) saavutti upean kunniamaininnan. Parhaiten olympialaisissa menestyivät Hollannin, Hongkongin, Ukrainan, Venäjän, Intian sekä Yhdysvaltain joukkueet. IOLin kilpailutehtävät perustuivat tänä vuonna ekarin, zunin, kilivilan, agbirigban, rikbaktsan, garifunan, lokonon sekä kariñan kieliin, joita puhutaan Oseaniassa, Afrikassa ja Amerikan mantereilla.

Seuraavat kielitieteen kansainväliset olympialaiset järjestetään Mansaaren itsehallintoalueella Isossa-Britanniassa heinäkuussa 2022. Suomen joukkue tuleviin kisoihin valitaan perinteiseen tapaan kansallisessa karsintakilpailussa kevätlukukaudella 2022.

Suomen joukkue (Mona, Veera, Emma ja Inka) vierailemassa Vallisaaressa Helsinki Biennaalissa ennen kisaa.

Suomen kielitieteen olympialaisten 2021 tulokset

Viikon takaisen Suomen kielitieteen olympialaisten loppukilpailun 2021 tulokset on julkistettu:

Voittajat (maksimipistemäärä 100):

Mona Calonius (Kulosaaren yhteiskoulu) 86 pistettä
Emma Lednikova (Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio) 86 pistettä
Inka Pekkola (Tampereen yhteiskoulun lukio) 85 pistettä
Veera Nurmela (Kuopion Klassillinen lukio) 79 pistettä

Kunniamaininnat:

Eppu Leinonen (Munkkiniemen yhteiskoulu) 75 pistettä
Juan Alejandro Monge-Navarro Otero (Turku International School) 74 pistettä
Snezhana Ilcheva (Ressun lukio) 73 pistettä
Anni Tapionlinna (Otaniemen lukio) 72 pistettä
Into Almiala (Otaniemen lukio) 71 pistettä

Kunniamaininnat parhaista tehtäväkohtaisista ratkaisuista:

Tehtävä 1: Inka Pekkola, Veera Nurmela, Eppu Leinonen, Aini Ruuskanen, Taru-Elina Mikkola
Tehtävä 2: Mona Calonius, Anni Tapionlinna, Inka Karppi, Sanni-Lotta Tabell, Eppu Leinonen, Juan Alejandro Monge-Navarro Otero
Tehtävä 3: Mona Calonius, Emma Lednikova, Inka Pekkola, Veera Nurmela, Anni Tapionlinna, Into Almiala
Tehtävä 4: Emma Lednikova, Into Almiala
Tehtävä 5:  Meeri Kuoppala, Inka Pekkola, Mona Calonius, Juan Alejandro Monge-Navarro Otero

Paljon onnea palkituille, ja kiitos kaikille osallistujille hyvistä suorituksista ja kiinnostavista vastauksista erittäin haastavassa kilpailussa!

Kielitieteen olympialaisten uudet työpajat matkasivat tänä vuonna ympäri Suomea

***

Tänä lukuvuonna Kielitieteen olympialaiset (KiOl) ovat ehtineet moneen mukaan varsinaisten kilpailutapahtumien lisäksi. Vuonna 2019 aloitettujen lukiovierailujen ilahduttavien kokemusten innoittamina laajensimme syksyllä tiedeyhteistyötä koulujen kanssa, ja marras-maaliskuussa järjestimme eri lukioissa lähes kolmekymmentä kielitieteen pulmiin pureutuvaa työpajaa.

Salamadigiloikka on kuormittanut vakavasti kouluissa ja yliopistoissa, mutta sillä on ollut tiedevierailujen kannalta myös joitakin positiivisia vaikutuksia. Etämatkailusta on tullut hetkessä normaalitoimintaa, minkä ansiosta KiOlkin pystyi tänä vuonna suhailemaan viikoittain ympäri pääkaupunkiseutua ja muuta Suomea ja tekemään innostavat pikavierailut muun muassa Kalajoelle ja Ouluun. Terveisiä Pohjois-Pohjanmaalle, ja kiitos lukioille digivieraanvaraisuudesta!

Kuten olympialaisissa, KiOlin työpajoissa tutkitaan ongelmanratkaisupohjalta tuttuja ja myös huomattavasti vähemmän tuttuja kieliä. Niiden lauseita pilkkomalla etsitään outoja ja erikoisia kielen ilmiöitä, jotka liittyvät esimerkiksi kielioppiin, äännevaihteluihin ja sanojen merkityksiin. Tämän vuoden tehtävissä kierrettiin ympäri Eurooppaa ja käytiin Polynesiassa ja Papualla. Erityisesti papualaisen muyuwin kielen verbimuodot näyttivät aiheuttavan kaikissa kouluissa yllätyksiä ja päänvaivaa, mutta se oli tehtävän tarkoituskin. Pidempi pohdiskelu ja jopa umpikujaan joutuminen voivat herättää työpajassa kiinnostavampia ajatuksia kuin oikeat vastaukset. Muutaman ryhmän kanssa testasimme myös kielen prosessoinnin tutkimukseen perustuvaa aivotehtävää.

