Olympialaiskausi starttaa kielitieteen työpajoilla

Kielitieteen olympialaiset järjestävät tänäkin vuonna työpajoja, joita opettajat voivat tilata lukioille. Työpajoissa lukiolaiset saavat tutustua kielitieteeseen ja maailman kielelliseen moninaisuuteen ratkomalla yhdessä ohjaajien kanssa kielitieteellisiä aivopähkinöitä. Työpajojen sisällöstä, kulusta ja tilaamisesta voi lukea enemmän täältä!

Olemme myös lisänneet sivuillemme enemmän esimerkkejä kilpailutehtävistä, jotta voidaan lämmitellä yhdessä alkavaa olympialaiskautta varten.

Ksenia Shagal johdattelee sanastotehtävään viimevuotisella työpajalla. Kuva: Marjo Uotila.

Vuoden 2020 loppukilpailun voittajat

Suomen kielitieteen olympialaisten tulokset ovat ratkenneet!

Kilpailun voittajat ovat (maksimipistemäärä 100):

Mona Calonius (Kulosaaren yhteiskoulu) 79 pistettä
Alma Jyränki (Ressun lukio) 77 pistettä
Anna Vesimäki (Lohjan Yhteislyseon lukio) 73 pistettä
Veera Nurmela (Kuopion Klassillinen lukio) 71 pistettä

Paljon onnea voittajille, ja kiitos myös muille osallistujille hyvistä suorituksista!

Suomen kielitieteen olympialaisten alkukilpailun tulokset 2020

KiOlin alkukilpailu järjestettiin nettikisana 29.2.–1.3.2020. Osallistujien lingvististä vainua testattiin tällä kertaa seitsemässä tehtävässä, joiden aihepiirit vaihtelivat fonologiasta ja sananmuodostuksesta lausekielioppiin ja joissa edustettuja kieliä puhuttiin Siperiasta (nganasan) ulkoavaruuteen (klingon).

Kilpailun voittajat (maksimipistemäärä 150):

Mona Calonius, Kulosaaren yhteiskoulu 145
Tia Iskanius, Päivölän opisto 145
Meeri Kuoppala, Olarin koulu 136
Anna Vesimäki, Lohjan yhteislyseon lukio 135
Anette Vehniäinen, Espoonlahden lukio 134

Onnittelut parhaille ratkojille, ja kiitokset kaikille osallistujille loistopanoksesta!

Kilpailun 13 parasta osallistujaa on kutsuttu loppukilpailuun, joka pidetään nykyisten viranomaistietojen valossa suunnitellusti 6.4. KiOl seuraa terveysviranomaisten ohjeistusta koronaviruksen suhteen ja ilmoittaa kilpailijoille tapahtumapaikasta myöhemmin.

Suomen kielitieteen olympialaiset 2020 – osallistuminen

Suomen kielitieteen olympialaisten 2020 ensimmäinen vaihe järjestetään verkossa 29.2.–1.3. (tehtävien suorittaminen alkaa lauantaina klo 10 ja päättyy sunnuntaina  klo 22).

Tehtävien suorittamisella ei ole aikarajaa, joten voit suorittaa niitä koko viikonlopun ajan. Osallistumislomakkeen voi täyttää myös kilpailun virallisen alkamisajan jälkeen, eli esimerkiksi sunnuntainakin ehtii vielä mukaan.

Tehtäviä ei voi välitallentaa, eli lopulliset vastaukset palautetaan yhdellä kertaa. Voit kuitenkin tallentaa tai tulostaa tehtävät myös pdf-muodossa ja työstää niitä ilman internetiä ennen varsinaisen vastauslomakkeen täyttämistä.

Vaiheen parhaat osallistujat kutsutaan loppukilpailuun Helsingin yliopistolle 6. huhtikuuta. Kansallisen loppukilpailun neljä parasta osallistujaa pääsevät osallistumaan Suomen joukkueena kielitieteen kansainvälisiin olympialaisiin, jotka järjestetään tänä vuonna Ventspilsissä Latviassa 20.7.–24.7. Matkan rahoittaa Koneen Säätiö.

Kilpailuun voi ilmoittautua milloin tahansa 1.3.2020 klo 22 asti alla olevalla lomakkeella:

Suomalaisopiskelija saavutti mitalin kielitieteen kansainvälisissä nettiolympialaisissa 2020

Suomen Mona Calonius Kulosaaren yhteiskoulusta saavutti upeasti pronssia ja sijoituksen parhaan neljänneksen joukossa tammikuun lopussa pidetyissä toisissa kielitieteen online-olympialaisissa (Onling). Onnea, Mona!

