Helsingin yliopisto
Kahdeksas selkokielen tutkimushankkeita ideoiva Klaara-työpaja keräsi Helsingin yliopistolle innokkaan joukon tutkijoita, opiskelijoita ja asiantuntijoita. Kevään viimeinen työpaja järjestettiin perjantaina 24.5.2019. Pajan aiheena oli ”Selkokieli ja saavutettava palvelumuotoilu”. Viisituntisessa pajassa pohdittiin hyvän selkokielisen palvelumuotoilun tärkeyttä eri näkökulmista. Tarpeelliseksi koettu aihe oli valittu aiemmista työpajoista nousseiden ajatusten ja ideoiden pohjalta.
Paja käynnistyi puheenvuoroilla, jotka keskittyivät selkokielen palvelumuotoiluun eri näkökulmista. Puheenvuorot aloitti Leealaura Leskelä Selkokeskuksesta tarjoamalla yleiskatsauksen selkokielen ja palvelumuotoilun suhteesta. Hän mietti esimerkiksi sitä, että löytävätkö selkokieliset palvelut kohderyhmänsä ja miten eri ryhmien tarpeet onnistutaan palvelumuotoilussa huomioimaan. Tapio Haanperä Papunetistä korosti palvelumuotoilun saavutettavuutta. Hän pohti sitä, miten saavutettavilla palveluilla voidaan poistaa tai vähentää erilaisia toimintarajoitteita. Antti Mäkipää Kuurojen liitosta tarkasteli palvelumuotoilua viittomakielen ja sitä tukevan selkokielen näkökulmasta. Hän mietti, millainen palvelumuotoilu hyödyttää kuuroja ja millainen taas on esteenä saavutettavuudelle.
Seuraavaksi oli vuorossa keskustelua onnistuneesta tai epäonnistuneesta palvelumuotoilusta. Ryhmissä mietittiin muun muassa sitä, kuinka helposti selkokieliset verkkosivut löytää ja miten se vaikuttaa selkokielen käyttäjiin. Keskustelussa nousi esille selkokieltä käyttävien ihmisten mukaan ottaminen heille tarkoitettujen palveluiden suunnittelemiseen ja testaamiseen. Mahdollistavatko palautteen antoon tarkoitetut kyselylomakkeet palautteen keräämisen vai onko niitä vaikea ymmärtää? Palvelumuotoilua lähestyttiin myös identiteetin kannalta – kuinka saada selkokieliset palvelut niin tunnetuiksi ja suosituiksi, että niiden käyttäjät eivät pelkää leimautuvansa. Miten selkokielen käyttäjien nimeäminen vaikkapa selkokielen tarvitsijoiksi vaikuttaa identiteettiin?
Aamupäivän keskustelun innoittamina siirryttiin iltapäivällä pohtimaan, mitä selkokieliseen palvelumuotoiluun liittyviä asioita olisi hyvä tutkia. Tässä joitakin poimintoja keskustelusta:
- Toimintatutkimuksen avulla haluttaisiin selvittää, kannattaako selkokielen käyttäjiä ottaa mukaan palveluiden suunnitteluun ja tuottamiseen. Kyselylomakkeisiin liittyvä ongelma voisi ratketa, jos käyttäjäkokemusten keräämiseen löydettäisiin uusia keinoja.
- Etnografisessa tutkimuksessa taas voitaisiin seurata, miten selkokielen käyttäjät osaavat käyttää esimerkiksi jotakin verkkosivua. Tällöin nähdään, minkälaisia haasteita heillä sivun kanssa on ja mitä kannattaisi tehdä toisin. Onko sivulla helppo navigoida? Entä löytyykö myös kuuntelumahdollisuus?
- Verkkosivujen käytettävyyden tutkimusta voisi tukea sivujen kognitiivisen kuormittavuuden mittaaminen. Miten verkkosivun käyttäminen vaikuttaa sen käyttäjien elintoimintoihin – saako verkkosivu heidän verenpaineensa kohoamaan? Aalto-yliopistossa on jo tehty yksi kandidaatintutkielma menetelmän avulla.
- Tarvittaisiin metatason tutkimusta käyttäjäkokemuksia selvittelevistä metodeista. Mikä toimii, mikä ei?
- Tärkeäksi koettiin selkokielitietoisuuden levittäminen ja medianäkyvyyden saaminen.
- Tutkimusta voisi tehdä myös lukutukien merkityksestä selkokielisen materiaalin levittämisessä. Lähteekö lukutukea vaalitiedotteiden lukemisessa saanut äänestämään?
Kevään Klaara-työpajoissa selkokielestä kiinnostuneet tutkijat, opiskelijat ja ammattilaiset kohtasivat toisensa ja pohtivat selkokieleen liittyviä kysymyksiä monipuolisesti kukin omista lähtökohdistaan käsin. Eri alojen osaaminen muuttui keskustelujen ansiosta tutkimussuunnitelmiksi, joita osa osallistujista ehkä lähtee jalostamaan eteenpäin.
Kiitos kaikille kevään Klaara-työpajoihin osallistuneille!
Alkusyksystä järjestetään yhdeksäs työpaja otsikolla ”Jatkokeskustelu”. Paja pidetään 16.8.2019, ja sen paikka ilmoitetaan myöhemmin. Lisää tietoa kevään pajoista ja elokuun pajasta löytyy täältä. Tervetuloa keskustelemaan!
Lue kevään viimeisestä työpajasta selkokielellä täältä.
Yhteenvedon tästä työpajasta kirjoitti Selkokeskuksessa työharjoittelua tekevä Ella Airaksinen. Kiitos Ellalle!