Tuuli Ahonen, väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto
Tutkin käännöstieteeseen kuuluvassa väitöstutkimuksessani audiovisuaalisten tekstien, kuten elokuvien ja tv-sarjojen multimodaalisuutta sekä sen vaikutusta kääntämiseen. Tarkastelen, miten tekstittäjät käyttävät kuvaa ja ääntä kääntäessään audiovisuaalisia tekstejä, miten heitä on opastettu ottamaan multimodaalisuus huomioon sekä onko heillä ylipäänsä pääsyä erilaisiin moodeihin kääntäessään. Pyrin myös valaisemaan sitä, millä tavoin audiovisuaalisten tekstien äänet ja kuvat vaikuttavat käännökseen sekä prosessina että sen lopputulemana. Tutkimustulosteni avulla tulen myös hiomaan pro gradussa luomaani analyysimetodia Multimodaalinen kohtaus- ja jaksoanalyysi (Multimodal scene and sequence analysis). Audiovisuaalista kääntämistä tutkitaan usein lähinnä lingvistisestä näkökulmasta, jolloin muut moodit jäävät vähälle huomiolle. Tämän vuoksi tutkimusotteeni on monitieteellinen.

Laura Ekberg, Turun yliopisto
Väittelin vuonna 2020 Turun yliopistosta. Väitöskirjani käsitteli monikielisen karibialaisen kirjallisuuden suomentamista ja sitä, miten suomentaja käsittelee monikielisiä tekstejä, puhekielisyyttä ja kulttuurisidonnaisuuksia. Minua kiinnostavia tutkimusaiheita ovat erityisesti karibialainen kirjallisuus ja sen kääntäminen, monikielisyys, puhekieli, kreolikielet, kulttuurienvälinen kääntäminen ja kääntäjän ääni kirjallisuudessa.

Maija Hirvonen, Helsingin yliopisto
Tein elokuvan kuvailutulkkausta käsittelevää väitöskirjaani Langnetin piirissä vuosina 2009-2013. Väittelin Helsingin yliopistossa marraskuussa 2014. Toimin Helsingin yliopistossa yliopistonlehtorina (31.12.2016 asti) sekä Suomen Akatemian rahoittamana tutkijatohtorina (1.1.2017 alkaen). Postdoc-vaiheessa teen tutkimusta kahdella alueella: 1) kuvailutulkkausprosessi ihmisten välisenä yhteistyönä ja multimodaalisena kääntämisenä, 2) kuvailutulkkauksen osittainen automatisointi käyttäen automaattisia kuvan- ja äänentunnistusmenetelmiä. Erityisosaamiseni käännöstieteessä liittyy intermodaaliseen kääntämiseen (kuvista sanoiksi, tekstistä puheeksi jne.) ja kääntämisen multimodaalisuuteen. Kaikenlaiset kääntämisen ja tulkkauksen uudet muodot kiehtovat minua, kuten mahdollisuus laajentaa konekääntäminen intermodaaliseksi.
Linkki tutkimustietoihin.

Riikka Iso-Ahola, Itä-Suomen yliopisto
Teen väitöskirjatutkimusta kaunokirjallisuuden kääntämisestä karjalan kielelle Venäjällä ja Suomessa vuosina 1980–2014. Tarkastelen tutkimuksessani käännöstoimintaan muodostuneita käännöskulttuureita, joihin esimerkiksi karjalan kielen uhanalaisuus, elvytys ja plurisentrisyys vaikuttavat. Minua kiinnostavia teemoja ovat mm. vähemmistökielten kääntäminen, käännöskulttuurit, käännöshistoria, paratekstit ja toimijuus.

Maarit Koponen, Itä-Suomen yliopisto
Tein väitöskirjatutkimustani konekäännöksen jälkieditoinnista, konekäännöksen virheistä ja niiden korjaamiseen liittyvästä kuormituksesta Langnetissa vuosina 2010-2013. Väittelin Helsingin yliopistossa maaliskuussa 2016, minkä jälkeen olen työskennellyt englannin kielen yliopistonlehtorina Turun yliopistossa (2016-2019) sekä tutkijatohtorina EU-rahoitteisessa MeMAD-hankkeessa Helsingin yliopistossa (2019-2020). Tällä hetkellä toimin Itä-Suomen yliopistossa käännöstieteen professorina. Keskeinen tutkimuskohteeni on käännösteknologia, erityisesti konekääntäminen ja sen käyttö eri tilanteissa.

