KiOl 2024: Alkukilpailun tulokset

Kielitieteen olympialaisten ensimmäinen kierros käytiin tänä vuonna maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna 2.–3.3. tuttuun tapaan nettikisana. Perinteisen osanoton lisäksi oli hienoa, että mukana oli paljon myös aivan uusia nimiä ja kouluja. Kaikilta osallistujilta kenties yllättävänkin haastava kisa vaati ennakkotietojen sijaan vain ennakkoluulottomuutta, ja sitä vastauksissa hienosti nähtiinkin.

Tämän vuoden kisatehtävissä pääteltävänä oli muun muassa äänteenmuutoksia muinaisessa indoeurooppalaisessa kantakielessä, sanojen merkitysten rakentumista filippiiniläisessä hanunó’ossa sekä monimutkaisia lauserakenteita keinokieli láadanissa. Kilpailun kahdessa suosituimmassa tehtävässä puolestaan pureuduttiin salomonsaarelaisen kokotan kielen pronomineihin sekä suomen lähisukukielten inkeroisen ja vepsän kielioppiin.

Kisatehtävissä täytyi tällä kertaa olla erityisen tarkkana. Esimerkiksi suomea läheisesti muistuttavien kielten säännöt eivät aina vastaakaan suomea juuri niin kuin odottaisi, ja minkä tahansa kielen kielioppi voi poiketa tutuimmista kielistä yllättävässä kohdassa tai yllättävällä tavalla. Keinokielet ovat kielten kieliopeissa oma lukunsa – jos luonnollinen kieli on monimutkaisuudessaan kollektiivista ajattelua, keinokielissä kielten luojat pääsevät venyttämään ajattelun rajoja joskus aivan uusille urille.

Suomen kielitieteen olympialaisten 2024 alkukilpailun tulokset:

Viisi korkeinta pistemäärää (maksimipistemäärä 140):

Terho Thorel (Tampereen teknillinen lukio) 131
Minea Tiitinen (Ressun lukio) 131
Emilia Ovaskainen (Helsingin kielilukio) 129
Vilma Vesimäki (Lohjan yhteislyseon lukio) 127
Valto Daavittila (Töölön yhteiskoulu) 124

Muut loppukilpailuun päässeet (aakkosjärjestyksessä):

Fanni Anttila (Puolalanmäen lukio)
Janna Harjunpää (Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu)
Mimmi-Maija Karhu (Ressun lukio)
Leevi Kilpiö (Ressun Lukio)
Katariina Kurki (Helsingin ranskalais-suomalainen koulu)
Arttu Mattila (Otaniemen lukio)
Inka Pekkola (Tampereen yhteiskoulun lukio)
Hilda Sillasto (Otaniemen lukio)
Severi Sulander (Töölön yhteiskoulu)
Emma Suomalainen (Tampereen yhteiskoulun lukio)
Annika Valkotammi (Otaniemen lukio)
Helmi Vesimäki (Laurentius-koulu)
Iaroslav Zhidchenko (Itä-Suomen koulun lukio)

Suuret kiitokset kaikille osallistujille pohdinnasta ja oivalluksista!

KiOlin loppukilpailu pidetään perjantaina 12.4. Helsingin yliopistolla, ja sen neljä voittajaa pääsevät osallistumaan Suomen joukkueena kielitieteen kansainvälisiin olympialaisiin (IOL), jotka järjestetään heinäkuussa Brasiliassa. IOL järjestetään vuonna 2024 Etelä-Amerikassa ensimmäistä kertaa.

Osallistu Suomen kielitieteen olympialaisiin 2024

Suomen kielitieteen olympialaisten 2024 ensimmäinen vaihe järjestetään verkossa la–su 2.–3.3.2024. Kilpailu alkaa lauantaina 2.3. klo 10 ja päättyy sunnuntaina 3.3. klo 22. Kilpailu on avoin kaikille Suomen toisen asteen opiskelijoille, ja siihen saavat osallistua myös yläkoululaiset. Kilpailuun osallistuminen on ilmaista.

Ilmoittaudu alkukilpailuun täällä! Täyttämällä ilmoittautumislomakkeen saat sähköpostiisi tiedot kilpailusta. Ilmoittautuminen ei ole sitova. Lomake on avoinna myös kilpailuajan alkamisen jälkeen aina sunnuntai-iltaan asti. Tehtäviä voi tehdä omaan tahtiin kilpailun avautumisen ja sulkeutumisen välisenä aikana.

Voittajien nimet julkaistaan sivustollamme, ja oikeat vastaukset lähetetään osallistujille. Olemme lisäksi yhteydessä parhaisiin osallistujiin sähköpostitse ja kutsumme heidät loppukilpailuun Helsingin yliopistolle perjantaina 12.4.2024. Loppukilpailun neljä parasta kilpailijaa saavat mahdollisuuden edustaa Suomea kielitieteen kansainvälisissä olympialaisissa Brasiliassa heinäkuussa 2024, ja myös kunniamaininnan saaneet palkitaan.

Olympialaisiin liittyvät kysymykset voi lähettää järjestäjille osoitteeseen ki-ol@helsinki.fi

Suomalaiset opiskelijat menestyivät nettiolympialaisissa 2024

Kaksi suomalaista lukiolaista ylsi upeilla suorituksillaan kultamitalisijoille tammikuussa opiskelijoiden järjestämissä kielitieteen kansainvälisissä online-olympialaisissa (Onling): Terho Thorel Tampereen teknillisestä lukiosta sijoittui viidenneksi ja Minea Tiitinen Ressun lukiosta sijoittui kahdenneksitoista yhteensä yli kuudestasadasta kilpailijasta. Paljon onnea, Terho ja Minea!

Tänä vuonna ratkottavana oli uralilaisen metsäenetsin lauseita, jo sukupuuttoon kuolleen biloxin kielen sanastoa, kokkailua okinawaksi sekä papuauusiguinealaisen abelamin lukusanajärjestelmää. Tehtävät, vastaukset ja lisätiedot löytyvät Onlingin nettisivuilta.

Kansainvälinen kielitieteen nettikilpailu Onling järjestetään pian

Kansainvälinen kielitieteen online-kilpailu, Online Olympiad in Linguistics eli Onling, järjestetään taas! Tänä vuonna kisapäivä on viikon päästä 21. tammikuuta. Ilmoittautuminen kisaan on auki. Kilpailussa on kaksi sarjaa: toisen asteen opiskelijoille sekä jo toiselta asteelta valmistuneille. Lisätietoa alla sekä kilpailun sivuilla.

***

The 2024 student-run edition of the Online Olympiad in Linguistics will take place on January 21st, from 00:00UTC to 24:00UTC. A participant can begin working on the problems at any time during the contest period. From the moment a participant first sees the test, they will have exactly four hours to work on the problems and type in their answers. (Less time will be available for those who start the test after 20:00UTC.)

Any interested person from any country is welcome to participate. The contest will be offered in two divisions: one for secondary/high school students and one for those who have graduated from secondary/high school. Participants in both divisions will be working on the same problem set. For participation in any division, you need to register.

The test will consist of four problems of varying difficulty. Problems will be similar in format to problems offered at other linguistics competitions. To work comfortably, a laptop or desktop computer will be needed.

During the contest, participants are required to work individually and are not allowed to use any outside help. In particular, any interaction with other people or the Internet (apart from this website) is prohibited. The use of word processors, graphics editors, and spreadsheets is allowed.

During registration you can choose your working language from the following list:

  • English
  • Simplified Chinese
  • German
  • Japanese
  • Korean
  • Polish
  • Portuguese
  • Romanian
  • Russian
  • Thai
  • Ukrainian

If you have any questions, please contact us at info@onling.org or via our Facebook page.

***

HUOM. Suomen kielitieteen olympialaiset (KiOl) ja Online Olympiad in Linguistics (Onling) ovat kaksi eri kilpailua.

Kielitiedettä, ystäviä, lomailua — leiri Virossa

Suomessa koittaa näillä hetkillä vuoden pimein aika. (Aurinko on Helsingistä etelään tällä hetkellä korkeimmillaan Botswanassa, jossa puhutaan jopa kolmeakymmentä eri kieltä.) Näin joulun korvalla valoa odotellessamme pistäydymme kuitenkin hetkeksi vielä Viroon ja viime kesään, jolloin jo legendaariseksi muodostuneella kielitieteen kesäleirillä oli mukana myös suomalaisedustusta. Heinäkuun positiivisista leiritunnelmista kertoo alla pohjoismaisten kielten opiskelija Tyyni Risak. Leiri etelänaapurissamme on luvassa taas ensi vuonna!

***

“Virossa on pieni paikka nimeltä Narva-Joesuu, jossa ei yleensä tapahdu mitään erikoista. Kuitenkin kesäisin siellä on mitä mielenkiintoisin tapahtuma, nimittäin kesäleiri kaikille kielistä ja kielitieteestä kiinnostuneille nuorille. Itse sain tietää asiasta osallistuttuani kielitieteiden olympialaisiin omassa lukiossani. Saamani kesäleirin mainos näytti mielenkiintoiselta, joten otin sen avomielin vastaan ja lähdin Viroon kesällä 2023.

Leiri alkoi heinäkuun alussa, ja leirin osallistujat olivat 16–19 vuotiaita. Kaikki olivat kielistä ja kielitieteestä kiinnostuneita nuoria: osa heistä oli jopa lähdössä maailman kielitiedeolympialaisiin, osa taas oli aikeissa osallistua ainoastaan kielitiedeleirin ohjelmaan. Kaikki nuoret olivat eri maista, esimerkiksi Suomesta, Virosta, Saksasta, Israelista, Kiinasta… Kaikki nuoret ja aikuiset puhuivat keskenään englantia ja leirillä järjestetyt tapahtumat ja oppitunnit olivat myös englanninkielisiä, joten kaikkea oli helppo ymmärtää.

Leiri oli kaksitoista päivää pitkä, minä aikana me opiskelijat ehdimme sekä opiskella että pitää hauskaa keskenämme. Oppitunteja oli päivisin joka päivä kolme – aamiaisen jälkeen kaksi aamutuntia ja lounaan jälkeen vielä yksi. Oppitunnit, tai niin sanotut luennot, olivat lingvistien pitämiä, ja he kertoivat meille esimerkiksi kielitieteestä ja maailman kielistä. Tunnit olivat 75 minuutin pituisia mutta niin mielenkiintoisia, että itse unohdin seurata aikaa. Oppituntien välissä oli 15 minuutin tauko, jolloin kaikki olivat vapaita seuraavaan oppituntiin asti. Iltaisin ennen illallista teimme logiikkaan perustuvia kielitiedetehtäviä. Nämä pulmat olivat minusta hyvin hauskoja vaikka joskus hankalia – niissä piti esimerkiksi loogiseen ajatteluun perustuen kääntää annetut sanat englannin kieleen jostain tietystä vähemmistökielestä.