Kuulimme iloksemme, että moni osallistuja piti KiOlin käytännönläheisiä työpajoja virkistävänä vaihteluna harmaan epidemia-arjen keskellä. Erityisen hauskaa oli kuulla palautteissa hyvin usein toistuvista ilahtuneista oivalluksen ja inspiraation kokemuksista. Monet kertoivat tutustuneensa ensimmäistä kertaa kielitieteelliseen ajatteluun, jossa kieltä ja kieliä voi lähestyä myös totuttua laajemmista näkökulmista ja yllättävistä suunnista.

Toisaalta jotkut kysyivät myös järkevästi, mitä hyötyä lorabadan kielioppimuotojen tutkimisesta on suomalaiselle lukiolaiselle. Kielitieteilijät eivät aina osaa tai muista vastata tähän kattavasti, ja kenties vastaamisen vaikeus johtuu siitä, että ihmiskielen hienoimmat ja monimuotoisimmat ulottuvuudet vastustavat sitkeästi kaikenlaisia raamitteluja ja määrittelyjä. (Silti tai juuri siksi niitä kannattaa tutkia.) Yksi vastaus on kuitenkin se, että täysin uusi kieli tai täysin uusi näkökulma kieleen voivat auttaa kaikkein selvimmin huomaamaan, miten oma äidinkieli todella toimii ja miten se suhteutuu muihin tuttuihin kieliin ja omaan ajatteluun. Sen tiedostaminen, miten itse käyttää kieltä, on nykypäivänä äärimmäisen tärkeää.

***

Seuraavaksi tapahtuu: Kielitieteen olympialaisten kansallinen loppukilpailu järjestetään tänä viikonloppuna, ja luvassa on lisää kimurantteja näkökulmia kieleen. Onnea kaikille tämän vuoden kisaan ilmoittautuneille!

Kuva: Koulut, joissa pilottityöpajat vierailivat lukuvuonna 20-21

Alkukilpailun 2021 tulokset ovat selvinneet – Pandemia-KiOl järjestetään tänä vuonna poikkeavasti

Suomen kielitieteen olympialaisten alkukilpailu järjestettiin perinteiseen tapaan nettikisana helmikuun viimeisenä viikonloppuna 27.–28.2.2021. Mukana oli ennätysmäärä osallistujia. Tämän vuoden kilpailutehtävien aineisto perustui pohjoissaamen, länsiafrikkalaisen fulfulden, kiinalaisen nasin, melanesialaisen lengon sekä Venäjällä ja Kiinassa puhutun nanain kielioppeihin.

Kilpailussa nähtiin paljon hienoja suorituksia, ja täydet 150 pistettä sai tänä vuonna 11 kilpailijaa. He ovat Into Almiala (Otaniemen lukio), Mona Calonius (Kulosaaren yhteiskoulu), Välke Jolma (Järvenpään lukio), Eppu Leinonen (Munkkiniemen yhteiskoulu), Milla Miettunen (Ressun lukio), Minttu Mäkelä (Tampereen yhteiskoulun lukio), Inka Pekkola (Tampereen yhteiskoulun lukio), Taru Puranen (Lappeenrannan lyseon lukio), Aksia Söderlund (Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun lukio), Veikko Virrankoski (Päivölän matematiikkalinja) ja Hugo Ye (Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu).

Onnittelut parhaille ratkojille, ja kiitokset kaikille osallistujille loistopanoksesta!

Tänä vuonna loppukilpailuun kutsutaan ensisijaisesti alkukilpailussa 120 pistettä ylittäneet osallistujat, ja heille on ilmoitettu asiasta erikseen. Heidän joukostaan valitaan myös Suomen kansainvälisten olympialaisten IOL-joukkue. Latvian järjestämät kansainväliset olympialaiset toteutuvat etämuodossa vuonna 2021, vaikka pandemiatilanne estäisi matkustamisen paikan päälle.

Haluatko sinäkin osallistua vuoden 2021 KiOliin?

Pandemiavuoden tilanteesta johtuen olemme päättäneet, että loppukilpailuun voivat tänä vuonna poikkeuksellisesti osallistua kaikki halukkaat alkukilpailun voittajien lisäksi. Vain alkukilpailussa karsintarajan ylittäneet voivat päästä IOL-joukkueeseen, mutta kaikki voivat onnistuessaan voittaa palkintoja loppukilpailussa. Aloittelijoiden kannattaa kuitenkin varautua siihen, että loppukilpailun tehtävät ovat paljon alkukilpailua haastavampia.

KiOlin loppukilpailu järjestetään online-kisana lauantaina 24.4.2021 klo 9:45–16:15, ja tarkat kilpailuohjeet lähetämme ilmoittautuneille osallistujille myöhemmin.

Jos et ollut mukana alkukilpailussa mutta haluat osallistua loppukilpailuun, täytä alla oleva lomake viimeistään keskiviikkona 21. huhtikuuta

Ilmoittaudu loppukilpailuun 

Tervetuloa osallistumaan!

Kielitieteen olympialaiset ovat osa Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa:
https://tutkittutieto.fi/