Kisatehtävät sisälsivät havaijin lukemista huulilta, kongolaisen ciluban kielen adjektiivilausekkeita, nigerialaisen ibibion kuullunymmärtämistehtävän sekä timorilaisen tetunin monimutkaisten lauseiden kääntämistä. Tehtävät eivät vaatineet ennakkotietoja.

Kielitieteen online-olympialaisia järjestää Ukrainan olympiakomitea kansainvälisin vapaaehtoisvoimin, ja muista olympialaisista poiketen niissä hyödynnetään paljon multimedia-aineistoja. Tänä vuonna kisaan osallistui 520 opiskelijaa eri puolilta maailmaa.

Lisätietoja: https://onling.org/

Uusi kansainvälinen kilpailu: Online Olympiad in Linguistics

Kielitieteen olympialaisten ohella voit nyt osallistua myös uuteen kansainväliseen online-kilpailuun! Lisätietoja alla sekä osoitteessa https://onling.org/

***

We are pleased to announce that the second Online Olympiad in Linguistics is taking place this January. Secondary/high school students from any country are eligible to participate.

The 2020 Olympiad starts on Friday, January 24 (7:00 amUTC) and will run until Monday, January 27 (10:00 pmUTC). In order to participate, you must first register for the competition. You can then begin working on the problems at any time during the contest period. From the moment you first see the test, you will have 4 hours and 30 minutes to work on the problems and type in your answers. (Less time will be available if you start the test after 5:30 pmUTC on January 27.) You do not need to explain your answers in this year’s contest.

The test consists of four problems of varying difficulty. Some of the problems are interactive, and some feature audio or video. You’ll probably need a laptop or a desktop computer and a set of headphones to work comfortably. The problems are self-sufficient — you don’t need to have any prior knowledge of linguistics or languages to participate (apart from your chosen working language).

We currently offer EnglishRussianSpanishGerman, Portuguese (Brazilian), Romanian,
PolishUkrainian, Chinese (traditional), Japanese, and Korean as working languages: the problem set is available in each of these languages, and you can use any of them when inputting your answers. You can specify your working language during registration and update your preference in the contest area before you start working on the problems. Your choice, however, becomes final once you have seen the problem set.

The results of the contest will be published no later than January 31. Contestants will be able to appeal the results until February 2.

During the contest, participants are required to work individually and are not allowed to use any outside help. In particular, any interaction with other people or the Internet (apart from this website) is prohibited.

If you’ve got any questions or have encountered any issues, please contact us at info@onling.org or via our Facebook page.

***

HUOM. Suomen kielitieteen olympialaiset (KiOl) ja Online Olympiad in Linguistics (Onling) ovat kaksi eri kilpailua.

Kielitiede kurkisti lukioon ja lukiolaiset kielitieteeseen

Kielitiede pääsi kurkistamaan lukioon ja lukiolaiset kielitieteeseen, kun kielitieteen olympialaiset vierailivat kielilukion kieliviikolla.

Helsingin kielilukiossa vietettiin lokakuun lopulla kieliviikkoa, jonka aikana lukiolaisille oli tarjolla monipuolista kieliin liittyvää ohjelmaa: noin kahdenkymmenen työpajan vieraina oli muun muassa Helsingin yliopiston opiskelijoita ja tutkijoita, ja vierailujen aiheet vaihtelivat klassisten kielten opiskelusta kieliteknologian viimeisimpiin kuulumisiin. Myös kielitieteen olympialaiset osallistuivat kieliviikkoon pitämällä työpajan lukiolaisille!

Työpajassa ratkottiin kehonosien nimiä Olga Fedorovan tehtävässä, jonka aineistona oli Iaoa (3,5 miljoonaa puhujaa), tiriyoa (2000 puhujaa) ja thaayorrea (250 puhujaa). Lisäpähkinäksi lukiolaiset saivat Ivan Derzhanskin sanaristikon, joka piti täyttää viroksi.