Me asuimme kaksikerroksisessa rakennuksessa, joka oli sekä yöpymispaikkamme että opiskelu- ja vapaa-ajan viettopaikka. Itse asuin kahden toisen tytön kanssa samassa huoneessa – toinen heistä oli kotoisin Tsekistä ja toinen Saksasta. Meistä tuli heti hyviä kavereita ja kannustimme toisiamme koko leirin ajan. Huoneita oli olemassa myös kahdelle, jos halusi itselleen vain yhden huonekaverin. Ruokailut oli organisoitu lähiravintolassa, johon oli kolmen minuutin kävelymatka. Ruoaksi meille annettiin helppotekoista mutta hyvää ruokaa aamupalaksi, lounaaksi ja illalliseksi. Lähikauppa sijaitsi 5 minuutin kävelymatkan päässä majapaikasta. Meillä oli riittävästi aikaa levätä, ja ruokailutuokioon annettiin tunti aikaa.

Vapaa-ajalla teimme paljon kaikkea kivaa ja hauskaa, esimerkiksi katsoimme elokuvia koko ryhmän kanssa, leikimme “mafiaa” tai menimme uimaan pienellä joukolla. Meidän yhteiset iltamme olivat aivan mahtavia: ryhmäydyimme tiiviiksi monikulttuuriseksi yhteisöksi ja teimme kaiken yhtenä porukkana. Viestittelin paljon leirikavereiden kanssa myös leirin päättymisen jälkeen ja pidin heihin tiivistä yhteyttä. Yhtenä leiripäivänä opiskelijoille oli suunniteltu päiväreissu Tarton kaupunkiin. Tarttoon ja takaisin matkustimme tilausbussilla. Tartossa me näimme Tarton yliopiston, kävimme museossa ja vaelsimme ryhmänä ympäri kaunista opiskelijakaupunkia. Parasta Tartossa oli mielestäni Tarton yliopisto, jonka perusti Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf jo vuonna 1632.

Suosittelisin kesäleiriä aivan jokaiselle kielistä tai/ja kielitieteestä palavalle nuorelle! Ette tule yhtään katumaan päätöstänne heittäytyä mukaan!”

– Tyyni Risak

KiOl toivottaa kaikille hauskaa ja rauhallista joulunaikaa 2023! Tervetuloa ilmoittautumaan myös kielitieteen olympialaisten alkukilpailuun 2024!

IOL 2023: Matkakertomus

Vuoden 2023 kansainväliset kielitieteen olympialaiset, IOL (International Linguistics Olympiad), käytiin heinä-elokuun vaihteessa. Tässä joukkueen ja joukkueenjohtajan kertomina olympiareissun tunnelmat Bulgariasta ja Banskosta! Postauksessa käymme läpi myös vuoden 2023 olympialaisten tehtävät (skippaa osio, jos haluat kokeilla tehtäviä itse ilman spoilereita) ja tulokset.

Aloitetaan tämänkertaisen Suomen joukkueen esittelyllä!

Eppu Leinonen, 19, suuntaa nyt Helsingin yliopistoon lukemaan fysiikkaa. Hänen lempitehtävätyyppeihinsä lukeutuvat fonologian tehtävät ja lukutehtävät, sillä niissä pääsee pitkälle villillä intuitiopohjaisella ideoinnilla eikä tarvitse niin tarkasti tarkastella, mitä rakenteessa oikeasti tapahtuu. ǃXóõn kieli on jäänyt mieleen hullun fonologiansa vuoksi ja vuoriapešinkieli erittäin oudon ja mielenkiintoisen lukujärjestelmän vuoksi. Opintojen ulkopuolella kääntää kappaleiden sanoituksia ja pelaa pöytätennistä.

Inka Pekkola, 18, jatkaa lukiossa vielä neljännen vuoden. Lempitehtäviä ovat kaikki ongelmat, joissa pääsee heti liikkeelle aineiston tarkastelulla ja säännönmukaisuuksien bongaamisella – erityisen lähellä sydäntä ovat lauseoppiin keskittyvät tehtävät! Tässä Inka arvelee olevansa jossain määrin Epun ja Minean vastakohta. Suosikkikielen paikkaa pitää sitkeästi inuktitut hauskan kirjoitusjärjestelmänsä ja mahtavien suffiksipötköjensä ansiosta. Vapaa-aika kuluu kirjojen parissa ja kasvisruokaa kokkaillen.

Terho Thorel, 18, pitää eritoten syntaksi- ja semantiikkatehtävistä, mutta mikä tahansa tehtävä riittää herättämään mielenkiinnon, jos siinä on jotain poikkeuksellista tai kekseliästä. Kielissäkin mielenkiinto kohdistuu lähinnä hassuihin ilmiöihin, kuten reduplikaatioon, eikä tiettyjä suosikkikieliä (ainakaan vielä) ole. Vapaa-ajan erinäisten aktiviteettien joukkoon mahtuvat muun muassa logiikkapulmien ratkonta ja laadinta sekä lukeminen ja ohjelmointi.

Minea Tiitinen, 17, joukkueen matemaatikko, laskee lempitehtävikseen luonnollisesti lukutehtävät. Pitää paljon myös kaikenlaisista verbeihin liittyvistä tehtävistä, sillä niistä usein huomaa, miten erilaisilla tavoilla eri kielet välittävät informaatiota. Lukion jälkeen suuntaa opiskelemaan todennäköisesti matematiikkaa, mutta toivoo myöhemmin erikoistuvansa tietokonelingvistiikan puolelle. Kielitieteen lisäksi kilpailee myös esimerkiksi matematiikassa ja tietotekniikassa.

Suomen delegaatiossa oli tänä vuonna myös poikkeuksellisesti mukana tarkkailijana Arttu Vartiainen, yksi KiOlin loppukilpailun voittajista. Hän aloittaa syksyllä kielitieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Hänen on vaikea valita kiinnostavinta kieltä, sillä jokainen kieli on ainutlaatuinen; kuitenkin eniten kiinnostavat pienet, uhanalaiset kielet. Vapaa-ajalla hän kielten opiskelun lisäksi muun muassa soittaa nokkahuilua.

Joukkueenjohtajana toimi edellisen vuoden tapaan Helsingin yliopistossa yleistä kielitiedettä opiskeleva KiOlin koordinaattori Emma Vesakoivu.

Bulgarian vuoristomaisemat jaksoivat ihastuttaa. Suomen joukkue Banskoon saapuneena: Emma, Minea, Inka, Eppu, Terho ja Arttu

Yhteensä 205 osallistujan – IOLin historian toisiksi suurimman määrän – muodostamat 52 joukkuetta, jotka edustivat 38:aa eri maata tai aluetta, kokoontuivat Pirinin vuoristoon Banskoon kisailemaan ja juhlistamaan IOLin 20-vuotista taivalta kisojen perustajamaassa. Kokeneiden bulgarialaisjärjestäjien hellässä huomassa tiivis IOL-yhteisö pääsi viikoksi nauttimaan sympaattisen pienen ja kauniin laskettelukylän maisemista, rauhasta ja Balkanin niemimaata koetelleesta ennätyshelteestä, johon oli valmistauduttu hotellien aulat täyttävin runsain vesipullovarannoin.

Perinteinen uralilainen perhekuva Viron ja Unkarin joukkueiden kanssa

Aloitimme niin Banskoon kuin muihin joukkueisiin tutustumisen maanantaiaamun järjestetyillä kävelykierroksilla ja iloa, väriä ja 35 eri kielellä esitettyä musiikkia pursuavassa avajaisseremoniassa. Itse asiaan päästiin tiistaina: oli yksilökilpailun vuoro. Kyseisestä päivästä oli luvattu IOL-viikon kuumin, ja kaiken kukkuraksi kilpailu oli tarkoitus järjestää ilmastoimattomassa koulussa. Täten kilpailutilanteesta tuli myös fyysinen selviytymistaistelu, joten oli tärkeää varata itselleen tarpeeksi vettä ja ajatustaukoja. Kilpailijat pääsivät ratkomaan seuraavia tehtäviä:

Tehtävä 1 käsitteli Guazacapánin xinkan kieltä, jota kukaan ei enää puhu sujuvasti äidinkielenään. Tehtävässä täytyi tarkastella verbimuotoja ja selvittää, kuinka niiden rakenne riippuu persoonasta, aikamuodosta ja transitiivisuudesta eli objektin läsnäolosta. Tehtävän tekoa sekä helpotti että vaikeutti sen kaksiosaisuus. A-osassa täytyi kolmannen persoonan imperfektimuodoista muodostaa ensimmäisen persoonan preesensmuotoja. Kuitenkin b-osassa nämä havainnot täytyi kyetä yleistämään monennäköisiin uusiin tapauksiin.

Tehtävässä 2 puolestaan tarkasteltiin Amazonissa puhuttua apurinan kieltä. Tehtävän keskeinen juju näkyy c-osan tehtävänannossa – “Käännä apurinan kielelle kahdella tavalla”. Jokainen lause voidaan siis esittää eri tavoilla, joiden rakenteissa on huomattavia eroja. Täten tehtävän esimerkkilauseita tarkastellessa täytyi ensin kyetä päättelemään, kumpi rakenne on kyseessä. Lisäksi ylimääräistä haastavuutta lisäsivät useat erilaiset pienemmät ilmiöt, kuten verbien päätteet, ajoittainen –te-omistusliite ja monien osallistujien väärin analysoima liite –txi. Vaikka kyseessä oli työmäärältään suurin tehtävä, se oli kilpailijoiden suosikki.

Tehtävässä 3 päästiin tutustumaan rannikkomarindin kielen verbeihin. Rannikkomarindia puhutaan Indonesian Etelä-Papuan maakunnassa. Mielenkiintoista oli, että suomen kielen huudahdukset “oho” ja “voi” sekä merkitykset “todella” ja “turhaan” ovat osa itse verbiä rannikkomarindissa. Tehtävä sinänsä oli perinteisyydessään suoraviivainen, joten onnistuimme havaitsemaan kyseiset morfeemit kaiken aineiston joukosta. Kuitenkin vokaalien e ja o muuntuminen vokaaleiksi i ja u tuotti vastaavasti päänvaivaa, sillä emme kyenneet analysoimaan ilmiötä täysin oikein.

Tehtävän 4 pääroolissa olivat tasanko-creen verbit, joita saattaa kuulla Kanadan Saskatchewanin maakunnan eteläosassa ja Albertan maakunnan keskiosassa, joissa tasanko-creetä puhuu yhteensä noin 12 000 ihmistä. Tehtävästä hankalan – ja samalla mielenkiintoisen – tekee se, että subjektia ja objektia ei merkata täysin omilla morfeemeillaan, vaan morfeemeihin vaikuttavat sekä subjekti että objekti samanaikaisesti tiettyjen hierarkiasääntöjen mukaan. Tämä toki paljastuu verrattain helposti tekemällä taulukon eri päätteistä, ja niin osa Suomen joukkueesta tekikin.