Päivi Kuusi, Helsingin yliopisto
Tein väitöskirjani kaunokirjallisen kerronnan näkökulman kääntämisestä. Väitöskirjassani tarkastelin kääntämisen universaaleja selityksenä käännöksissä havaittuihin näkökulman siirtymiin. Väittelin Tampereen yliopistossa vuonna 2011. Olen opettanut venäjän kääntämistä Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoissa, ja nyt toimin käännöstieteen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Vuosina 2015 – 2017 tein post doc -tutkimusta vähemmistökielten kääntämisestä ja kääntäjänkoulutuksesta.

Eppu Penttilä, Itä-Suomen yliopisto
Toimin Itä-Suomen yliopistossa englannin kielen ja kääntämisen yliopistonlehtorina. Viime aikoina olen tutkinut ReTra-tiimin kanssa erityisesti monikielisen viestinnän roolia tutkimustyössä sekä tutkijan työhön sisältyvää translatorisuutta. Muita tutkimusintressejäni ovat mm. kielen ja kääntämisen kognitiivinen tutkimus, luonnollinen ja ei-ammatillinen kääntäminen sekä kääntäminen osana kielikontakteja. Olen kiinnostunut monitieteisestä ja tieteidenvälisestä tutkimuksesta erilaisia tutkimusmenetelmiä käyttäen.

Eliisa Pitkäsalo, Tampereen yliopisto
Toimin Tampereen yliopistossa Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen yliopistonlehtorina. Kiinnostukseni kohteena on kaunokirjallinen kääntäminen, sanan ja kuvan vuorovaikutus multimodaalisten teksteissä ja niiden kääntämisessä sekä erilaisten tekstien saavutettavuus. Kuulun monitieteiseen Sarjis-tutkimusryhmään, jossa tarkastelemme sarjakuvan käyttöä saavutettavan viestinnän välineenä. Tällä hetkellä tutkin sarjakuvan kieltä ja sen kääntämistä sekä oikeudellisten asiakirjojen, esimerkiksi sopimusten, kääntämistä sarjakuvaksi.

Outi Paloposki, Turun yliopisto
Toimin englannin kielen professorina (erikoisala kääntäminen ja tulkkaus) Turun yliopistossa. Väittelin aikoinaan aiheesta Variation in Translation: Literary Translation into Finnish in 1809-1850. Olen kiinnostunut kääntäjien toiminnasta ja toimijuudesta, suomalaisen käännöskulttuurin ja kääntäjän ammatin varhaisvaiheista, parateksteistä, käännöskritiikistä ja tietokirjasuomentamisesta. Kaisa Koskisen (Tuni) kanssa olemme tutkineet uudelleensuomennoksia ja -suomentajia vaihtelevista näkökulmista. Olen arkistojen pauloissa ja keskustelen mielelläni arkistojen käytön konkreettisista ja eettisistä kysymyksistä ja ongelmista. Olen mukana kansainvälisessä kääntämisen tutkimuksen kesäkoulussa (DOTTSS) ja History and Translation Network -verkostossa.

Juho Suokas, Itä-Suomen yliopisto
Tällä hetkellä teen väitöskirjaa, jonka aiheena on käyttäjäkeskeisen kääntämisen ja käytettävyysajattelun hyödyntäminen käytännössä. Olen soveltanut aihetta mm. käännösten arvioinnissa, kääntämisen opetuksessa sekä yhteistyössä alalla toimivan yrityksen kanssa. Etenkin käännösten laatu, käännösteknologia ja monitieteisyys ovat minua kiinnostavia aiheita (ainakin silloin kun huomio ei ole kiinnittynyt kitaroihin).

Erja Vottonen, Väitöskirjatutkija
Itä-Suomen yliopisto 
Tarkastelen väitöskirjassani teorian ja käytännön kohtaamista kääntäjänkoulutuksessa. Olen kiinnostunut siitä, miten teorian roolia on kuvattu opetussuunnitelmassa, miten opettajat tuovat teoriaa käytännön käännöskursseilla, ja miten opiskelijat hyödyntävät teoriaa omassa kääntämisessään. Kiinnostukseni kohteisiin kuuluvat kääntämisen opetus, kääntäjän strategiat, kääntäjän kompetenssi sekä käännösprosessin tutkimus.

Katja Vuokko, Turun yliopisto
Teen väitöskirjatutkimusta kääntäjän alaviitteiden käytöstä suomennetussa kaunokirjallisuudessa 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Tutkimusaiheeni liittyy muun muassa seuraaviin laajempiin teemoihin: käännösstrategiat, paratekstit, kustannustoiminnan käytännöt ja niiden muuttuminen ajan myötä, kääntämisen ja kustantamisen käytäntöjen kansainvälisyys, kääntäjän näkyvyys ja ääni käännetyssä teoksessa, ja kääntäjien ja kustantajien käsitykset lukijakunnasta sekä kirjallisuuden tehtävästä ja merkityksestä.