Heini Arjava, Ksenia Shagal ja Laura Ihalainen kertovat olympialaisista. Kuva: Helena Antikainen.
Lukiolaiset pulmien parissa. Kuva: Helena Antikainen
Ksenia Shagal tarjoilee oikeat vastaukset. Kuva: Laura Ihalainen

Haluaisitko sinäkin kielitieteen olympialaisten työpajan vierailulle lukioosi? Ota yhteyttä: ki-ol@helsinki.fi.

Ps. Kielitieteen olympialaisten ensi kevään ajankohta on jo selvillä: online-kilpailu järjestetään 29.2.-1.3.2020. Merkkaa kalenteriisi ja kerro kaverille!

IOL 2019 -matkaraportti: Kielitieteellistä kilvoittelua kimchin voimalla

Suomen joukkueen olympiaviikko ja kielitieteen kansainvälisten olympialaisten (IOL) tehtävät, ratkaisut ja tulokset Korean Yonginissa lähellä Soulia 28.7.-3.8.2019.

Matkaanlähtöpostaus ja joukkueen esittely täällä.

Kimchi on korealaista tulista ja fermentoitua hapankaalia. Se on kuuluisa ruoka, mutta harvempi tietää, että Koreassa sitä syödään joka ikisellä aterialla. Niinpä myös Suomen joukkue aloitti Yonginin Hankuk-yliopiston kampuksella päivänsä kimchillä ja riisillä aamukahdeksalta koko olympiaviikon ajan. Ärhäkän aamiaisen tuoma aamuherätys tuli tarpeeseen, sillä kisaviikkoon totisesti mahtui ohjelmaa.

Nerissa, Xuefei, Tia ja Alma syömässä muun muassa saniaisia

Kielitieteen kansainväliset olympialaiset järjestettiin nyt 17:ttä kertaa, ensimmäistä kertaa Etelä-Koreassa. Kuten kiinalaiset Pekingin ensimmäisten kesäolympialaisten aikaan vuonna 2008, myös korealaiset olivat selvästi päättäneet, että vuoden 2019 IOLista tehtäisiin tähänastisista kisoista suurin, kaunein ja mahtipontisin.

Korean IOLin primus moottorin Minkyu Kimin johtama organisaatio olikin järjestänyt komean tapahtuman, jossa kulttuurisen ja kulinaarisen sisällön määrä huimasi ja aikataulut pitivät hämmästyttävän hyvin, vaikka mukana oli 350 osallistujaa. Kun suureksi johtajaksi tituleerattu Minkyu tuskaili Soulin museoretkillä viiden minuutin myöhästymisistä, suomalaiset tunsivat olonsa oikein kotoisaksi.

Hyvästä tunnelmasta piti lisäksi huolta IOL-yhteisö itse, ja kaikkien osallistujien ylimmän palvonnan kohde oli tuttuun tapaan IOLin perustaja, bulgarialainen tietokonelingvisti Ivan Derzhanski.

(Kuva: Cathy Doan)

Kisat alkoivat tiistaina henkilökohtaisella kilpailulla, jossa osallistujat saivat eteensä kieliaineistoja useimmille eurooppalaisille tuntemattomilla Papua-Uudessa-Guineassa, Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa puhutuilla kielillä. Mutta kuten useassa yhteydessä on todettu, IOLissa ennakkotietoja kielitieteestä ei tarvita: tärkeimmät lyömäaseet kisassa ovat looginen päättelykyky ja hyvä kielen taju.

Tänä vuonna olympialaisten vaikeimpana ongelmana pidettiin kolmostehtävää, jossa piti tulkita keskipersian kirjapahlavin kirjoitusjärjestelmää. Tehtävän oli laatinut André Nikulin.

Alla oleva kuvaaja näyttää, miten kilpailijat ongelmasta suoriutuivat:

Pahlavi: Nolla pistettä saaneet vasemmalla, täydet pisteet saaneet oikealla

Lukiolaiset itse kommentoivat kolmostehtävää hieman mustansävyisellä huumorilla:

Muissa tehtävissä sai analysoida yongkomin lauserakenteita, jurokin värisanalausekkeita, länsitaranganin reduplikaatiota ja noonin ajanilmaisuja. Yksikään tehtävä ei ollut helppo, joten tälläkin kertaa mitali irtosi 46 pisteellä sadasta ja kunniamaininta 37 pisteellä. Kaikkia tehtäviä ratkaisuineen voi tutkia täältä.

IOLiin kuuluu henkilökohtaisen kisan lisäksi myös tiimitehtävä, jossa joukkueelle annetaan pähkäiltäväksi ensimmäistä kisapäivää monimutkaisempi lingvistinen aineisto. Vuoden 2019 kilpailijat saivat tällä kertaa eteensä keskimääräistä vähemmän ilmiselvän merkityskokonaisuuden, rytmisen kilpavoimistelun arvostelujärjestelmän. Mikäli uskomme tuomaristoa – ja miksi emme uskoisi – myös symboleita ja syntaktisia hierarkioita sisältävää systeemiä voidaan tulkita kieleen verrattavana semioottisena järjestelmänä. Tällaisia tehtäviä on ollut IOLissa aiemminkin.

Suomen joukkue oli tyytyväinen tiimityöskentelyynsä, johon kuului eri liikkeiden testailua valvojan pistävän katseen alla (tämän joukkueenjohtajakin olisi halunnut nähdä). Tiimitehtävään voi perehtyä täältä.

Kielitieteen olympialaisissa mitaleja ja kunniamainintoja jaetaan noin puolelle kaikista noin 200 osallistujasta. Suomi ei tänä vuonna päässyt palkintokantaan kiinni, mutta se ei ehtinyt harmittaa pitkään, kun huomattiin, että myös Ruotsi ja Tanska jäivät ilman kotiinvietävää. Kisaviikon aikana ruotsalaiset virittivätkin keskustelua siitä, pitäisikö pohjoismaihin perustaa omat IOLiin orientoivat olympialaiset, kuten Tyynenmeren alueen maat ovat jo tehneet (APLO).

Idea on hyvä: Suomi, Ruotsi ja Tanska (sekä mahdollisesti huippumaa Viro) voisivat saada preppausapua IOLiin ottamalla mittaa toisistaan, ja naapurimaiden tuella Norja ja Islantikin saataisiin kenties vihdoin houkuteltua mukaan IOL-perheeseen. Mikä tärkeintä, pohjoismainen yhteistyö voisi luoda uusia keinoja kertoa kielitieteestä kouluissa, joissa tietoisuus maailman kielitilanteesta on edelleen olematonta lähes maasta riippumatta. Moni pitääkin siihen tutustuttamista IOLin kenties tärkeimpänä varsinaisena tehtävänä.

Myös Suomen joukkue toivotti kielitieteen tervetulleeksi lukio-opetukseen. Xuefei tiivisti tuntemukset: ”Kouluissa voisi olla paremmin mahdollisuuksia tutustua kielten monimuotoisuuteen, joka on yleissivistävää kaikille kielistä vähemmän kiinnostuneillekin.”

Kuva: Avajaisissa huomioitiin suomalaisten lingvistien korean kieltä koskevat saavutukset.

Entä tulokset? Tuttuun tapaan IOLin kirkkaimmat mitalit jaettiin isojen maiden edustajille (Kanada, USA, Iso-Britannia, Puola, Japani, Kiina, Brasilia ja perustajamaa Bulgaria), ja koko kisan ykkönen huimalla 98,7 pisteen pistemäärällä oli Kanadan Ken Jiang. Pahlavi ei siis lopulta muodostunut koettelemukseksi kaikille. Kaikki tämän vuoden tulokset voi lukea täältä.

Suomen joukkue oli Korean kisoista vaikuttunut, ja KiOl kääntää nyt katseensa kohti ensi vuotta ja Latviaa. Yonginista kiitämme kimchin lisäksi herkullista merilevää, elegantin kohteliaita ja vieraanvaraisia korealaisia sekä ilmastointia, joka pelasti suomalaiset 30 asteen ja 85 kosteusprosentin helteessä.

Suomen kielitieteen olympialaisia tukee Koneen säätiö.

***

Kielitieteen kansainväliset olympialaiset 2019 ja uusi joukkue starttaavat

Suomen kielitieteilevä lukiolaisjoukkue vuosimallia 2019 aloittaa tänään kisamatkansa Etelä-Korean Yonginiin, jossa käynnistyvät pian 17. ja tähän mennessä suurimmat kansainväliset olympialaiset, IOL (International Linguistics Olympiad) 36 maan ja 54 joukkueen voimin.

Kielitieteen olympialaiset ovat lukiolaisten kansainvälisten tiedekilpailujen joukossa tuore mutta jo täysin vakiintunut tulokas. Huhujen mukaan ne ovat tunnelmaltaan hieman luonnontieteellisiä sisarkilpailujaan rennompi tapahtuma. Rento meininki ei kuitenkaan koske itse kilpailutehtäviä, joiden loogista päättelykykyä vaativissa sanasto- ja kielioppipähkinöissä on haastetta myös kokeneille lingvisteille.