Harvinaisen lyhyessä tehtävässä 5 pääsi tutkimaan supyiren kielen numeraaleja. Supyiren kieltä puhuu noin 350 000 ihmistä Malissa ja Norsunluurannikolla. Kilpailijalle on mukavasti annettu vain kuusi numeroa supyiren kielellä numeroarvoineen, mikä ei kielitiedetehtävissä ole itsestäänselvyys. Kyseessä ei ole kuitenkaan maailman yksinkertaisin lukusysteemi (minkä takia siitä saikin IOL-tehtävän aikaan), sillä osallistujan tulisi havaita, että kielessä on useita eri kantalukuja. Täten ei riitä (kuten monissa perinteisemmissä lukutehtävissä), että arvaa tai päättelee suoraan oikean kantaluvun, ja tämä osoittautui monien kohtaloksi. Tehtävä olikin tilastollisesti vaikein, eikä kukaan suomalainen sitä ratkaissut, vaikka oikeita intuitioita ja havaintoja oli esiintynytkin.

Kuten huomata saattaa, tehtävät olivat IOLille epätyypillisesti hyvinkin samanlaisia. Tehtävät 1, 3 ja 4 käsittelivät verbejä, ja tehtävät 2–4 (ja osittain myös tehtävä 1) olivat perinteisiä “Rosettan kivi” -tyyppisiä tehtäviä. Yllättävä kokonaisuus olikin yleinen keskustelunaihe kilpailun jälkeen. Onneksi sentään tehtävä 5 oli tyyliltään ja aiheeltaan erilainen.

Kisailusta irtauduttiin keskiviikkona perinteisellä ekskursiolla. Tämän vuoden IOL-retkikohteemme oli 900-luvulla rakennettu, Unescon maailmanperintöluetteloonkin kuuluva Rilan luostari. Mutkikkaiden vuoristoteiden kautta kulkevalla bussimatkalla saimme kuulla tarinoita luostarin perustajasta, erakkomunkki Ivan Rilskistä. Upeasta arkkitehtuurista ja yksityiskohtaisista seinämaalauksista aikamme nautittuamme huomiomme kiinnittyi kuitenkin luostarin seinille kirjoitettuihin kirkkoslaaviteksteihin. Kielitieteilijöille tyypilliseen tapaan osa meistä uppoutui tulkitsemaan vierailta näyttäviä kyrillisiä merkkejä ja kääntämään sanoja tuntemiemme kielten pohjalta. Luostarin alueelta saattoi löytää lingvistejä kuitenkin myös muissa puuhissa – Eppu oli karannut kahden Intian joukkueen jäsenen kanssa seikkailemaan luostarin ympäristössä löytäen toisen pienemmän luostarirakennuksen joen ääreltä.

Iltapäivällä pääsimme nauttimaan perinteisestä bulgarialaisesta ruoasta paikallisessa ravintolassa. Paikka oli niin keskellä vuoristoa, että puhelimistamme hävisi yhteys ulkomaailmaan. Onneksi hauskanpidon lomassa ei kukaan sitä ehtinyt kaivatakaan. Pohdimme juustolla kuorrutettua kurkkutomaattisalaattia syödessämme muun muassa fysiikan saloja sekä sitä, miltä eri maiden nimet saattaisivat kuulostaa suomennettuina. (Norja olisi luonnollisesti Pohjoismaa ja Islanti Jäämaa.)

Illan aikana saimme nauttia upeista bulgarialaisista kansanmusiikki- ja tanssiesityksistä ja pian hyppäsimme itsekin mukaan vauhdikkaaseen piiritanssiin. Kestävimmät meistä jaksoivat tanssahdella musiikin vietävinä useammankin kappaleen ajan paahtavasta auringonpaisteesta ja paikoin monimutkaisista askelkuvioista huolimatta!

Torstaina oli vuorossa joukkuekilpailu. Tällä kertaa tarkasteltavana oli murrinhpathankielisestä sanakirjasta viisi sivua, joista käännökset oli erotettu omille sivuillensa. Tehtävänä oli siis yhdistää kukin hakusana vastaavaan käännökseen. Kaiken lisäksi yhdeltä sivulta oli jätetty kokonaan pois suomenkielinen käännös, ja tämä tuli kääntää itse.

Joukkueena pääsimme verrattain nopeasti hyvään vauhtiin. Ensin täytyi vain ymmärtää, miten sanakirja itsessään toimi. Miksi osa sanoista oli kirjoitettu isolla, osa sanoista eri sarakkeille? Kun lopulta sanakirjan mystinen rakenne selvisi, alkoi keskusteluun pian virrata eri ideoita ja havaintoja – osassa saattoi olla jotain perää ja joissain ehkä vähän vähemmän. Tärkeintä oli, että meillä oli hauskaa; naurusta ei ollut pulaa ja tehtävä oli mielenkiintoinen.

Puolivälissä kisaa yllätimme valvojamme, kun nousimme yhtäaikaa ylös pitämään jumppataukoa. Onhan kuitenkin tärkeää pitää itsestään huolta ja antaa aivojenkin hieman levätä. Pian tauon jälkeen alkoivat hyvät ideat virtaamaan ja jaksoimme jälleen keskittyä tehtävään. Onnistuimme jopa huomaamaan, että meitä pitkään häirinnyt sana murrinh esiintyi itse kielen nimessä. Yllätys, yllätys – kävikin järkeen, että se tarkoittaisi kieltä.

