IOL-Praha pakettiin – Suomi heti kiinni palkintokantaan

Kielitieteen kansainväliset olympialaiset 2018 ovat ohitse! Tässä loppuraportissa koontia kilpailun tuloksista ja kuvasarja Suomen joukkueen Prahan-viikosta.

[ɟɛkuji]!

Olympialaiset kulminoituivat maanantaina tehtävien ratkaisujen julkistukseen ja palkintojenjakoon. Kuten muissakin tiedeolympialaisissa, IOLissa jaetaan erilaisia huomionosoituksia noin puolelle osallistujista: jaossa on kulta-, hopea- ja pronssimitaleita sekä kunniamainintoja. Jokaista palkintoa myönnetään useita kappaleita, kultamitaleita suhteessa vähiten. Suomikin sai heti ensi yrittämällä kotiinviemisiä Panagiotis Kapellisin kunniamaininnan myötä – hienoa, Panu! IOLissa kokemus ratkaisee erittäin paljon ja piste-erot ovat pieniä, joten ensikertalaisen Suomen pärjääminen oli kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys.

Kulta- ja hopeamitalipöydän putsasivat tällä kertaa erityisesti Yhdysvaltojen, Puolan, Intian, Iso-Britannian, Taiwanin, Venäjän ja Bulgarian joukkueet. Tiimikisan kaksi parasta joukkuetta tulivat USA:sta, ja koko kilpailun parhaat yksilöpisteet sai viime vuoden kakkonen, Puolan Przemysław Podleśny. Oman palkintokategorian olisivat ansainneet myös tyylikkäimmät tuuletukset (voittaja: Intian Angikar Ghosal).

IOLiin osallistui tänä vuonna 49 joukkuetta noin 30 maasta, ja olympialaiset laajenevat jatkuvasti. Seuraavaksi mukaan odotellaan muun muassa Norjaa, Uutta-Seelantia ja Kolumbiaa sekä arvaillaan, mikä Afrikan maa liittyy ensimmäisenä IOL-maiden joukkoon.

Kielitieteen olympialaiset järjestetään vuonna 2019 Etelä-Koreassa – toivotaan, että matkarahoitus järjestyy myös seuraavalle Suomen joukkueelle! Kilpailutehtävien kautta maailman kielten monimuotoisuus avautuu nuorille kouluopetusta huimasti laajemmin, ja kielitieteestä enemmän innostuville IOL avaa ovia kansainväliseen lingvistiyhteisöön kauan ennen omaa tutkijanuraa.

Joukkueenjohtaja kiittää hienosta viikosta, jonka takasivat toimivat järjestelyt ja Suomen joukkueen loistava yhteishenki. (Xuefei: ”Mikään ei tee niin hyvää joukkuehengelle kuin yhteinen trauma.”) Aivan erityiset kiitokset kuuluvat Venäjän pitkäaikaiselle IOL-kapteenille Ksenia Shagalille, joka toi kielitieteen olympialaiset Suomeen ja jota ilman Suomen lukiolaisten kielitieteellinen maailmanvalloitus saattaisi olla edelleen kaukainen haave.

 

Suomi mainittu!

 

 

Suomea oli jo tiiviisti odotettu palaavaksi IOL-perheeseen. ”Uralilaisessa sukukuvassa” Suomen, Viron ja Unkarin joukkueet.

 

Suomen joukkue (Anna Vesimäki, Xuefei Wu, Panagiotis Kapellis ja Kasperi Koski) Vanhankaupungin aukiolla Prahan sydämessä. Ilma: 30 astetta.

 

Suomen joukkue kiinalaismatkailijan ikuistamana. (Xuefei: ”Kiinalaismiehet on parhaita kuvaajia, koska ne joutuu kuvaamaan vaimojaan koko ajan.”)

 

Prahan Kaarlensillalla on kesällä valtavasti turisteja – 25.7. myös muutama lingvisti.

 

IOLin retki modernin taiteen museoon Kutná Horassa

 

Suomen joukkue pohtii, nousisiko Prahan astronomisen kellon torniin. Ei noustu.

IOL 2018 osio I: Miltä nyt tuntuu ja tehtävät esittelyssä

Suomen joukkue ennen olympiakoitosta

 

Puolet IOLista on nyt takana ja henkilökohtainen kilpailu selätetty! Kisan ulkopuolella helle jatkuu ja ohjelma on tiivistä (Harry Potter -aiheisia digihumanismiluentoja, tsekkiläistä kirkkoarkkitehtuuria, keinokielipajoja ja lingvistisiä tietovisoja). Tässä kuitenkin paikalla olevien 192 kilpailijan viime päivien tärkein puheenaihe: vuoden 2018 IOL-tehtävät! Niiden ohessa myös Suomen joukkueen kommentteja kilpailusta (kommentit kerätty eri vuorokaudenaikoina, toim. huom.).