Alla Suomen joukkueen esittely: katsotaan miten kisoissa tällä kertaa käy!

 

Xuefei, Nerissa, Tia ja Alma Helsingin Sea Lifessa

 

Suomen joukkue:

Tia Iskanius, 17, käy Päivölän matematiikkalinjaa, pitää lentopalloanimesta ja varustautuu kisaan vuorella Snickersejä. Suhde kieleen: Erityisesti keinotekoiset kielet (engl. conlangs) kiinnostavat. Äidinkieli englanti koska syntynyt Floridassa, opiskellut myös ranskaa ja japania. Odottaa IOLilta: Kiinnostavaa kilpailua, jännittäviä ihmisiä, Korean demilitarisoidun vyöhykkeen näkemistä.

Alma Jyränki, 17, käy Ressun lukiota eikä viihdy somessa. Suhde kieleen: Kieltenopiskelu on portti sekä kielen analyysiin että historiaan (klassiset kielet). Haluaisi opiskella mahdollisimman monta kieltä oppimatta niitä (lingvistien tavaramerkki).  Aikoo pyrkiä opiskelemaan latinaa ja muinaiskreikkaa. Odottaa IOLilta: Muiden kielistä kiinnostuneiden tapaamista ja uusia syvällisiä näkökulmia kieleen.

Nerissa Shakespeare, 17, valmistui juuri Päivölän matematiikkalinjalta, kuuluu Suomen matematiikkaolympialaisten joukkueeseen ja joutuu keskustelemaan jokaisen uuden tuttavuuden kanssa englantilaisesta näytelmäkirjallisuudesta. Suhde kieleen: Kieli on työkalu ja tapa jakaa ymmärrystä esimerkiksi matematiikan ja ohjelmointikielten kautta. Harrastuksena japanin opiskelu. Odottaa IOLilta: Mielenkiintoisia kilpailutehtäviä ja Korean kieleen ja kulttuuriin tutustumista.

Xuefei Wu, 18, käy Suomalaista yhteiskoulua, osallistuu IOLiin toista kertaa ja hankki tänä kesänä pitkään himoitsemansa limasieniviljelmän. Suhde kieleen: Operoi kolmella yhtä vahvalla kielellä, mandariinilla, suomella ja englannilla. Odottaa IOLilta: Pitkiä katseita, joita seuraa kansainvälisen äänneaakkoston (IPA) oudoimpien äänteiden harjoittelusta julkisilla paikoilla. Yhteisten sukulaissanojen etsimistä Viron ja Unkarin joukkueiden kanssa.

Joukkuetta Koreassa luotsaa Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen tohtorikoulutettava Heini Arjava, ja valmentautumista on johtanut Suomen kielitieteen olympialaisten perustaja, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Ksenia Shagal.

Koreaan on luvattu kuumaa ja kosteaa, mutta perinteisesti kuumissa maissa ilmastointi toimii. Pysykää kuulolla, jos tämänkertaiset (takuuvarmasti) haastavat kilpailutehtävät kiinnostavat! Pari ensimmäistä päivää menevät todennäköisesti aikaeroon totutellessa, mutta heti maanantaina kansainvälisen värikäs ohjelma pyörähtää käyntiin, ja tiistaina päästään tositoimiin henkilökohtaisen kilpailun muodossa.

나중에 보자!

 

Ksenia Shagal haastamassa Suomen joukkuetta kielitieteelliseen päättelyyn

Vuoden 2019 loppukilpailun voittajat

 

Suomen kielitieteen olympialaisten tulokset ovat ratkenneet!

Kilpailun voittajat ovat (maksimipistemäärä 125):

 

Xuefei Wu (Helsingin suomalainen yhteiskoulu) 112.5 pistettä

Nerissa Shakespeare (Päivölän opisto) 90.5 pistettä

Tia Iskanius (Valkeakosken Tietotien lukio) 73.5 pistettä

Alma Jyränki (Ressun lukio) 73.5 pistettä

 

Paljon onnea voittajille, ja kiitos myös muille osallistujille hyvistä suorituksista!

Kaikki kilpailijat saavat sähköpostitse tiedon tuloksistaan maanantain 13.5. aikana.