Kilpailun loputtua olimme saaneet aika paljonkin aikaan. Olimme saaneet käytännössä jokaiselta sivulta reippaasti yli puolet yhdistettyä melko varmasti käännöksiinsä. Kuitenkaan verbien rakenteesta meillä ei ollut mitään hajua. Vaikutti siltä, että joskus aikamuodoilla oli jokin pääte, muttei kuitenkaan aina. Samoin myös persoonat merkattiin joskus joillain kirjaimilla, mutta jälleen aina ei. Tämä huomioon ottaen haaveilimme epätodennäköisestä kunniamaininnasta, mutta joka tapauksessa meillä oli hauskaa.

Kuva: Iwona Gruszecka

Kilpailun jälkeen perkasimme hieman internetin avulla, olivatko havaintomme läheskään oikeita. Osoittautui, että olimme hyvin havainneet heti tehtävän alussa eri sanojen luokkaa merkkaavat sanat ja kilpailun loppupuolella olimme jopa ymmärtäneet ne kaikki. Saimme myös tietää, että murrinh-pathassa on noin 38 eri taivutusluokkaa, joten ristiriitaiset ideamme verbien taivutuksista saattoivat kaikki olla yhtä oikeita.

Vastauksia tehtävien jättämiin kysymyksiin ei tarvinnut odottaa kauaa, sillä seuraavana päivänä koitti oikeiden ratkaisujen läpikäynti sekä palkinto- ja loppuseremonia. Yksityiskohtaiset tulokset löytyvät täältä.

Kunniamaininnat

Yksilökilpailussa suomalaiset pääsivät jälleen palkintokantaan kiinni: Minea ja Eppu saivat kunniamaininnat! Korkeimpaan 96,5 pisteen tulokseen yksilökilpailussa ylsi hongkongilainen viime vuoden hopeamitalisti Tam Lok Hang. Palkintoseremonian suurin sensaatio tapahtui meidän kannaltamme tiimikilpailun pystien jaossa: Suomen joukkue teki historiaa saavuttamalla ensimmäisen palkintosijansa! Sijoittumalla pisteillään maailman neljänneksi parhaaksi joukkue voitti pronssia. Joukkuekilpailussa yleisesti mitalisijoista ja kunniamaininnoista jokainen jakautui hauskasti eri maalle, ja voittajaksi nousi selkeällä kaulalla Britannian joukkue.

Suomen joukkue edustaa pokaalin saamisen neljää vaihetta: riemua (Eppu), yllättyneisyyttä (Minea), hämmennystä (Terho) ja onnea (Inka)

Suomalais-ugrilainen pronssikausi on alkanut…

Saimme Banskosta poistuttuamme viettää vielä aikaa Saksan joukkueen kanssa Sofian keskustan nähtävyyksiin tutustuen. Erään bulgarialaisen vapaaehtoisen ex tempore järjestämällä kävely- ja kyykistelykierroksella opimme muun muassa bulgarialaisten ortodoksisten kirkkojen erikoisuuksista, suvaitsevuuden kolmiosta/neliöstä, rikkipitoisesta mineraalivedestä ja keskustan parhaasta artesaanijäätelöstä (makuina mm. orvokki ja ruusu).

Sofia-kierroksella

Pistäydyimme hienon olympiaviikon päätteeksi omalla pienellä kulttuurimatkallamme Plovdivin kaupungissa, jonka historiallisissa puitteissa intouduimme sekä puimaan kulunutta viikkoa että haaveilemaan niin kielitieteen olympialaisten kuin yleisen tiedekasvatustoiminnan kasvusta ja monipuolistumisesta tulevaisuudessa. IOL-viikko on omiaan muistuttamaan tieteiden yhdistävästä voimasta ja siitä, miten paljon iloa ja hyvää yksittäistenkin toimijoiden palo tieteen yleistajuistamiseen voi tuottaa. Vaikka itse olympiaviikolle pääsee osallistumaan vain pieni joukko opiskelijoita, toiminnalla on potentiaalia tavoittaa opiskelijoita ympäri maailmaa ja saada heidät innostumaan kielistä ja kielten säilyttämisestä sekä tieteen mahdollisuuksista.

IOL-perhe

Seuraavan vuoden heinäkuussa 2024 kansainväliset kielitieteen olympialaiset järjestetään ensimmäistä kertaa Etelä-Amerikassa, Brasilian pääkaupungissa Brasíliassa. Vejo você em um ano!

Joukkueenjohtaja kiittää joukkuetta hyvin sujuneesta matkasta, KiOlin toiminnan suunnittelijoita Heini Arjavaa ja Ksenia Shagalia, ja Panagiotis Kapellista valmennusavusta. Erityiset kiitokset Koneen Säätiölle ja Suomen Kulttuurirahastolle niin matkan kuin olympialaistoiminnan jatkumisen ja kehittymisen mahdollistamisesta.

Lopuksi kuvapläjäys retkestämme Plovdiviin! Lisää tunnelmia vuoden 2023 olympiaviikolta voi katsoa täällä.

Plovdivin kukkuloille kivuttiin helteestä huolimatta – näköalat palkitsivat!
Plovdiv: Etnografinen museo

Kapanan kaupunginosa

KiOl 2023: Loppukilpailu & tulokset

Suomen kielitieteen olympialaisten loppukilpailu 2023 käytiin huhtikuun lopussa, ja jälleen on tulosten julkistusten aika! Kuten tavallista, kilpailu osoittautui kiperäksi ja kiinnostavaksi.

Tänä vuonna KiOlissa kuitenkin pääsimme myös testaamaan uutta: kisatehtävät saatiin APLOlta, Aasian ja Tyynenmeren alueen olympialaisilta. APLO on varsinaisia kansainvälisiä olympialaisia suppeampi korkeatasoinen kansainvälinen kielitiedekilpailu, johon kutsutaan APLO-alueen virallisten osallistujien lisäksi myös epävirallisia ulkopuolisia vierailijamaita. Tällä kertaa Suomi oli näistä yksi, ja loppukilpailuun Helsingissä osallistui eri lukioista ja yhdeltä yläasteelta yhteensä 22 kilpailijaa.

Kaikki APLOn osallistujat ratkovat samoja tehtäviä samoissa puitteissa, mutta vierasdelegaatioiden pisteitä ei arvioida osana APLOn virallisia tuloksia. Alla luetellut Suomen pisteet ovat siis KiOlin sisäiset tulokset eivätkä täysin suoraan verrattavissa APLOn muiden osallistujien pisteisiin ja tuloksiin.

KiOlin loppukilpailusta kehkeytyi erittäin tiukka, ja voiton vei Anni Tapionlinna Otaniemen lukiosta vain neljäsosapisteen erotuksella! Kaikkien voittajien pisteet myös vastasivat epävirallista APLO-hopeaa, mikä oli hieno tulos.

Kilpailun voittajat (maksimipistemäärä 100): 

Anni Tapionlinna (Otaniemen lukio) 53,25
Inka Pekkola (Tampereen yhteiskoulun lukio) 53
Arttu Vartiainen (Joensuun lyseon lukio) 52,25
Eppu Leinonen (Munkkiniemen yhteiskoulu) 50,25

Kunniamaininnat ja joukkueen varasijat:

Minea Tiitinen (Ressun lukio) 40,5
Emma Suomalainen (Tampereen yhteiskoulun lukio) 39
Terho Thorel (Tampereen teknillinen lukio) 36,75
Vilma Vesimäki (Lohjan yhteislyseon lukio) 34,5
Mimmi-Maija Karhu (Ressun lukio) 32,25

Kilpailun neljä voittajaa ja heidän estyessään varasijalla olevat pääsevät edustamaan Suomea joukkueena kansainvälisiin olympialaisiin (IOL).

Tämänkertaisesta viiden tehtävän kokonaisuudesta peräti neljä vei osallistujat kieltensä valtavasta määrästä kuuluisalle Uuden-Guinean saarelle. Alasepikin kieliperheen verbimuodoiltaan monimutkaisen yimasin kielen lisäksi näistä kielistä kobon, inanwatan ja kombai kuuluivat trans-uusiguinealaiseen kielikuntaan. Sanojen ja merkitysten yhdistelyä vaativan kakkostehtävän ktunaxa taas edusti USA:n ja Kanadan alkuperäiskieliä ilman omia kielisukulaisia.

Haastavissa kilpailuissa kaikkiin tehtäviin ei aina ole mahdollista keskittyä tasaisen perusteellisesti, mutta ainakin tehtävissä on valinnanvaraa. Ktunaxan ratkojat pääsivät pureutumaan vihollisuuden ja aurinkoisuuden syvempään olemukseen, ja kombain pohdittavakseen valinneet saivat analysoida, miten fyysisen ympäristön orientaatiot vaikuttavat koko kielen kielioppiin. Mukana oli myös perinteinen lukusanatehtävä. Tehtäviin ja niiden ratkaisuihin pääset tutustumaan tarkemmin APLOn sivuilla.

Parhaat tehtäväkohtaiset ratkaisut:

Tehtävä 1, yimas: Eppu Leinonen, Aino Manner, Inka Pekkola
Tehtävä 2, ktunaxa: Arttu Vartiainen (täydet pisteet), Emma Suomalainen, Mimmi-Maija Karhu, Fanni Anttila, Terho Thorel
Tehtävä 3, kobon: Anni Tapionlinna, Eppu Leinonen, Minea Tiitinen, Inka Pekkola
Tehtävä 4, inanwatan: Vilma Vesimäki, Inka Pekkola, Terho Thorel, Minea Tiitinen
Tehtävä 5, kombai: Eppu Leinonen, Arttu Vartiainen, Anni Tapionlinna, Inka Pekkola

Jokainen KiOl on niin osallistujien kuin tuomarienkin näkökulmasta kiinnostava ja erilainen. Kielitieteellisiin päättelytehtäviin uppoutuneet tietävät, että joskus samaan ratkaisuun voidaan päätyä hyvin eri reittejä, ja toisinaan kisan kiinnostavin havainto voi olla väärä päätelmä, jota kukaan muu ei ole hoksannut tehdä. Onko subjekti aina subjekti, objekti aina objekti?

Vielä kerran suuri kiitos kaikille osallistujille ja paljon onnea palkituille! Suomen kielitieteen olympialaisten alkukilpailu järjestetään seuraavan kerran taas ensi vuoden alussa. Tervetuloa mukaan!

Hae Virossa järjestettävään kielitieteen kesäkouluun!

Perinteinen kielitieteen kesäkoulu järjestetään tänä vuonna 22. kertaa Virossa Narva-Jõesuussa 7.–19.7.2023. Kesäkoulu on mainio tilaisuus kaikille kielitieteestä kiinnostuneille 14–20-vuotiaille nuorille tutustua kielitieteeseen ja samanhenkisiin ikätovereihin eri puolilta Eurooppaa.

Kesäkoulun kurssitarjonnassa esitellään kielitieteen eri aloja sekä kielitieteellistä ongelmanratkaisua, ja saatavilla on myös lyhyitä kielikursseja. Kurssien pitäjät ovat kielitieteilijöitä ja yliopistonopettajia eri puolilta maailmaa. Koulun yhteinen kieli on englanti.