 

Tehtävä 1: Creek

 

Panagiotis: ”Creek ja cree on eri kieliä.”

Joukkueenjohtaja: ”Tämän tehtävän käännöksiin oli eksynyt järjestäjiltä vironkielinen sana. Onneksi se ei haitannut.”

Joukkue: ”Joo, me pääteltiin se itse kyllä.”

 

Tehtävä 2: Hakhun

 

Xuefei: ”Kakkonen oli kivoin sanajärjestyksen ja kieliopin takia.”

Anna: ”Tässä hauskaa oli se, että monet asiat tajusi aika nopeasti. Tosin toiseksi viimeisen sanan vokaalit jäivät ikuiseksi mysteeriksi…”

Huomioita kilpailutilanteesta:

Kasperi: ”Lounaspussin kanaleipä oli erikoinen valinta.”

Xuefei: ”Kahdella oli vesimeloni mukana.”

Panagiotis: ”Ne eivät tosin syöneet niitä.”

Anna: ”Kiinnitin huomiota siihen, kuinka yksi valvojista kirjoitti numeron 8 keskeltä aloittaen.”

 

Tehtävä 3: Terena

 

Panagiotis: ”Kolmostehtävä oli paras.”

Anna: ”Samaa mieltä.”

Panu: ”Hienoja äännemuutoksia 10/10.”

Anna: ”Tosin mä tein sen vähän liian monimutkaisesti.”

 

Tehtävä 4: Vuoriarapesh

 

Xuefei: ”Nelonen oli ärsyttävin, koska luvut [matemaattinen ongelma] ja muut sanat [semanttinen ongelma] oli sekoitettu.”

Panagiotis: ”Puuttuvat sanat vaikeutti ongelmaa entisestään.”

Kasperi: ”Tosi mielenkiintoinen tehtävä sinänsä, kuten muutkin.”

Huomioita kanssakilpailijoista:

Xuefei: ”Takana istuva tiputti pyyhekuminsa koko ajan.”

Panu: ”Mun takana istui seinä. Voiko seinä istua?”

Xuefei: ”Varmaan jossain kielessä.”

Kaikki: ”Hurjaa miten tässäkin kisassa monien ja varsinkin englanninkielisten maitten ryhmät koostuivat lähes pelkästään itäaasialais- ja intialaistaustaisista opiskelijoista. Plus tietysti vielä ne kaikki miljoona aasialaista joukkuetta.”

 

Tehtävä 5: Akan

 

Xuefei: ”Nelosessa ja vitosessa en edes tajunnut, mitä en tajunnut.”

Kasperi: ”Nelosessa oli jotain hämärää, mutta vitonen oli yksinkertasesti vaan vaikee.”

Joukkueenjohtaja: ”Turuilla ja toreilla tämän mahdottomuudesta tunnutaan puhuvan eniten.”

Terveisiä Suomeen:

Xuefei: ”Antakaa Suomen järjestäjille enemmän rahaa, että toinenkin suomalainen joukkue pääsisi joskus tänne!”

 

Suomen joukkue olympiakoitoksen jälkeen

 

Paitsi että tehtävät olivat odotetun haastavia, järjestäjien taholta on kuulunut arvioita, että tämän vuoden kilpailu saattoi olla jopa yksi kaikkien aikojen vaikeimmista. Maanantain palkintoseremoniaan asti saadaan siis spekuloida paitsi Suomen pisteitä, myös sitä, onnistuiko kukaan ratkaisemaan tehtävää 5.

Kisat jatkuvat sunnuntaina yksilökisaa huomattavasti rennommalla mutta sitäkin haastavammalla joukkuekilpailulla. Edellisvuosina kilpailijat ovat joutuneet avaamaan tuntemattomien kielten kirjoitusjärjestelmiä minimaalisin vihjein tai kääntämään outojen kielten tekstejä apunaan vain saman kielen yksikielinen sanakirja. Asenteella siis seuraavaan vaiheeseen!

V jazycích o jazycích – kielitieteellisiä väittelyitä lentokentällä

Suomen IOL-joukkue (Xuefei Wu, Panagiotis Kapellis, Kasperi Koski ja Anna Vesimäki) paneutuu harjoitusongelmiin hyönteisravinnon voimalla.

 

Kohta starttaa! Suomen ensimmäinen lukiolaisjoukkue kolmeentoista vuoteen aloittaa 25.7. matkansa kohti Prahaa ja kielitieteen kansainvälisiä olympialaisia (IOL). Joukkueeseen kuuluvat:

Anna Vesimäki (16): Hyppää mukaan suoraan klassisen musiikin intensiivileiriltä; ei pidä barokista.

