Huumo Tuomas, professori
Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus, Turun yliopisto

Keinänen Satu, väitöskirjatutkija
yleinen kielitiede, Helsingin yliopisto

Larjavaara Meri, ranskan kielen professori
Åbo Akademi
Syntaksin ja semantiikan suhde ranskan kielessä – syntaktisten rakenteiden semanttinen motivaatio – on pääasiallinen tutkimuskohteeni. Minua kiinnostavat myös tekstianalyysi, erityisesti tekstilaji ja sen syntaktiset ilmentymät, ranskalaisen énonciation-suuntauksen piiriin kuuluva tutkimus ja diskurssianalyyttiset pohdinnat sekä kirjoitetun kielen status nyky-yhteiskunnassa.
http://www.abo.fi/fakultet/en/Content/Document/document/35905

Leino Jaakko, Professori
Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto, Helsingin yliopisto
Tutkin ja ohjaan mm. kognitiivisen kielentutkimuksen, erityisesti konstruktiokieliopin piiriin kuuluvia aiheita. Olen kiinnostunut mm. syntaksin ja semantiikan suhteesta, kompleksisista lauserakenteista, yhdyslauseista ja infiniittisistä rakenteista. Erityistä vetoa tunnen aiheisiin, jotka paneutuvat syntaktis-semanttisten ilmaustyyppien kehitykseen ja niiden muotorakenteen semanttiseen motivaatioon. Myös informaatiorakenteen tutkimus on lähellä sydäntäni. Toisaalta olen kiinnostunut myös perifennistisemmistä aiheista: vanhan kirjasuomen tutkimuksesta, äidinkielen opetukseen liittyvistä kysymyksistä, kielenhuolto- ja normitustyöstä yms. Johdan Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Ajallinen liike ja liikkumisen tapa, joka on osa Turun ja Helsingin yliopistojen yhteistyönä toteutettavaa Construal of Means and Time -tutkimuskonsortiota.

Miestamo Matti, yleisen kielitieteen professori
Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto http://www.ling.helsinki.fi/~matmies/
Ensisijaiset tutkimusalani ovat kielten laajamittaiseen vertailuun pohjautuva kielitypologia sekä vähän tutkittujen kielten dokumentaatio ja kuvaus. Erityisesti olen kiinnostunut kiellon ilmaisusta maailman kielissä sekä kielten kompleksisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Lisäksi olen tarkastellut esimerkiksi kysymyslauseiden typologiaa ja kielitypologian teoreettisia ja metodologisia perusteita. Dokumentaatio- ja deskriptiotyötä olen tehnyt Inarissa puhuttavan koltansaamen kielen parissa. Väitöskirjaohjaukseni liittyy pääasiassa näihin teemoihin — erityisesti mainittakoon kielenkuvausprojektit, joissa väitöskirjana tuotetaan jonkin aiemmin vähän tutkitun kielen kielioppi.

Onikki-Rantajääskö Tiina, professori
Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto, Helsingin yliopisto

Sandman Erika, yliopistonlehtori
Kielten osasto, Helsining yliopisto

Entisiä jäseniä

Dubois Gaïdig, Väitöskirjatutkija
Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto, Helsingin yliopisto https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/person/dubois
Tutkin väitöstutkimuksessani ranskan ja suomen kielen jäämistä ilmaisevia verbejä, niiden aspektuaalisuutta ja modaalisuutta – sekä kontrastiivisesti että kielikohtaisesti. Kiinnostuksen kohteisiini kuuluvat mm. verbisemantiikka, sijojen ja prepositioiden merkitys ja käyttäytyminen sekä eritasoisten rakenteiden kieliopillistuminen. Tutkimusta lähestyn lähinnä kognitiivisen ja funktionaalisen kielitieteen menetelmin sekä konstruktiokieliopin hengessä. Lisäksi olen mukana Ajallinen liike ja liikkumisen tapa -hankkeessa, jossa pohditaan ajan, paikan ja liikkeen suhteita.

Honkasalo Sami, väitöskirjatutkija
Yleinen kielitiede, Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto
Geshizan kielen deskriptiivinen kielioppi
Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on Kiinan Suchuanin maakunnassa puhutun geshizan kielen deskriptiivisen kieliopin laatiminen. Geshiza on horpakielten kielihaaraan kuuluva vanhakantainen sinotiibetiläinen vähemmistökieli, jonka puhujat elävät tiibetiläisen ja kiinalaisen sivilisaation leikkauspisteessä. Geshizan kielessä on monimutkainen fonologinen rakenne sekä verbimorfologia. Lisäksi geshizan vanhakantaisuuden takia sen kuvaus tarjoaa arvokasta kielihistoriallista materiaalia sinotiibetiläisen kielikunnan tutkimukselle. Typologisten erikoisuuksiensa takia geshizan kuvauksella on huomattava merkitys myös kielitypologiselle tutkimukselle.

Jalava Lotta, tutkijatohtori
Yleinen kielitiede, Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto
https://tuhat.halvi.helsinki.fi/portal/fi/person/ljalava
Olen kiinnostunut kielen kuvaustavoista, kielen rakenteiden ja niiden merkitysten rakentumiseen ja muutokseen vaikuttavista tekijöistä sekä kielitieteen käsitteistöstä, kielten ja kieliyhteisöjen erityisesti kontaktilähtöisestä muutoksesta sekä kenttätyöhön perustuvan kielen kuvauksen ja kielitypologian suhteesta. Kaudella 2015-2017 työskentelen tutkimushankkeessa “Interactional, cross-linguistic, theoretical and areal perspectives on evidentiality and egophoricity” (EVIDEGO). Hankkeessa tutkimuskohteenani ovat erityisesti uralilaiset kielet, joissa tarkastelen tietolähteen, tiedon aseman ja intersubjektiivisuuden kieliopillista merkitsemistä sekä kieliopillistumista.