Kesäkouluun voi hakea ja tarkemmat tiedot lukea täältä. Hakemusten lähettämisen takaraja on 30. huhtikuuta.

KiOl 2023: Alkukilpailun tulokset

Suomen kielitieteen olympialaisten alkukilpailu 2023 käytiin 18.–19.2. jälleen kaikille avoimena nettikisana, ja osallistujia saatiin tälläkin kertaa ympäri Suomea. Pidemmittä puheitta tässä kisan tulokset!

Viisi korkeinta pistemäärää (maksimipistemäärä 110):

Eppu Leinonen (Munkkiniemen yhteiskoulu) 108
Emilia Ovaskainen (Helsingin kielilukio) 103,5
Pyry Jäppinen (Otaniemen lukio) 103
Minea Tiitinen (Ressun lukio) 102
Arttu Vartiainen (Joensuun lyseon lukio) 100,5

Muut loppukilpailuun päässeet (aakkosjärjestyksessä):

Fanni Anttila (Puolalanmäen lukio)
Aino Aulanko (Otaniemen lukio)
Maria Heikkilä (Puolalanmäen lukio)
Mimmi-Maija Karhu (Ressun lukio)
Sofia Kettunen (Hyvinkään lukio)
Aino Manner (Porin lukio)
Inka Pekkola (Tampereen yhteiskoulun lukio)
Siiri Roschier (Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu)
Felix Saari (Hyvinkään lukio)
Emma Suomalainen (Tampereen yhteiskoulun lukio)
Anni Tapionlinna (Otaniemen lukio)
Terho Thorel (Tampereen teknillinen lukio)
Olga Toukola (Alppilan lukio)
Tiia Vallinkoski (Muuramen lukio)
Helmi Vesimäki (Laurentius-koulu)
Vilma Vesimäki (Lohjan Yhteislyseon lukio)
Iaroslav Zhidchenko (Itä-Suomen koulun lukio)

Tämän vuoden tehtävien parissa osallistujat pääsivät selvittämään muun muassa pengon kielen uuden aikamuodon muodostumista, mubin äänteenmuutosten sääntöjä sekä toonikieli mazatecin vihellysvariantteja. Mielenkiintoisimman tehtävän äänestyksen ylivoimaisesti voittaneessa ajankohtaisessa tehtävässä piti kääntää lauseita Avatar-elokuvista tutulle keinotekoiselle na’vin kielelle. Suurkiitos kaikille osallistuneille!

Kuuden tehtävän paketti sai kiittävän vastaanoton – tehtävissä riitti pohdittavaa, ja niiden tekemiseen oli mukavasti aikaa. Kielitieteellisten pulmien ratkaiseminen onkin parhaimmillaan, kun päästään sopivaan tasapainoon hauskuuden ja haastavuuden välillä. Vuosittain olympiatehtävien harvinaiset ja jännittävät kielet saavat osakseen myös kummastelua – mistä tällaisia kieliä oikein löytää? Maailman noin 7000 kielestä suunnilleen puolesta on tehty kielioppi, joka pyrkii kuvaamaan kieltä mahdollisimman tarkasti. Tuhansista kielistä löytyy monenlaisia mielenkiintoisia erityispiirteitä, joihin kilpailujen tehtävät pureutuvat ja joiden avulla kieltä voi alkaa ymmärtää monisyisempänä ilmiönä kuin mihin kenties on tottunut. Kisojen tärkeimpiä tavoitteita onkin tutustuttaa maailman kielelliseen monimuotoisuuteen ja eri kielten tilanteisiin. Tehtävien kielet ovat usein pieniä ja uhanalaisia, mutta joskus vastaan tulee yllättävänkin suuria kieliä, joista harva on kuullut. Kielitieteellisen innostuksen herättämisessä tunnutaan usein onnistuneenkin, kun kilpailijoiden palautteessa nousevat vuosi vuodelta esiin kiinnostus kieliin ja ihmettelyt kielten erikoisuuksista.

KiOlin loppukilpailu pidetään perjantaina 21.4. Helsingin yliopistolla, ja sen neljä voittajaa pääsevät osallistumaan Suomen joukkueena Bulgarian Banskossa järjestettäviin kielitieteen kansainvälisiin olympialaisiin heinäkuussa.

Suomalaisopiskelija menestyi kielitieteen kansainvälisissä nettiolympialaisissa 2023

Suomen Minea Tiitinen Ressun lukiosta saavutti seitsemännen sijan loistavalla suorituksellaan helmikuun alussa pidetyssä opiskelijoiden järjestämissä kielitieteen online-olympialaisissa (Onling). Onnea, Minea!

Tehtävät sisälsivät keinokieli avanin relatiivilauseita, yelen kielen sanaston päättelyä, wyandotin lauseiden selvittämistä hakukonetta käyttäen sekä azoyun-tlapanecinkielisen laskutoimituspulman. Tehtävät eivät edellyttäneet ennakkotietoja.

Kielitieteen online-olympialaisissa oli tänä vuonna kaksi sarjaa: toisen asteen opiskelijoille ja jo toiselta asteelta valmistuneille. Kilpailun erikoisuus ovat tavallisesti interaktiiviset ja multimedia-aineistoja hyödyntävät tehtävät, joita osallistuvat pääsivät ratkomaan tänäkin vuonna. Opiskelijoiden sarjaan osallistui yli 600 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Tehtävät, vastaukset ja lisätiedot löytyvät Onlingin nettisivuilta.