Xuefei Wu (17): Tekee IB-tutkintoa ja ihailee limasieniä.

Kasperi Koski (18): Ahersi kesäkuun laboratoriossa ja pohtii insinööriopintoja; kieletkin sujuvat.

Panagiotis Kapellis (19): Valmistui keväällä ylioppilaaksi ja on tuleva Helsingin yliopiston kielitieteen opiskelija. Onnea Panu!

…sekä Heini Arjava, joukkueenjohtaja, yleisen kielitieteen väitöskirjantekijä Helsingin yliopistosta ja logistiikkavastaava matkan ajan.

Mutta ensin taaksepäin. Kielitieteen olympiajoukkueen matkaanlähtöä edelsi luonnollisesti yhteinen valmentautuminen. Koska joukkueen kotipesät ovat pisteissä Helsinki, Espoo, Lohja, Tampere ja Rauma, kätevin kokoontumispaikka oli tietenkin – Turku.

Turussa istutaan kahvilassa ja harjoitellaan olympialaisia varten ratkomalla vanhoja kilpailutehtäviä. Anna selvittää tzotzilin kielioppia, Xuefei langon semantiikkaa, Kasperi mansin lukujärjestelmää ja Panagiotis joruban äänteenmuutoksia. Joukkueenjohtaja pitää huolta muonituksen jatkuvuudesta ja vastailee kysymyksiin. Päivän lopuksi jalkoja verrytellään Aboa Vetuksessa. Mutta kun aiheena on kieli, kilpailuun orientoitumista voi lähestyä monelta kantilta: vaikkapa lempisanojen kautta.

 

Olympiajoukkue Turun Aboa Vetuksessa

 

Yleensä, kun suomalaisilta kysytään mieluisimpia sanoja, gallupin voittajia ovat äiti ja rakkaus. IOL-joukkueen listat ovat monipuolisempia.

Xuefei: ”Suomesta symbioosi (hauskaa että kaksi eliötä auttavat toisiaan), revontuli (runollinen) ja hämärä, englannista maelstrom, melancholy ja excruciating (hienoja ja vahvoja) ja ruotsista lunnefågel (hauska ja hupsu – sekä sana että lintu).”

Anna: ”Scuba diving (hauska äänneasu) ja ”Was macht der Gartenzwerg im Dschungel?” (eli ”Mitä puutarhatonttu tekee viidakossa?”), saksankirjan suosikkifraasi!”

Panagiotis: ”Torakka ja ötökkä kuulostavat aika lailla siltä mitä ilmaisevatkin, ja ruotsin sana ungefär kuulostaa hauskalta. Englannista on vaikea keksiä mitään, mutta pearl ja bird kuulostavat useimmissa skotlannin murteissa hauskoilta. Myös kymrissä sanat kuulostavat ja tuntuvat 70-80% todennäköisyydellä hauskoilta, mutta valitsen tähän sanan pili-pala, koska miksi en. Lopuksi täytyy mainita suomen musisoida, joka nauratti enemmän kun mikään muu sana, kun sen ensimmäistä kertaa kuulin.”

Kasperin lempisana suomen lumisanojen lumi, tuisku, loska jne. lisäksi on defenestraatio. Hän on siis lähdössä oikeaan paikkaan, sillä kyseinen termi – ja samalla 30-vuotinen sota – sai alkunsa vihaisten protestanttien heitettyä muutamia katolisia lähettiläitä ulos Prahan linnan ikkunasta.

Kasperi: ”Myös esimerkiksi saksan kieli on kiinnostavaa, sillä siinä on monia pitkiä sanoja, joissa on hieno rakenne.”

Joukkue miettii hieman myös, minkälaisen hahmon he haluaisivat luoda omaan kuvitteelliseen kieleensä, jos sellainen pitäisi kehittää.

Xuefei: ”Mun mielestä sanojen pitäisi olla mahdollisimman lyhyitä, varsinkin perussanaston, niin että sitä voi puhua nopeesti (toisin kun suomea!).”

Panagiotiksen mielestä samaan lopputulokseen voisi päästä kielellä, jossa yksi sana vastaa kokonaista tutumpien kielten lausetta, ja kilpailijat jäävät pohtimaan polysynteettisten kielten olemusta. Oma kieli jää nyt keksimättä, mutta eipä mitään: uusi tilaisuus saattaa hyvinkin tarjoutua Prahassa kilpailun vapaa-ajan ohjelmanumeroiden puitteissa.

Xuefein kanssa eksymme pähkäilemään kielissä esiintyvien taajuusvaihtelujen mahdollisuuksia ja muilla kuin puheäänteillä tuotettujen kielten esiintyvyyttä. Tässä yhteydessä tulevat esiin viittomakielet ja vihellyskieli silbo, ja joukkueenjohtaja muistaa törmänneensä jopa kieleen, jota puhutaan ainoastaan hyräillen – tosin vain Mikki Hiiressä.

 

Joukkueenjohtaja ja Xuefei kirjoittavat vahatauluihin kiinaa.

 

Prahaan on luvattu kolmeakymmentä astetta koko viikoksi, joten onneksi suomalainen joukkue on karaistunut. Hikiset oltavat voi tulla muutenkin, sillä olympiatehtävät eivät ole helppoja ja täysien pisteiden saaminen on harvinaista. Jokainen voi kuitenkin päättää itse, haluaako kilpailla ensisijaisesti pisterajoja, toisia vai itseään vastaan. Loppujen lopuksi onnistumisen kokemuksia on varmasti tarjolla kaikille, ja tärkeintä on hauskanpito ja omien ennakkokäsitysten haastaminen eri tavoin.

Kilpailu alkaa perjantaina kuuden tunnin henkilökohtaisella kisalla ja jatkuu välipäivän ja Kutná Horaan tehtävän retken jälkeen tiimikilpailulla, jossa kaikki neljä joukkueen jäsentä pääsevät pohtimaan yhdessä yhtä isoa probleemaa.

Pitäkää peukkuja Suomen joukkueelle Prahaan!

 

Suomen joukkue Prahan kansainvälisessä loppukilpailussa

Suomen joukkue kielitieteen olympialaisten Prahan kansainväliseen loppukilpailuun on koossa. Matkalle lähtevät neljä Suomen loppukilpailussa eniten pisteitä saanutta osallistujaa:

Panagiotis Kapellis (Rauman Lyseon lukio)

Kasperi Koski (Tampereen klassillinen lukio),

Xuefei Wu (Helsingin Suomalainen yhteiskoulu)

Anna Vesimäki (Lohjan Yhteislyseon lukio)

Joukkueen johtajana toimii Heini Arjava yleisen kielitieteen alalta Helsingin yliopistosta.

Seuraamalla blogia voit lukea tuoreimmat kuulumiset joukkueen valmistautumisesta kansainväliseen kilpailuun!

Suomen kielitieteen olympialaisten loppukilpailu 2018

Suomen kielitieteen olympialaisten loppukilpailu 2018 käytiin Helsingin yliopistolla perjantaina 27. huhtikuuta. Loppukilpailuun osallistui kymmenen ensimmäisen vaiheen parasta kilpailijaa. Lukiolaiset ratkoivat muun muassa Ugandassa puhuttavaan lugandan kieleen sekä Papua-Uudessa-Guineassa puhuttavaan lorabadan kieleen liittyviä tehtäviä.

Viime viikolla finalisteille kerrottiin myös yllätys: Loppukilpailun neljä parasta pääsevät edustamaan Suomea kansainvälisiin kielitieteen olympialaisiin Prahaan heinäkuun lopulla! Kansainväliseen kilpailuun osallistumista tukee Otavan Kirjasäätiö.

Toivotamme menestystä Suomen joukkueelle Prahaan!

Vuoden 2018 ensimmäisen vaiheen voittajat

Tämän vuoden kilpailun ensimmäisen vaiheen voittajat ovat:

Iina Männistö (Forssan yhteislyseo), 146 pistettä
Iris Seppälä (Tampereen yhteiskoulun lukio), 134 pistettä
Juuso Parviainen (Kajaanin lukio), 131 pistettä

Kiitos kaikille osallistuneille!

Suomen kielitieteen olympialaiset 2018

Kiinnostavatko kielet ja looginen päättely? Tervetuloa mukaan kielitieteen olympialaisiin!

Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta ja Suomen kielitieteellinen yhdistys järjestävät keväällä 2018 Suomen kielitieteen olympialaiset.

Kielitieteen olympialaiset on lukiolaisille tarkoitettu kilpailu, joka tutustuttaa maailman kielelliseen monimuotoisuuteen. Kilpailutehtävien ratkaiseminen ei edellytä ennakkotietoja kielitieteestä tai tiettyjen kielten osaamista, vaan yleinen kiinnostus kieliin ja looginen päättelykyky riittävät. Olympialaiset on loistava mahdollisuus tutustua kielitieteeseen erityisesti niille lukiolaisille, jotka haluavat hakea yliopistoon opiskelemaan yleistä kielitiedettä tai muuta kieliainetta, mutta yhtä lailla kilpailu on tarkoitettu kaikille muillekin kielistä kiinnostuneille.

Osallistu kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen 24.–25.3.2018 näiden nettisivujen kautta!

KIELITIETEEN OLYMPIALAISET 2018
LINGVISTIKOLYMPIADEN 2018