Helsingin yliopisto
Suomen kielitieteen olympialaisten loppukilpailu 2023 käytiin huhtikuun lopussa, ja jälleen on tulosten julkistusten aika! Kuten tavallista, kilpailu osoittautui kiperäksi ja kiinnostavaksi.
Tänä vuonna KiOlissa kuitenkin pääsimme myös testaamaan uutta: kisatehtävät saatiin APLOlta, Aasian ja Tyynenmeren alueen olympialaisilta. APLO on varsinaisia kansainvälisiä olympialaisia suppeampi korkeatasoinen kansainvälinen kielitiedekilpailu, johon kutsutaan APLO-alueen virallisten osallistujien lisäksi myös epävirallisia ulkopuolisia vierailijamaita. Tällä kertaa Suomi oli näistä yksi, ja loppukilpailuun Helsingissä osallistui eri lukioista ja yhdeltä yläasteelta yhteensä 22 kilpailijaa.
Kaikki APLOn osallistujat ratkovat samoja tehtäviä samoissa puitteissa, mutta vierasdelegaatioiden pisteitä ei arvioida osana APLOn virallisia tuloksia. Alla luetellut Suomen pisteet ovat siis KiOlin sisäiset tulokset eivätkä täysin suoraan verrattavissa APLOn muiden osallistujien pisteisiin ja tuloksiin.
KiOlin loppukilpailusta kehkeytyi erittäin tiukka, ja voiton vei Anni Tapionlinna Otaniemen lukiosta vain neljäsosapisteen erotuksella! Kaikkien voittajien pisteet myös vastasivat epävirallista APLO-hopeaa, mikä oli hieno tulos.
Kilpailun voittajat (maksimipistemäärä 100):
Anni Tapionlinna (Otaniemen lukio) 53,25
Inka Pekkola (Tampereen yhteiskoulun lukio) 53
Arttu Vartiainen (Joensuun lyseon lukio) 52,25
Eppu Leinonen (Munkkiniemen yhteiskoulu) 50,25
Kunniamaininnat ja joukkueen varasijat:
Minea Tiitinen (Ressun lukio) 40,5
Emma Suomalainen (Tampereen yhteiskoulun lukio) 39
Terho Thorel (Tampereen teknillinen lukio) 36,75
Vilma Vesimäki (Lohjan yhteislyseon lukio) 34,5
Mimmi-Maija Karhu (Ressun lukio) 32,25
Kilpailun neljä voittajaa ja heidän estyessään varasijalla olevat pääsevät edustamaan Suomea joukkueena kansainvälisiin olympialaisiin (IOL).
Tämänkertaisesta viiden tehtävän kokonaisuudesta peräti neljä vei osallistujat kieltensä valtavasta määrästä kuuluisalle Uuden-Guinean saarelle. Alasepikin kieliperheen verbimuodoiltaan monimutkaisen yimasin kielen lisäksi näistä kielistä kobon, inanwatan ja kombai kuuluivat trans-uusiguinealaiseen kielikuntaan. Sanojen ja merkitysten yhdistelyä vaativan kakkostehtävän ktunaxa taas edusti USA:n ja Kanadan alkuperäiskieliä ilman omia kielisukulaisia.
Haastavissa kilpailuissa kaikkiin tehtäviin ei aina ole mahdollista keskittyä tasaisen perusteellisesti, mutta ainakin tehtävissä on valinnanvaraa. Ktunaxan ratkojat pääsivät pureutumaan vihollisuuden ja aurinkoisuuden syvempään olemukseen, ja kombain pohdittavakseen valinneet saivat analysoida, miten fyysisen ympäristön orientaatiot vaikuttavat koko kielen kielioppiin. Mukana oli myös perinteinen lukusanatehtävä. Tehtäviin ja niiden ratkaisuihin pääset tutustumaan tarkemmin APLOn sivuilla.
Parhaat tehtäväkohtaiset ratkaisut:
Tehtävä 1, yimas: Eppu Leinonen, Aino Manner, Inka Pekkola
Tehtävä 2, ktunaxa: Arttu Vartiainen (täydet pisteet), Emma Suomalainen, Mimmi-Maija Karhu, Fanni Anttila, Terho Thorel
Tehtävä 3, kobon: Anni Tapionlinna, Eppu Leinonen, Minea Tiitinen, Inka Pekkola
Tehtävä 4, inanwatan: Vilma Vesimäki, Inka Pekkola, Terho Thorel, Minea Tiitinen
Tehtävä 5, kombai: Eppu Leinonen, Arttu Vartiainen, Anni Tapionlinna, Inka Pekkola
Jokainen KiOl on niin osallistujien kuin tuomarienkin näkökulmasta kiinnostava ja erilainen. Kielitieteellisiin päättelytehtäviin uppoutuneet tietävät, että joskus samaan ratkaisuun voidaan päätyä hyvin eri reittejä, ja toisinaan kisan kiinnostavin havainto voi olla väärä päätelmä, jota kukaan muu ei ole hoksannut tehdä. Onko subjekti aina subjekti, objekti aina objekti?
Vielä kerran suuri kiitos kaikille osallistujille ja paljon onnea palkituille! Suomen kielitieteen olympialaisten alkukilpailu järjestetään seuraavan kerran taas ensi vuoden alussa. Tervetuloa mukaan!