Kittilä Seppo

Luodonpää-Manni Milla, Tutkijatohtori
Ranska/Kieli- ja käännöstieteiden laitos, Turun yliopisto
Tutkijana olen kiinnostunut erityisesti (kieli)tieteen metateoriasta, tieteen kielen tutkimuksesta, soveltavasta kielentutkimuksesta sekä kognitiivisesta semantiikasta. Väitöskirjassani tutkin yleistieteellisten termien merkitysverkkojen rakentumista niiden polysemia- ja synonymiasuhteiden näkökulmasta sekä sitä, millaisia tiedekäsityksiä näiden termien käyttö heijastelee. Lisäksi olen aktiivisesti mukana monitieteisessä hyvinvointivaltiodiskurssia kartoittavassa Keiden hyvinvointivaltio? –hankkeessa.

Niva Heidi, Väitöskirjatutkija
Suomalais-ugrilainen ja pohjoismainen osasto, Helsingin yliopisto
Väitöstutkimuksessani tarkastelen suomen kielen progressiivirakennetta ja sen futuurista käyttöä. Laajemmin tutkimuskohteeni kytkeytyy kielen ja kieliopin muuttumiseen, syntaksin ja semantiikan käsikynkkään sekä osaksi fennististä infinitiivitutkimusta ja progressiivien tutkimusta yleensäkin. (Kvasi)progressiivia, kielioppia ja kieltä lähestyn erityisesti konstruktiokieliopin näkökulmasta. Tempus, aspekti ja liike puolestaan ovat tekijöitä, joiden kautta tutkimukseni on osa Ajallinen liike ja liikkumisen tapa -projektia.

Räsänen Maaret, väitöskirjatutkija
Itä-Suomen yliopisto
Tutkin väitöskirjatutkimuksessani karjalan kielen rajakarjalaismurteiden sisä- ja ulkopaikallissijojen variaatiota sekä sijasynkresiaa eli sijojen yhteensulautumista.

Salminen Jutta, väitöskirjatutkija
Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, Helsingin yliopisto
https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/person/jfsalmin
Tutkin väitöskirjassani kiellon ja evaluoivan kielteisyyden semantiikkaa sekä näiden keskinäistä suhdetta suomen epäillä-verbin merkityksen ja merkityskehityksen sekä verbin nominijohdosten epäily ja epäilys tulkintojen ja työnjaon kautta. Kognitiivis-funktionaaliseen viitekehykseen asettuvassa tutkimuksessani painottuu kiellon olemus semanttisena kategoriana: sitä voidaan ns. standardikiellon (suomessa kieltoverbi e-) lisäksi ilmaista myös inherentisti (esim. verbeillä epäillä ja kieltää) tai implikoida. Evaluoivaksi kielteisyydeksi analysoin sekä konventionaalistuneet että pragmaattisen tulkinnan kautta hahmottuvat, aina jossain määrin näkökulmasidonnaiset kielteisyysarviot.

Salo Merja

Kaius Sinnemäki, apulaisprofessori
Yleinen kielitiede, Kielten osasto, Helsingin yliopisto
https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/person/ksinnema
Pääasiallinen tutkimusalani on kielitypologia, eli maailman kielten vertaileva tutkimus. Käytän tutkimuksessani tyypillisesti laajoja tietokantoja ja typologisiin tutkimuskysymyksiin soveltuvia laskennallisia menetelmiä. Erityisesti minua ovat kiinnostaneet kielen universaalit, kielen kompleksisuus sekä kielen mahdollinen systemaattinen mukautuminen sosiolingvistiseen ympäristöön. Olen tarkastellut näitä kysymyksiä liittyen sanajärjestykseen sekä useisiin kieliopillisiin kategorioihin (esim. sijanmerkintä, kongruenssi, suvun merkintä). Lisäksi olen tarkastellut kielitypologian teoreettisia ja metodologisia perusteita. Ohjaukseni on liittynyt pääosin näihin teemoihin, laajasti ottaen vertailevaan ja tilastolliseen kielentutkimukseen liittyviin kysymyksiin.

Surakka Maija, tutkija
Itä-Suomen yliopisto, suomen kieli ja kulttuuritieteet
Minusta tuli lapsenkielentutkija samalla tavalla kuin monesta muustakin kielentutkijasta: kotiympäristön monimuotoinen kielellinen virike sai tarttumaan kynään ja paperiin. Tarkastelen tutkimuksissani lasten kieltä funktiolähtöisesti: Miten lapset ilmaisevat direktiivisyyttä ennen kuin osaavat tuottaa imperatiiveja? Miten eri-ikäiset lapset käsitteistävät ja ilmaisevat aikaan liittyviä merkityksiä? Miten aikaan ja kieliopilliseen persoonaan liittyvä yleistävä kielenkäyttö ja käsitteellinen ajattelu kehittyvät? Tutkimukseni eivät kuitenkaan rajoitu vain lasten kieleen – tekeillä on tutkimusta vuorovaikutuksen kielestä ikään katsomatta. Kielentutkimuksessa minua kiinnostavat erityisesti lauseoppi ja semantiikka, joita lähestyn omissa tutkimuksissani kognitiivisen kieliopin ja kielen käyttöä tarkastelevien teoreettisten suuntausten näkökulmista. Alter egoni on informaatikko, ja ehkä siksi huomaan pohtivani usein tiedon kielellisen ilmaisemisen kysymyksiä.

Tuuri Emilia, väitöskirjatutkija
Suomen kieli, Viestintätieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto