KiOl 2023: Alkukilpailun tulokset

Suomen kielitieteen olympialaisten alkukilpailu 2023 käytiin 18.–19.2. jälleen kaikille avoimena nettikisana, ja osallistujia saatiin tälläkin kertaa ympäri Suomea. Pidemmittä puheitta tässä kisan tulokset!

Viisi korkeinta pistemäärää (maksimipistemäärä 110):

Eppu Leinonen (Munkkiniemen yhteiskoulu) 108
Emilia Ovaskainen (Helsingin kielilukio) 103,5
Pyry Jäppinen (Otaniemen lukio) 103
Minea Tiitinen (Ressun lukio) 102
Arttu Vartiainen (Joensuun lyseon lukio) 100,5

Muut loppukilpailuun päässeet (aakkosjärjestyksessä):

Fanni Anttila (Puolalanmäen lukio)
Aino Aulanko (Otaniemen lukio)
Maria Heikkilä (Puolalanmäen lukio)
Mimmi-Maija Karhu (Ressun lukio)
Sofia Kettunen (Hyvinkään lukio)
Aino Manner (Porin lukio)
Inka Pekkola (Tampereen yhteiskoulun lukio)
Siiri Roschier (Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu)
Felix Saari (Hyvinkään lukio)
Emma Suomalainen (Tampereen yhteiskoulun lukio)
Anni Tapionlinna (Otaniemen lukio)
Terho Thorel (Tampereen teknillinen lukio)
Olga Toukola (Alppilan lukio)
Tiia Vallinkoski (Muuramen lukio)
Helmi Vesimäki (Laurentius-koulu)
Vilma Vesimäki (Lohjan Yhteislyseon lukio)
Iaroslav Zhidchenko (Itä-Suomen koulun lukio)

Tämän vuoden tehtävien parissa osallistujat pääsivät selvittämään muun muassa pengon kielen uuden aikamuodon muodostumista, mubin äänteenmuutosten sääntöjä sekä toonikieli mazatecin vihellysvariantteja. Mielenkiintoisimman tehtävän äänestyksen ylivoimaisesti voittaneessa ajankohtaisessa tehtävässä piti kääntää lauseita Avatar-elokuvista tutulle keinotekoiselle na’vin kielelle. Suurkiitos kaikille osallistuneille!

Kuuden tehtävän paketti sai kiittävän vastaanoton – tehtävissä riitti pohdittavaa, ja niiden tekemiseen oli mukavasti aikaa. Kielitieteellisten pulmien ratkaiseminen onkin parhaimmillaan, kun päästään sopivaan tasapainoon hauskuuden ja haastavuuden välillä. Vuosittain olympiatehtävien harvinaiset ja jännittävät kielet saavat osakseen myös kummastelua – mistä tällaisia kieliä oikein löytää? Maailman noin 7000 kielestä suunnilleen puolesta on tehty kielioppi, joka pyrkii kuvaamaan kieltä mahdollisimman tarkasti. Tuhansista kielistä löytyy monenlaisia mielenkiintoisia erityispiirteitä, joihin kilpailujen tehtävät pureutuvat ja joiden avulla kieltä voi alkaa ymmärtää monisyisempänä ilmiönä kuin mihin kenties on tottunut. Kisojen tärkeimpiä tavoitteita onkin tutustuttaa maailman kielelliseen monimuotoisuuteen ja eri kielten tilanteisiin. Tehtävien kielet ovat usein pieniä ja uhanalaisia, mutta joskus vastaan tulee yllättävänkin suuria kieliä, joista harva on kuullut. Kielitieteellisen innostuksen herättämisessä tunnutaan usein onnistuneenkin, kun kilpailijoiden palautteessa nousevat vuosi vuodelta esiin kiinnostus kieliin ja ihmettelyt kielten erikoisuuksista.

KiOlin loppukilpailu pidetään perjantaina 21.4. Helsingin yliopistolla, ja sen neljä voittajaa pääsevät osallistumaan Suomen joukkueena Bulgarian Banskossa järjestettäviin kielitieteen kansainvälisiin olympialaisiin heinäkuussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *