Tältä sivulta löydät yksittäisten esitysten kuvaukset / Here you may find the abstracts for each presentation
Ohjelman löydät täältä / Programmet hittas här / The programme can be found here
Sisältö / Innehåll / Contents
Rinnakkaissessiot ja työpajat ti 7.3. klo 10.00–11.30
Työpaja: Tekoäly tuli, muuttuuko opetus?
Oodikone-työpaja koulutusohjelmien ja tiedekuntien tukena
H-Highlight -työpaja: Humanistien työelämätaidot näkyviksi
Opetuksen ja oppimisen tulevaisuusskenaariot 2035
Miten yksilölliset järjestelyt tulisi ottaa huomioon opetuksessa?
Rinnakkaissessiot ja työpajat ti 7.3. klo 13.00–14.00
Real project assignments in the project course teaching
ALMS = Autonomous Learning Modules, an alternative way to study foreign languages
Opettajien akatemia, 10-vuotias opettajien palkitsemisjärjestelmä: Mitä olemme oppineet?
Yliopiston sisällä toimiva ohjelmistoalan startup kehittää ohjelmistoalan ammattilaisia
Laskennalliset esseet ja avoimet aineistot – merkityksellinen ohjelmointi kurssitöissä
ThingLink: Virtuaalinen navetta- ja sikalavierailu kotieläintieteen verkko-opetuksessa
Digitaaliset työkalut farmasian laboratorio-opetuksessa
Projekti ViikkiLab – Virtuaalinen laboratoriotyöskentelyn perehdytysaineisto Viikin kampuksella
Rinnakkaissessiot ja työpajat ti 7.3. klo 14.30–16.00
AI-menetelmien hyödyntäminen kurssimateriaalien tuottamisessa
Koe sähköisten tenttien maailma opiskelijan näkökulmasta! / Experience the world of electronic exams from a student’s point of view!
Hybridiopetuksen rooli yliopistossa
Koulu vai tiedeyhteisö? Opiskelijoiden kuuluminen tiedeyhteisöön
UniHow ja HowULearn pedagogisen tietoisuuden tukena
Rinnakkaissessiot ja työpajat ke 8.3. klo 10.00–11.30
Miten vahvistamme opiskelijoiden osallistumista koulutusohjelmien kehittämiseen?
Pedagogisk resiliens: att fortsätta utveckla undervisningen efter pandemin
Työpaja: Henkilökunnan hyvinvointia edistämässä
Perspectives on the development of sustainability teaching at the University of Helsinki
Una Europa: Designing the education of the future?
Muuttuva oppiminen – Neurotieteen maisteriohjelma v2023.0
Rinnakkaissessiot ja työpajat ke 8.3. klo 13.00–14.00
Miten tuemme opiskelijoiden hyvinvointia? – Havaintoja ja ratkaisuja ohjauksen kehittämiseen
Palveluoppiminen (‘Service learning’) – pedagoginen menetelmä kansalaisuuskasvatukseen, tiedolliseen oppimiseen ja työelämätaitoihin
Näktergalen: Mentorskap inom studierna som skillnad
Virtuaalikierto plastiikkakirurgian vuodeosastolla
@plastiikkaope – kokemuksia lääketieteen opetuksesta somessa
Tarinan voimalla tiedon äärelle – kokemuksia pakohuonepelistä kirjaston käytön koulutuksessa
Examinarium-tentti A:sta Ö:hön
Digipedagoginen kuratoija Kurre opettajan tukena
Kirjoitustehtävien vertaisarviointia ja itseopiskelutehtäviä verkkokurssilla
Viestintä- ja kieltenopetuksen tutkimus- ja strategiapohjainen kehittäminen – Esimerkkinä yliopisto-opiskelijoiden verkko-oppimiskokemukset
HowULearn-kyselyn palautteen reflektointitehtävä opiskelijoiden oppimisprosessien ja hyvinvoinnin tukena
Yhteistyötaitojen oppimisen tukeminen osana ryhmätehtäviä digitaalisella TeamFluent-työkalulla
How to foster Global Responsibility and Global South perspectives in your degree
Integrated courses in teaching language and content
Rinnakkaissessiot ja työpajat ke 8.3. klo 14.30–16.00
Oppimisen tilanteet ja tilat – pedagogiset käsikirjoitukset muuntuviin ja joustaviin oppimisympäristöihin
Kohti ylihuomisen yliopisto-opiskelua
Yliopistoon valmentavat opinnot
Perspectives on research-based teaching and learning at university
Ylös / Upp / Up
Keynote I: How does research-based teaching and learning benefit students?
Kirsti Lonka
7.3.2023, 9.00–9.50, Päärakennus, Juhlasali
Many people think that research-based teaching only refers to the contents of teaching and learning. It is, of course, important that university teachers are active researchers and base their teaching on current scientific research. In addition, the teaching practices should base on research on education, human learning and motivation. University of Helsinki (UH) invests heavily on high-quality teaching: for instance, the network of Teachers’ Academy consists of the most active and best academic teachers and it already has around 100 members from all Faculties. UH was best in EU in in training and education in the latest QR ranking and no. 21 in the world. To see where this comes from, you shall meet students and teachers to learn more about the latest educational innovations at UH in various symposia and workshops during the two days of this Learning Adventure. My own presentation focuses on lessons learned from Educational Psychology: already thirty years of research demonstrates how motivation, emotions and learning intertwine. Students’ engagement and motivation are the key issues that determine the learning outcomes. Technology shall not change anything, if we are not constantly developing new approaches to teaching and learning, based on deep understanding of how students learn and what motivates them.
How does research-based teaching and learning benefits students
Ylös / Upp / Up
Keynote II: THE JOURNEY TOWARD OPTIMAL LEARNING FOR ALL STUDENTS: Charting the Complex Interplay of Cognition, Metacognition, Motivation, and Emotions
Patricia Alexander (University of Maryland)
8.3.2023, 9.00–9.50, Päärakennus, Juhlasali
The process of learning encompasses the totality of the human experience and occurs in all contexts and situations, not just in schools or classrooms. However, schools are social and cultural institutions that exist to foster students’ learning of content, skills, and ways of thinking that may not be readily or effectively acquired otherwise. Foundational to formal education is the assumption that students’ learning will expand and deepen the longer they are in school. Yet, what is required for the educational journey from primary school to university to contribute to optimal learning for all students? That is the question that this presentation will explore.
Recording: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/f79586a8-e448-4bf3-a7ad-99f86b0f3bee
Ylös / Upp / Up
Rinnakkaissessiot ja työpajat ti 7.3. klo 10.00–11.30
Työpaja: Tekoäly tuli, muuttuuko opetus?
Maria von Cräutlein*, Szabolcs Galambosi*, Anne Honkanen*, Hanna-Riitta Kymäläinen*, Kristian Lindqvist**, Priit Tammeorg*, Outi Valkama**
7.3.2023, 10.00–11.30, Päärakennus, Runeberg-sali
Halusimme tai emme, tekoäly vaikuttaa myös yliopiston toimintaan ja yliopistoyhteisöön. Työpajan alussa kerromme tiiviisti, mistä tekoälyssä voisi olla kyse opetuksen näkökulmasta ja mikä on Helsingin yliopiston Opintoasiainneuvoston tämänhetkinen kanta aiheeseen. Demonstroimme, mistä tekoäly (esimerkiksi Chat GPT) löytyy ja miten se toimii kolmessa esimerkkitapauksessa: 1) sanallinen essee, 2) numeerista ja sanallista aineistoa sisältävä tehtävä, esimerkiksi fysiikan lasku ja 3) numeerinen tai ohjelmointitehtävä. Valotamme opiskelijanäkökulmaa opiskelijakommenttien avulla. Lyhyen tekoälyavusteisesti valmistetun koosteen avulla kerromme, mitä tekoälystä on tutkittu opetukseen liittyen.
Halukkaille osanottajille annetaan aikaa kokeilla itse tekoälysovellusta (chat/playground). Johdanto-osan jälkeen osallistujat siirtyvät pienissä ryhmissä learning cafe -pöytien ääreen pohtimaan näkökulmia seuraaviin kysymyksiin:
1. Muuttaako tekoälyn olemassaolo opetuskäytäntöjäni, tenttini toteutustapaa, tenttikysymyksiä ja tentin arviointia? Tulisiko sen muuttaa?
2. Ottaisinko tekoälyn pedagogiseen työkalupakkiini? Miten voin hyödyntää tekoälyä opetusvälineenä?
3. Haastaako tekoäly Helsingin yliopiston opetusfilosofian tai tieteellisen kirjoittamisen periaatteet? Onko oikein, jos tekoäly tuottaa minulle opettajana ahdistusta?
4. Mitä aiheesta pitäisi tutkia?
Kirjurit kirjaavat keskustelujen tulokset. Sen jälkeen on pieni tauko, jonka aikana kirjurit jäsentelevät tulokset ennen pajan lopussa olevaa learning cafe -tuotosten yhteenvetoa. Muokattu yhteenveto talletetaan jälkikäteen Oppimisseikkailun verkkosivulle.
Toivomme pajaan monipuolisesti osallistujia eri tiedekunnista ja eri tieteenaloilta. Pajassa tarvitsee oman läppärin, jos tekoälysovellusta haluaa kokeilla itse esimerkiksi omaan tenttikysymykseen.
Työpajan tarjoajista koulutusohjelmajohtaja Hanna-Riitta ja Kumpula-taustainen fysiikan yliopistonlehtori Szabolcs ovat opeakateemikkoja. Anne, Maria ja Priit ovat kokeneita HY:n opettajia. Kristian ja Outi ovat Opetusteknologiapalvelusta, jossa ollaan muun muassa miettimässä opettajien ohjeistusta aiheesta. Kaikilla osanottajilla on kokemusta monitieteisissä ryhmissä työskentelystä. Jokainen learning cafe -osallistuja tuo keskusteluun oman tieteenalansa näkökulman, ja monipuolisten näkökulmien saamiseksi pajaan toivotaankin eri tiedekuntien edustajia. Voimme kaikki oppia toisiltamme pajan ajankohtaisesta aiheesta.
Materiaali:
Oppimisseikkailu2023_Tekoaly_tuli_muuttuiko_opetus (PDF)
Oppimisseikkailu2023_Tekoaly_Learningcafe_kooste (PDF)
Demo 1a: Essee OpenAI Playground (Unitube)
Demo 1b: Essee ChatGPT (Unitube)
Demo 2: Fysiikan tehtävä ChatGPT (OneDrive)
Demo 3: Ohjelmointitehtävä ChatGPT (OneDrive)
Demo 4: Matematiikan tehtävä ChatGPT (OneDrive)
Ylös / Upp / Up
Oodikone-työpaja koulutusohjelmien ja tiedekuntien tukena
Matti Luukkainen, Antero Salminen
7.3.2023, 10.00–11.30, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3029
Oodikone-työpaja kutsuu yliopistoyhteisön Oodikoneen (https://oodikone.helsinki.fi/) käyttäjiä jakamaan parhaita käytänteitä ja käyttöesimerkkejä. Tilaisuus tarjoaa myös koulutusohjelmien ja opintohallinnon henkilökunnalle matalan kynnyksen tutustua, miten opintorekisteridataa pystytään käyttämään koulutuksen kehittämiseen.
Tilaisuuteen on pyydetty lyhyet puheenvuorot ja käyttöesimerkit Oodikoneen tehokäyttäjiltä.
Työpajan runko:
- Oodikone koulutusohjelmien johtamisen tukena
- Oodikone opinto-ohjauksen tukena
- Oodikone tiedekuntien johtamisen tukena
Järjestäjät: TOSKA & OSPA
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: johtaminen, opintojen eteneminen, koulutuksen kehittäminen
Ylös / Upp / Up
H-Highlight -työpaja: Humanistien työelämätaidot näkyviksi
Jenniliisa Salminen
7.3.2023, 10.00–11.30, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3039
Miten saan humanistiopiskelijat tietoisiksi taidoista, joita he kehittävät kurssillani? Kaikilla humanistisen tiedekunnan kursseilla opiskelijoiden työelämätaidot karttuvat, mutta näitä taitoja ei välttämättä sanoiteta kurssilla. H-Highlight -työpajan tarkoituksena on saada osallistujat entistä tietoisemmiksi siitä, millaisia työelämätaitoja heidän kursseillaan opitaan ja millä tavoin näitä työelämätaitoja voi tuoda esille opiskelijoille esimerkiksi kurssikuvauksessa ja opetuksen aikana. Näin myös opiskelijoille kehittyy paremmat valmiudet tunnistaa ja kuvailla omaa osaamistaan, joka puolestaan helpottaa työelämään siirtymistä valmistumisen jälkeen.
Työpajassa jokainen osallistuja työstää yhtä omaa kurssiaan niin, että kurssilla opittavat työelämätaidot tulevat näkyvämmiksi opiskelijoille sekä kurssin opettajalle itselleen. Työpajassa laaditaan kurssia varten “storyboard”, jonka avulla pohditaan, millaisia työelämätaitoja kurssin oppimisaktiviteetit tukevat. Storyboardin voi tehdä joko tietokoneella PowerPoint-ohjelmassa tai paperiversiona. Paperiversioiden materiaalit ovat saatavilla työpajassa.
Ennakkotehtävä työpajaan:
– Valitse kursseistasi yksi, jonka työelämätaitoja haluat tehdä näkyvämmiksi.
– Jos työskentelet mieluummin tietokoneella, ota oma kannettava mukaan ja tallenna koneelle sähköpostin liitteenä osallistujille lähetettävä InteractivePowerpoint-tiedosto.
– Käy sivulla https://www.assethproject.eu/finnish vilkaisemassa, millaisia työelämätaitoja työpajassa käsitellään. Valikosta Skills profile löytyy versioita eri kielillä.
– Katso videoklippi kuudesta erilaisesta oppimisaktiviteetista
Osallistujamäärä: 10 henkilöä tai työparia, mikäli halutaan työstää yhteiskurssia
Tarvittavat välineet: tietokone ja kynä
Työpajan tarkoituksena ei ole muuttaa kurssisisältöjä vaan sitä, miten niistä puhutaan, ja miten jo olemassa oleva arvokas tieto tunnistetaan. Työpajan materiaali on pääasiassa englanninkielistä, ohjaus annetaan kuitenkin suomeksi.
Työpaja on osa ASSET-H -hanketta, jonka tarkoituksena on korostaa humanistisilta aloilta valmistuvien erityisosaamista työmarkkinoilla ja edistää heidän työllistymistään.
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: humanistit, työelämätaidot, ASSET-H
Ylös / Upp / Up
Opetuksen ja oppimisen tulevaisuusskenaariot 2035
Kai Nordlund, Susanna Niinistö-Sivuranta, Antti Kaijansinkko, Terhi Ainiala, Auli Toom
7.3.2023, 10.00–11.30, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U4072
Tule luomaan yhteistä näkymää opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen yliopistossa! Symposiumissa jatketaan yhdessä yliopistoyhteisön ajatusten ja visioinnin pohjalta luotuihin yliopisto-opetuksen tulevaisuusskenaarioiden rikastamista. Skenaarioiden avulla suunnataan katse vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin ja pohditaan, millaista yliopisto-opetus voisi olla vuonna 2035 ja millaiseksi haluamme tulevaisuuden tehdä. Tärkeintä ja avartavinta skenaariotyössä on erilaisten näkökulmien huomioiminen.
Skenaariotyö on osa opetuksen juhlavuotta ja tavoitteena on pohjustaa HY:n strategian ja opetusfilosofian päivitystä sekä tukea koulutusohjelmien pedagogisen tulevaisuuden pohdintaa. Symposium luo kuvan skenaariotyön kokonaisuuteen ja kertoo tuoreeltaan helmikuun Opetuksen ja oppimisen tulevaisuus yliopistoissa 2035 pop up –työpajan annista. Mitä mahdollisuuksia ja uhkia skenaariot ovat nostaneet esiin opettajien ja oppijoiden vastauksissa.
Symposiumin työpajaosuus on osallistavaa työskentelyä tulevaisuusnäkökulmalla eri aihepiireistä. Alussa orientoivat puheenvuorot (yht. 30min).
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: opetus, oppiminen, tulevaisuus
Ylös / Upp / Up
Miten yksilölliset järjestelyt tulisi ottaa huomioon opetuksessa?
juristi Lauri Linna, opiskelija/kokemusasiantuntija Julia Kavanto, opintopsykologit Anu Lehtinen ja Johanna Mikkonen, Linnea Partanen, HYY
7.3.2023, 10.00–11.30, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U4075
Yksilölliset järjestelyt ovat yksilöllistä oppimisen tukea, jota opiskelija saattaa tarvita pitkäaikaissairauden, vamman tai haitan takia. Järjestelyt voivat koskea opetus-, ohjaus- tai tenttitilanteita. Tässä symposiossa käydään läpi yliopiston roolia ja nykytilaa kohtuullisten yksilöllisten järjestelyjen tarjoajana. Lähtökohtina ovat yhtäältä aiheeseen liittyvät säädökset ja se, mitä ovat yhdenvertaisuuslain tarkoittamat kohtuulliset mukautukset eli yksilölliset järjestelyt. Toisaalta olennaista on opetussuunnitelmatyö sekä sellaiset opetuksessa käytettävät pedagogiset, oppimistutkimuksen tukemat ratkaisut, jotka hyödyttävät kaikkia opiskelijoita ja joilla voidaan vähentää yksilöllisten järjestelyjen tarvetta.
Mukana symposiossa on Helsingin yliopiston juristi, opintopsykologeja sekä kokemusasiantuntija, joka kertoo, millaista on opiskella neuropsykologisten haasteiden kanssa ja miten yksilölliset järjestelyt ovat hänen kohdallaan toimineet. Kommenttipuheenvuorosta vastaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta.
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: yksilölliset järjestelyt, yhdenvertaisuus, pedagogiset ratkaisut
Ylös / Upp / Up
Rinnakkaissessiot ja työpajat ti 7.3. klo 13.00–14.00
Sessio 1: Real project assignments & Autonomous Learning ModuleS (ALMS)
Real project assignments in the project course teaching
Petteri Muukkonen
7.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Runeberg-sali
I have taught a project working course for six years in the Master’s Programme in Geography. Every time project assignments in the course have came from research groups, researchers, and teachers in the department. Those are real assignments that are realeted in research, excisting research projects, and teaching. So, the relevance and connection to the research is high. This has increases students’ motivation and ambitions in the course. Further, it improved deeper learning in the course. One aim of the cours was also to learn project management skills and competence to plan, execute, and report a GIS (Geographical Information System) related project task. This has provided meaningful working life specific skills needed later in the working life e.g., in GIS project given by customers or home organizations. In the presentation, I’ll tell opportunities and pitfalls of this teaching method.
Material: Oppimisseikkailu2023_Muukkonen_REAL_PROJECT_ASSIGNMENTS_IN_THE_PROJECT_COURSE_TEACHING.pdf
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: project learning, working life skills, connection between teaching and science
Ylös / Upp / Up
ALMS = Autonomous Learning Modules, an alternative way to study foreign languages
Satu von Boehm, Gráinne Hiney, Natalie Palmén, Mirva Palfrey ja Laura Vauhkonen
7.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Runeberg-sali
ALMS is a way of completing your Bachelor-level foreign language requirement in English. ALMS stands for Autonomous Learning Modules and has been offered at the Language Centre of the University of Helsinki since 1994. In ALMS, students draft their own study plan, which they then implement with the help of ALMS teachers and other students. In ALMS, students study in an autonomous way, but they are not left alone: the ALMS teachers offer support and guidance, and other students provide a suitable means of studying in a social setting.
In this presentation, we hope to shed light on what ALMS is, how you study in ALMS, how you decide what to study, how you monitor your success and how you make the most out of the learning experience.
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: language learning, autonomy, study plan
Ylös / Upp / Up
Sessio 2: Thinglink & virtuaalinen digipedagogiikka
ThingLink: Virtuaalinen navetta- ja sikalavierailu kotieläintieteen verkko-opetuksessa
Anne Honkanen
7.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3032
Helsingin yliopiston ”Suomalainen kotieläin tänään ja huomenna” -verkkokurssilla navetta- ja sikalavierailu on korvattu 360-asteen videoista ThingLink-ohjelmalla koostetuilla virtuaalisilla tilavierailuilla. Videot on kuvattu suomalaisilla kotieläintiloilla.
Virtuaalisella tilavierailulla opiskelijat voivat kierrellä ja katsella ympärilleen itsenäisesti navetassa ja sikalassa sekä etsiä tekstilaatikoista, kuvista ja lyhyistä videoista tietoa verkkokurssilla annettuihin tehtäviin.
Virtuaalisten vierailujen avulla on mahdollista vierailla sellaisissa paikoissa, joihin ei normaalisti pääsisi helposti ison opiskelijaryhmän kanssa. Myös tautiriskit virtuaalisilla tilavierailuilla poistuvat, eivätkä opiskelijaryhmät häiritse eläinten normaalia käyttäytymistä.
Helsingin yliopistolla on lisenssi ThingLinkiin. Lisäksi 360-asteen videoita varten tarvitaan siihen soveltuva kamera. ThingLinkillä voi koostaa myös sellaista rikastettua opetusmateriaalia, joissa lisätietolaatikot on liitetty kuviin tai tavalliseen kännykällä kuvattuun videoon. Saavutettavuuden vuoksi videoille ja visuaaliselle materiaalille tarvitaan lisäksi tekstivastine. Tekstivastineesta hyötyvät myös ne opiskelijat, joilla on huono verkkoyhteys.
Virtuaalisen todellisuuden käyttö opetuksessa on lisännyt mm. opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja syvempää oppimista, sillä teoriatieto tarjoillaan opiskelijoille pieninä annoksina aina videolla näkyvän käytännöntilanteen yhteydessä.
Diginatiivit opiskelijat omaksuvat nopeasti uusien verkkotyökalujen käytön, mutta opettajilla ei aina ole aikaa tai motivaatiota harjoitella uusien opetusvälineiden käyttöä.
Virtuaaliset tilavierailut toimivat verkko-opetuksessa, mutta ne eivät kuitenkaan korvaa luonnollisessa ympäristössä tapahtuva navetta- tai sikalavierailua esimerkiksi hajun ja eläinten koskettamisen osalta.
Materiaali: Virtuaalinen navetta- ja sikalavierailu
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: ThingLink, virtuaalinen tilavierailu, 360-asteen videot
Ylös / Upp / Up
Digitaaliset työkalut farmasian laboratorio-opetuksessa
Karmen Kapp & Ilkka Miettinen
7.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3032
Farmasian alan opiskeluun ja työtehtäviin kiinteästi liittyvät laboratorio- ja puhdastilat ovat työskentely- ja oppimisympäristöinä monin tavoin poikkeuksellisia, ja niiden käyttöön liittyy paljon rajoitteita. Näille tiloille asetettujen olosuhde- ja varusteluvaatimusten vuoksi niitä voidaan käyttää opetuksessa vain rajallisesti, ja joihinkin ei ole mahdollista opintojen aikana päästä tutustumaan lainkaan omakohtaisesti.
Virtuaalisuus voi avata pääsyn tiloihin, jotka todellisuudessa voivat olla vaikeita saavuttaa, ja mahdollistaa erilaisia tapoja harjoitella työprosesseja, joiden toteuttaminen tosielämässä olisi rajallista. Lisäksi virtuaalisuus mahdollistaa usein jännittäviksi koettuihin opetusympäristöihin ja -tilanteisiin tutustumisen ennalta.
Farmasian tiedekunnan opetuslaboratoriosta on laadittu 360°-valokuviin perustuva virtuaalinen esittelykierros, jonka avulla opiskelijat voivat ennalta tutustua laboratorioon ja sen työvälineisiin. Virtuaalikierroksen tiloihin on sisällytetty niissä tehtäviin töihin liittyvää oppimateriaalia, kuten videoita ja valokuvia työturvallisuudesta, menettelytavoista sekä välineiden käytöstä. Virtuaalisen tutustumiskierroksen suorittaminen on pakollinen osa harjoitustyökurssia, ja varsinaisen laboratoriotyöskentelyn voi aloittaa vasta sen jälkeen.
Farmasian digiloikassa on lisäksi kehitetty yhdessä tietojenkäsittelytieteen opiskelijoiden kanssa kolmiulotteinen virtuaalitodellisuuteen perustuva oppimisympäristö, joka jäljentää tarkasti farmasian tiedekunnan opetuslaboratorion aseptista tilaa sekä siellä tehtäviä harjoitustöitä. Virtuaaliympäristössä opiskelija voi harjoitella puhdastilatyöskentelyä, minkä lisäksi se mahdollistaa toimintatapojen korjaamisen ja yrittämisen uudelleen välittömän palautteen perusteella.
Opiskelijoiden kokemukset digitaalisten työkalujen käytöstä osana laboratorioharjoittelua ovat olleet positiivisia ja jatkokehitykseen kannustavia.
Materiaali (pdf): Digitaalisuus farmasian labraopetuksessa 2023
Alkuperäinen Powerpoint (huom. koko 300MB, diat sisältävät videokuvaa): Linkki (Sharepoint)
Ylös / Upp / Up
Projekti ViikkiLab – Virtuaalinen laboratoriotyöskentelyn perehdytysaineisto Viikin kampuksella
Kirsi Kähkönen ja Sanna Kujala
7.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3032
Turvallinen, tehokas ja toiset huomioiva laboratoriotyöskentely edellyttää yhteisten toimintaohjeiden ja pelisääntöjen hyvää hallintaa. Näistä keskeisimpiä ovat työskentelyyn liittyvät turvallisuusnäkökohdat, eri laitteistojen ja työvälineiden käyttö sekä yleiset käytänteet mm. vaarallisten jätteiden käsittelyssä. Tämän vuoksi ennen laboratorioon astumista onkin tärkeää käydä läpi perehdytys. Perehdytykseen ei kuitenkaan ole ollut käytössä yhtenäisiä käytänteitä ja työkaluja, minkä seurauksena sen laajuus ja toteutustapa ovat vaihdelleet laboratoriokohtaisesti. Lisäksi suurten opiskelijaryhmien perehdytys paikan päällä laboratoriossa on ollut vaativaa. Näihin haasteisiin vastaamiseksi Viikin kampuksella on ryhdytty kehittämään virtuaalista laboratorioperehdytysmateriaalia, jonka avulla opiskelijat, henkilökunnan jäsenet ja vierailevat tutkijat voivat tutustua laboratoriotyöskentelyyn ja siihen liittyviin turvallisuusnäkökohtiin ennen laboratorioon saapumista. Tämä yhteinen johdanto toimii pohjana yksikkökohtaiselle, paikan päällä tapahtuvalle perehdytykselle, jonka toteutuksessa voidaan näin tehokkaammin keskittyä kullekin laboratoriolle ominaisiin seikkoihin.
ViikkiLab on interaktiivinen, ThingLink-alustalle koottu aineisto, jonka modulaariseksi rakennettu sisältö koostuu valokuvista, 360°-videoista ja -kuvista sekä tekstiosuuksista ja tehtävistä. Perehdytyksen eri osa-alueet on koottu erillisiin virtuaalisiin tiloihin, joissa perehtyjä voi liikkua omaan tahtiinsa niihin upotettuja aineistoja tutkien. Perehdytyksessä on hyödynnetty pelillistämisen keinoja, kuten huoneisiin piilotettuja koodeja sekä virheiden etsintää, ja oppija avaa uusia tiloja tutustuttavakseen välitenttejä läpäisemällä. Toivomme pelillistämisen tekevän oppimisesta hauskaa ja innostavaa. Kokonaisuuden päätteeksi perehtyjä varmistaa osaamisensa loppukuulustelulla, jonka hyväksytyn suorittamisen myötä hän voi aloittaa oikeaan laboratorioon tutustumisen.
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: virtuaalinen opetusmateriaali, laboratorioperehdytys, ThingLink
Ylös / Upp / Up
Sessio 3: Ohjelmoinnin opetus: Ohjelmistoalan startup asiantuntijoiden kehittäjänä & Laskennalliset esseet ja avoimet aineistot
Yliopiston sisällä toimiva ohjelmistoalan startup kehittää ohjelmistoalan ammattilaisia
Matti Luukkainen
7.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3039
Toska on tietojenkäsittelytieteen osaston sovelluskehitysakatemia, jonka tärkeimpänä tehtävänä on kehittää yliopiston opetushallinnollisia sovelluksia. Toskan kehittämiä järjestelmiä ovat muun muassa Oodikone, Norppa-palautejärjestelmä sekä Tilannekuvalomake. Toskan kehittäjät ovat tietojenkäsittelytieteen opiskelijoita, joille Toska tarjoaa uniikin työympäristön, jossa juniorikehittäjästä kasvaa työsuhteen aikana tiimin seniori.
Esityksessä esitellään Toskan toimintaa ja työskentelytapaa julkaistun artikkelin pohjalta ja pohditaan, onko tällainen toimintamalli mahdollinen replikoida myös muualle yliopistoon.
Lähteet:
Tenhunen, S., Männistö, T., Ihantola, P., Kousa, J., & Luukkainen, M. (2023). Software startup within a university–producing industry-ready graduates. arXiv preprint arXiv:2301.07020. https://arxiv.org/abs/2301.07020
Tallenne: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/17c1e466-2f56-425a-ad0d-675e6dd8f3e4
Materiaali: TOSKA-oppimisseikkailu-2023
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: sovelluskehitys, työelämätaidot, työelämälähtöisyys
Ylös / Upp / Up
Laskennalliset esseet ja avoimet aineistot – merkityksellinen ohjelmointi kurssitöissä
Peitsa Veteli
7.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3039
Ohjelmointitaitojen luonteva integrointi opetustyöhön puhuttaa niin yliopistoissa kuin alemmillakin asteilla. Niiden tarpeellisuus moderneissa asiantuntija- ja työelämätehtävissä on kiistatonta, mutta autenttinen harjoitteleminen opiskelun aikana koetaan usein hankalaksi. Laskennallisten esseiden käyttö osana kurssiharjoitteita tai projektitöitä tarjoaa nykyaikaisen tavan upottaa digityöskentely osaksi oppiaineen omia toimintatapoja, vahvistaen samalla opiskelijoiden yleisiä ajattelun taitoja sekä helpottaen kurssittajien työtä palautusten tarkastusvaiheessa.
Tässä pajassa esitellään Fysiikan tutkimuslaitos HIP:in Avoin data opetuksessa -projektia ja verkossa avoimesti ilmaiseksi saatavilla olevien aineistojen käyttöä etenkin LUMA-aineiden kontekstissa. Työskentelyvälineinä käytetään tutkimusmaailmassakin yleistä Jupyter Notebook -ympäristöä ja Python-ohjelmointia, joilla työskenteleminen ei alkuun päästäkseen vaadi opiskelijoilta linkin klikkaamista enempää. Avointen aineistojen, kuten hiukkasfysiikan CMS-kokeen mittaustietojen tai Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen, käytöllä kyetään jo tavallisen opiskelun aikana käsittelemään nykyaikaisten tutkimusten tuloksia tavoilla, jotka vastaavat tieteenalojen autenttisia toimintatapoja ja tukevat täten myös opiskelijan kehittyvää minäkuvaa asiantuntijayhteisönsä jäsenenä.
Oma läppäri mukaan ja kokeilemaan!
Tallenne: tulossa pian
Materiaali: Laskennalliset esseet ja avoimet aineistot Peitsa Veteli Oppimisseikkailu 2023
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: autenttisuus, avoin data, laskennalliset esseet
Ylös / Upp / Up
Sessio 4: Opettajien akatemia, 10-vuotias opettajien palkitsemisjärjestelmä: Mitä olemme oppineet?
Opettajien akatemia, 10-vuotias opettajien palkitsemisjärjestelmä: Mitä olemme oppineet?
Tiina Airaksinen, Hanna Korsberg, Liisa M. Peltonen, Eeva Pyörälä
7.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U4072
Opettajien akatemia (OA) perustettiin Helsingin yliopistoon 2013. Sen tavoitteena oli palkita erinomaisia opettajia, parantaa opetuksen asemaa yliopistossa, olla merkittävä askel heidän urallaan ja tarjota opettajille innostava yhteisö. Akatemian jäsenet ja heidän kotiyksikkönsä palkitaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan OA:n jäsenten käsityksiä Akatemian vaikutuksesta opetuksen arvostukseen ja opettajien uraan 5 ja 10 vuotta sen perustamisen jälkeen.
Aineisto on kerätty kahdesti anonyymin verkkokyselyn avulla 2018 ja 2023 niiden OA:n jäsenien keskuudessa, jotka on valittu vuosina 2013–2021. Kysely sisältää sekä väittämiä, joihin vastataan 5-portaisella Likert-asteikolla ja avovastauksia. Vastaukset analysoitiin tilastollisilla menetelmillä ja laadullisella sisällönanalyysilla.
Vastaajia on kaikilta HY:n kampuksilta. He olivat erittäin kokeneita opettajia, joilla osalla oli laaja kokonaisuus yliopistopedagogiikan opintoja. OA:n jäseneksi liittyminen oli tärkeä askel vastaajien uralla. Opetuksen arvostus oli vastaajien mukaan noussut yliopistotasolla, mutta heidän omalla alallaan kehitys ei ollut yhtä positiivista. OA:n tärkein merkitys opettajille oli sen tarjoama monitieteinen yhteisö, joka ylitti tieteenalojen ja kampusten rajat. Koronapandemia heikensi OA:n toimintamahdollisuuksia ja henkilökohtaisten ja kotiyksikön apurahojen käyttöä.
Tutkimus antaa yleiskatsauksen OA:n vaikutuksista 5 ja 10 vuotta sen perustamisen jälkeen. Jäsenyys on ollut opettajille merkittävä tunnustus. Helsingin yliopiston päätös perustaa yksi OA koko yliopistolle on ollut onnistunut ratkaisu. Kyselytutkimusten mukaan Opettajien akatemia on todella edistänyt opettajien monitieteisten verkostojen ja projektien syntyä.
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: Opettajien akatemia, opetuksen arvostaminen, monitieteinen verkostoituminen
Ylös / Upp / Up
Rinnakkaissessiot ja työpajat ti 7.3. klo 14.30–16.00
AI-menetelmien hyödyntäminen kurssimateriaalien tuottamisessa
Jussi Wright, Ulla Hemminki-Reijonen, Sasa Tcklan, Esko Kuittinen
7.3.2023, 14.30–16.00, Päärakennus, Runeberg-sali
HY:n opetusteknologiaprojekti Global campus tekee rohkeita opetusteknologiakokeiluita ja kehittää menetelmiä uusien teknologioiden hyödyntämiseen yliopisto-opetuksessa. Demonstraatiossa tiimin opetusteknologiakokeiluiden asiantuntija Jussi Wright esittelee kolme mielenkiintoista mahdollisuutta opettajien kurssimateriaalien tuottamiseen tekoälyn avulla. Käymme läpi mikä on mahdollista jo nyt ja mikä lähitulevaisuudessa.
1. ChatGPT.
Kerromme parhaat vinkit tekoälysovellus ChatGPT:n hyödyntämiseen kurssimateriaalien tuottamisessa. Miten tekoälylle kannattaa muotoilla kysymykset, jotta saa haluamansa vastaukset? Miten opettaja voi tuottaa hyviä kysymyksiä ChatGPT:n avulla? Käydään läpi konkreettisia esimerkkejä näistä tavoista ChatGPT:n kanssa reaaliajassa keskustellen.
2. Kuvat
Miten opettaja voi tuottaa kurssimateriaaleihin hienosti istuvia räätälöityjä kuvia tekoälyn avulla? Entä miten onnistuvat graafit ja taulukot? Demonstraatiossa esitellään uusimpia text-to-image –tekniikoita.
3. Videot.
Mitä tehdä, jos ei ehdi studioon eikä videoiden tuottaminen muutenkaan maistu? Miten tekstistä voi tehdä automaattisesti laadukkaita videoita? Mitä vaihtoehtoja esimerkiksi AI-pohjaiseen esittelyvideoon opettajalla on valittavana: aksentti, avattaren ulkonäkö ja puhetyyli kenties?
Kolmen näkökulman esittelemisen jälkeen osallistujille tarjotaan mahdollisuus keskustella aiheesta ja reflektoida asiaa. Osallistujien ajatuksia hyödynnetään näiden sovellusten jatkokehittämisessä Global campus –projektissa HY:n opettajia parhaiten palveleviksi kokonaisuuksiksi.
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: ChatGPT, AI, tekoäly
Ylös / Upp / Up
Koe sähköisten tenttien maailma opiskelijan näkökulmasta! / Experience the world of electronic exams from a student’s point of view!
Birgitta Kivinen, Outi Valkama, Aiju Tikkala
7.3.2023, 14.30–16.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3029
Sähköinen tenttiminen on osa monen opiskelijan arkipäivää. Tässä demonstraatiossa pääset kokeilemaan, miten sähköisen tentin tekeminen onnistuu Moodlessa Safe Exam Browserin (SEB) avulla. SEB on selain, joka estää opiskelijaa käyttämästä verkkosivuja tai omia tiedostoja tentin aikana. SEB on käytössä salitenteissä, kun halutaan estää opiskelijoiden pääsy oppimismateriaaleihin tentin aikana.
Leikkimielisissä SEB-tenteissä demonstroidaan Moodlen erilaisia kysymystyyppejä. Yhden tentin tekeminen kestää maksimissaan viisi minuuttia, ja voit piipahtaa tilaan työpajan aikana milloin tahansa. Sähköisten tenttien asiantuntijat auttavat sinua tentin käynnistämisessä ja vastaavat kysymyksiisi sähköisten tenttien järjestämisestä. Tenttikoneet ovat valmiina huoneessa, joten omaa laitetta ei tarvitse tuoda mukaan.
Electronic exams are part of many students’ daily life. In this demonstration, you can try out how to successfully take an electronic exam in Moodle using the Safe Exam Browser (SEB). SEB is a browser that prevents the student from using websites or their own files during the exam. SEB is used in classroom exams when teacher want to prevent students access to learning materials during the exam.
Moodle’s different question types are introduced in playful SEB exam sessions. Each exam takes no more than five minutes to complete, and you can drop by the room at any time during the workshop. Experts in electronic exams will help you start the exam and answer your questions about organizing electronic exams. Exam laptops are ready in the room, so you don’t need to bring your own device.
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: Sähköinen tenttiminen Moodle, Electronic exam Moodle
Ylös / Upp / Up
Hybridiopetuksen rooli yliopistossa
Iryna Herzon, Hanna-Riitta Kymäläinen, Henna Asikainen
7.3.2023, 14.30–16.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3039
Hybridiopetus herätti paljon keskustelua Covidin jälkeen palatessa lähi- (eli normaaliseen) opetukseen. Haluamme keskustella hybridiopetuksen- ja oppimisen mahdollisuuksia ja haasteita nimenomaan yliopiston toiminnassa. Kokosimme näkökulmia opiskelijapalautteista ja opettajakokemuksista, esitämme yhden kurssin esimerkin kautta kokemuksia, ja tarjoamme mahdollisuutta haastaa itseamme ja opiskelijoitamme. Nostamme kysymykset: kenellä on vastuu hybridiopetuksen onnistumisesta, mitkä ovat uusia opiskelija-opettajan kesken yhteistyön tapoja, keneltä tukea.
Materiaali: Oppimisseikkailu2023_Hybridiopetuksen rooli yliopistossa (002)
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: hybridiopetus, vastuujako, yhteistyö
Ylös / Upp / Up
Koulu vai tiedeyhteisö? Opiskelijoiden kuuluminen tiedeyhteisöön
Sini Saarenheimo, Marianna Suokas, Mathilda Timmer, Janika Sistonen
7.3.2023, 14.30–16.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U4072
Kuuluvatko opiskelijat tiedeyhteisöön? Opiskelijoiden kokemus tiedeyhteisöön kuulumisesta on jossain määrin rapautanut. Miten yliopisto voi tukea opiskelijoiden kuulumista tiedeyhteisöön, ja henkilöstön ja opiskelijoiden välisiä kohtaamisia. Onko riski, että yliopisto muuttuu vain kouluksi opiskelijoille? Työpajassa etsitään yhdessä ratkaisuja näihin kysymyksiin.
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: tiedeyhteisö, toimintakulttuuri, opiskelijat
Ylös / Upp / Up
UniHow ja HowULearn pedagogisen tietoisuuden tukena
Anna Parpala, Anu Ritola, Ulla Sarajärvi, Antero Salminen
7.3.2023, 14.30–16.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U4075
UniHow on Helsingin yliopistossa kehitetty oppimisen johtamisen työkalu. UniHow:n sisällöt ja toimintalogiikka perustuvat yliopistopedagogiseen tutkimukseen (Parpala & Hailikari, 2021). UniHow tuottaa järjestelmässä oleviin kyselyihin vastanneille vastapalautteen oman toiminnan tueksi sekä opetuksen johtajille yhteenvetoja opetuksen kehittämisen tueksi. Tällä hetkellä Helsingin yliopistossa UniHow:n sisällöistä on aktiivisessa käytössä opiskelijoille suunnattu HowULearn -kysely. Kyselyn vastausajan päätyttyä UniHow tuottaa koulutusohjelman johtajille ja opettajille vastauksista yhteenvedon, jossa tulosten kuvausten lisäksi annetaan käytännön vinkkejä opetuksen kehittämiseen HowULearnissä mitattujen eri ulottuvuuksien mukaisesti.
Työpajassa tutustutaan näihin yhteenvetoihin ja pohditaan yhdessä, miten niitä voitaisiin kehittää niin, että ne tukisivat paremmin opetuksen kehittämistä sekä pedagogista tietoisuutta. Työpaja toteutetaan HYPEn ja Opetuksen strategisten palvelujen yhteistyönä. Työpaja aloitetaan UniHow:n sisällön sekä erityisesti koulutusohjelmille ja opettajille tarjotun tuen esittelyllä (20 minuuttia). Tämän jälkeen osallistujat perehtyvät sisältöihin tarkemmin ryhmissä, tutustumalla tietojärjestelmään ja siellä oleviin yhteenvetoihin. Ryhmät pohtivat, miten yhteenvedot tukevat opettajien ja koulutusohjelmajohtajien käsityksiä opetuksesta ja oppimisesta ja esittävät parannusehdotuksia (30 minuuttia). Tämän jälkeen jokainen ryhmä esittelee omia ajatuksiaan muille ryhmille (20 minuuttia). Lopuksi työryhmän tuotoksista tehdään yhteenveto ja pohditaan, miten pedagogista tietoisuutta voidaan parhaiten tukea (20 minuuttia).
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: opetuksen ja oppimisen laatu, pedagoginen johtaminen, pedagoginen tietoisuus
Ylös / Upp / Up
Rinnakkaissessiot ja työpajat ke 8.3. klo 10.00–11.30
Miten vahvistamme opiskelijoiden osallistumista koulutusohjelmien kehittämiseen?
Janna Pietikäinen, Reetta Keisalmi, Terhi Ainiala, Iida Niva-Vesala, Arho Toikka, Onni Nyman, Teemu Kovanen, Eric Carver
8.3.2023, 10.00–11.30, Päärakennus, Runeberg-sali
Opiskelijoilla on edustus koulutusohjelmien johtoryhmissä. Viime vuosina johtoryhmien opiskelijajäsenten rekrytointi on vaikeutunut. Myös opiskelijoiden muu osallistuminen koulutusohjelmien kehittämiseen on vähentynyt. Kuitenkin monissa ohjelmissa ja toimielimissä on sitoutuneita ja motivoituneita opiskelijajäseniä. Opiskelijoiden äänen pitää kuulua riittävän monipuolisesti kaikkien koulutusohjelmien kehittämisessä.
Miten voimme tukea opiskelijoiden osallistumista koulutusohjelmien kehittämiseen? Minkälaisia syitä heikentyneen opiskelijoiden osallisuuden taustalla on? Missä määrin ilmiö on selitettävissä koronaviruspandemialla? Voisiko yksi ratkaisu olla hallinnon opiskelijaedustajien paremmassa perehdyttämisessä ja tukemisessa?
Työpajan alustuksessa kuulemme konkreettisia esimerkkejä hallinnon opiskelijaedustajien perehdyttämisestä ja osallistamisesta koulutusohjelmien kehittämiseen. Sekä koulutusohjelmien johtoryhmien opiskelijaedustajien omia kokemuksia johtoryhmätyöskentelystä.
Työpajan tavoitteena on jakaa hyviä käytänteitä sekä kehittää ratkaisuja opiskelijoiden osallistumisen vahvistamiseksi ja koulutusohjelmien johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseksi.
Työpajakeskustelua pohjustavat maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opetuksesta vastaava varadekaani Janna Pietikäinen sekä tiedekunnan perehdytysohjelmaa koordinoiva maataloustieteiden maisteriohjelman opiskelija Reetta Keisalmi, kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelman johtaja Terhi Ainiala ja johtoryhmän opiskelijajäsen Iida Niva-Vesala, sosiaalitieteiden kandiohjelman johtaja Arho Toikka sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet Onni Nyman ja Teemu Kovanen .
Keskustelua fasilitoi asiantuntija Eric Carver opetuksen strategisista palveluista.
Materiaali: MITEN VAHVISTAMME OPISKELIJOIDEN OSALLISTUMISTA KOULUTUSOHJELMIEN KEHITTÄMISEEN 2023
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: koulutusohjelmat, opiskelijat, osallistuminen
Ylös / Upp / Up
Pedagogisk resiliens: att fortsätta utveckla undervisningen efter pandemin
Åsa Mickwitz & Monica Londen, Sebastian Godenhjelm, Anna Henning och Jenny Stenberg-Sirén, Harry Lunabba
8.3.2023, 10.00–11.30, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3029
Symposiet behandlar hur vi på bästa sätt kan ta vara på både mänskliga och teknologiska resurser i undervisningen, för att stöda studenters lärande och tackla de utmaningar som finns inom undervisningen efter pandemin. Symposiet behandlar bland annat frågor kring vad vi lärde oss om studenters självreglering under pandemin, hur vi bäst kan stöda det pedagogiska ledarskapet, hur studenternas olika kunskapsnivåer kan utgöra en resurs i undervisningen och hur vlogg- och podcastpedagogik i blandade lärmiljöer utgör relevanta pedagogiska verktyg också efter pandemin.
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: pedagogiskt ledarskap, självreglerat lärande, teknologiska och mänskliga undervisningsresurser
Ylös / Upp / Up
Työpaja: Henkilökunnan hyvinvointia edistämässä
Henna Asikainen ja Nina Katajavuori
8.3.2023, 10.00–11.30, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3039
Tämän työpajan tavoitteena on kertoa tulevasta opettajille ja henkilökunnalle tarjottavasta hyvinointikurssista. Alustamme aiheeseen tutkimuksesta kurssin takana. Osallitujia pyydetään kertomaan omista hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä elämässä ja työssä ja yhdessä on tavoitteena testata erilaisia harjoitteita joita kurssilla tulee olemaan ja kerätä niistä osallistujilta palautetta. Yhdessä myös pohditaan sitä, miten henkilökunnan saisi sitoutuaan tällaiseen hyvinvointia tukevaan valmennukseen.
Materiaali: TYÖPAJA HENKILÖKUNNAN HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: työhyvinvointi, interventio, psykologinen joustavuus
Ylös / Upp / Up
Sessio: Development of sustainability teaching & Una Europa: Designing the education of the future?
Perspectives on the development of sustainability teaching at the University of Helsinki
Rami Ratvio, Laura Riuttanen, Joula Siponen
8.3.2023, 10.00–11.30, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U4072
NB! The presentation will be in English
Akateeminen asiantuntija on tulevaisuuden maailmanmuuttaja, jonka tulee kyetä aktiivisesti edistämään hyvää ja kestävää elämäntapaa. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan uudenlaista osaamista. Vahvistamalla tieteenalakohtaisia sekä geneerisiä tietoja ja taitoja kestävyysosaamisella, voimme kouluttaa tällaisia tulevaisuuden asiantuntijoita. Esityksessä käydään läpi esimerkkejä kestävyysopetuksen tutkimusperäisestä kehittämisestä Helsingin yliopistossa.
Recording (29min): https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/a6917ab2-5bdb-4f1e-8545-15c1b64dc386
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: kestävyysopetus, kestävyystaidot, kestävyysosaaminen
Ylös / Upp / Up
Una Europa: Designing the education of the future?
Laura Karilainen and Stinne Vognaes + student (to be confirmed)
8.3.2023, 10.00–11.30, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U4072
Una Europa would like to host a workshop on the theme of international educational collaboration and how to ensure that it’s student-centered, meaningful and value-adding for learners and teachers. Through the Una Europa alliance we are currently participating in co-developing a joint bachelor in sustainability and contributing to a joint bachelor in European Studies. This creates challenges but also a wide range of opportunities. In this workshop we would like to host a learning café to engage on the following topics:
How international educational collaboration can help us gain new views on the subjects we teach, such as sustainability
How international collaboration provides new inputs and ideas for how to better address sustainability in our collaborations (including mobility and everyday practices)
How we can create new standards for students involvement in international collaborations as co-creators, participants and stakeholders, especially when developing new educational formats.
We would shortly share a bit about the Una Europa collaboration including the ongoing work on the joint bachelor in sustainability, invite students, who has been involved in Una Europa, to share perspectives and then open for the learning café discussions with facilitators and note-takers.
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: international education, student-centred, joint degrees, sustainability education
Ylös / Upp / Up
Muuttuva oppiminen – Neurotieteen maisteriohjelma v2023.0
Reijo Käkelä, Juha Voipio, Eva Ruusuvuori, Emma Jakobsson, Sara Lindholm
8.3.2023, 10.00–11.30, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U4075
Enenevä osa opetustyöstä ja oppimisesta on siirtynyt kalenteriaikojen ja kampussalien ulkopuolelle. Pedagogisten uudistusten tarve alkoi jo ennen pandemiaa. Nykyään opiskellaan yhä enemmän opetustapahtumaa varten ja sen jälkeen. Oppimisen mittaamisessa painopiste on siirtymässä opetustapahtumiin liittyvien tehtävien arviointiin loppukuulustelujen sijaan. Erilaiset verkkotehtävät ja niiden vaatimat oppimista tukevat palautteet vaativat yhä suuremman työpanoksen opiskelijalta ja opettajalta. Tämän lisääntyvän työn tunnistamiseen ja mittaamiseen ei vielä kiinnitetä riittävästi huomiota. Jaksamisesta on huolehdittava silloinkin, kun tekeminen on innostavaa ja kehittävää.
Kurssiemme opetusratkaisut ovat monipuolistuneet, ja olemme luoneet lukuisia erilaisia toteutuksia eri alojen asiantuntijoiden kanssa, esimerkkeinä: a) sisällöltään monipuolinen kansallinen kurssi, jota käydään kokonaisuudessaan verkossa, b) verkkokurssi, johon liittyy laboratoriotyöjakso, c) verkkokurssi, joka on rakennettu 24/7/365 avoinna olevaksi peliksi tai d) vuorovaikutustaitoja korostava etäkurssi, jolla keskitytään kehittämään yhdessä luovuutta. Monipuolistuvat verkko-opetuksen ratkaisut palvelevat uudenlaisia oppimistavoitteita ja parantavat opetuksen saavutettavuutta sekä koulutusohjelman muutosjoustavuutta. Samalla etä- ja lähiopetukseen voidaan tietoisesti valita entistä enemmän opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta, osallisuutta ja luottamusta lisääviä ryhmätehtäviä, joissa tuloksesta vastataan yhdessä. Myös kokemuksemme opettajien opettamisesta ryhmissä ovat rohkaisevia. Yhteistyön verkkopedagogiikan asiantuntijoiden kanssa tulisi olla jatkuvaa, kokonaisuuksien suunnittelusta aina opiskelijapalautetta hyödyntävään uudistamiseen. Opetuksen järjestämisessä voidaan tehdä paljon entistä enemmän yhteistyötä tiedekuntien ja yliopistojen välillä, ja luoda uusien kumppanien kanssa kansainvälisiä oppimisverkostoja. Uudet tavat oppia vaativat kiinnittämään huomiota lähi- ja etäopetuksen ongelmattomaan lomittamiseen kampusalueella, mikä vaatii uudenlaisia tila- tai aikatauluratkaisuja.
Tallenne (1h28min): https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/0ac3396d-8760-4c94-9ebf-35d98597c300
Materiaali: Oppimisseikkailu_Muuttuva oppiminen – Neurotieteen maisteriohjelma v2023.0
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: uudet oppimistavoitteet, opiskelijalähtöisyys, koulutusohjelman ratkaisut
Ylös / Upp / Up
Rinnakkaissessiot ja työpajat ke 8.3. klo 13.00–14.00
Sessio 1: Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen ja ohjauksen kehittäminen & Palveluoppiminen pedagogisena menetelmänä
Miten tuemme opiskelijoiden hyvinvointia? – Havaintoja ja ratkaisuja ohjauksen kehittämiseen
Mari Räsänen, Eric Carver
8.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Runeberg-sali
Tule herättelemään ajatuksiasi ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin kehittämisestä ja vie konkreettiset ideat mukaan työhösi!
Opiskelijan hyvinvointi vahvistuu hyvästä opiskeluarjesta: laadukas opetus ja ohjaus, selkeät palvelut ja helposti saatavilla oleva tuki ylläpitävät kaikki osaltaan opiskelukykyä.
Ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin kehittämisprojektissa (2021–23) tavoitteena on yliopiston strategian mukaisesti kehittää ja selkiyttää (HOPS-)ohjauksen kokonaisuutta sekä monipuolistaa opiskelijahyvinvointia tukevia palveluja.
Projektin tuella tiivistetään ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin eri toimijoiden yhteistyötä ja selkiytetään toimijoiden rooleja. Lisäksi projektin toimenpiteillä ratkotaan muun muassa pandemia-ajasta kummunneita opiskelijahyvinvoinnin haasteita.
Tässä esityksessä kerromme esimerkkejä toimista, joilla olemme projektissa tarttuneet näihin haasteisiin. Lisäksi tarjoamme projektin tulosten ja oppien valossa ideoita esimerkiksi koulutusohjelman ohjauksen kehittämiseen. Kerromme esimerkiksi opiskelijoiden kohdennetun kontaktoinnin ja tuen tarjoamisen kokeiluista sekä ohjaavien opettajien uudesta perehdytyskurssista.
Lisätietoa projektista:
https://flamma.helsinki.fi/fi/group/yliopisto/ohjauksen-ja-opiskelijahyvinvoinnin-kehittaminen
Tallenne (15min): https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/00bff090-744e-493d-82ff-7eb2f165e39c
Kalvot: MITEN TUEMME OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA.pdf
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: ohjaus, opiskelijahyvinvointi, opiskelukyky
Ylös / Upp / Up
Palveluoppiminen (‘Service learning’) – pedagoginen menetelmä kansalaisuuskasvatukseen, tiedolliseen oppimiseen ja työelämätaitoihin
Henrietta Grönlund
8.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Runeberg-sali
Palveluoppiminen on kansainvälisesti laajasti käytetty pedagoginen menetelmä, joka yhdistää akateemisen oppimisen aktiiviseen kansalaistoimintaan yliopiston ja kansalaisyhteiskuntaa edustavien yhteisöjen välisissä kumppanuuksissa. Tiedollinen aines integroituu merkitykselliseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja todellisten ongelmien ratkaisemiseen. Esityksessä esitellään palveluoppimisen menetelmän perusperiaatteet (perustuen 12 eurooppalaisen yliopiston kehittämishankkeeseen, jossa Helsingin yliopisto oli mukana) sekä tarkastellaan tutkimusnäyttöä sen mahdollisuuksista menetelmänä kansalaiskasvatukseen, tiedolliseen oppimiseen sekä työelämätaitoihin. Menetelmää konkretisoidaan esittelemällä yksi palveluoppimista soveltava kurssi ja opiskelijoiden kokemuksia kurssista.
Materiaali: Grönlund Palveluoppiminen 08032023 Oppimisseikkailu
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: palveluoppiminen, kansalaiskasvatus, projektikurssi
Ylös / Upp / Up
Sessio 2: Näktergalen: Mentorskap inom studierna som gör skillnad
Näktergalen: Mentorskap inom studierna som gör skillnad
Oskar Rönnberg, Richard Backman, Julia Westerholm
8.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3029
Barn vars föräldrar inte har en högskoleutbildning söker i lägre grad till högskolestudier enligt vår egna forskning. Inom Helsingfors finns det märkbara skillnader mellan olika områden när det kommer till utbildningsnivå, inkomster och sysselsättning, skillnader som ökat de senaste trettio åren.Näktergalen ger barn i åldern 8-12 en förebild som studerar vid Helsingfors universitet. Enförebild som stärker barnets styrkor och öppnar dörren till framtida högskolestudier. Programmet startade hösten 2022, och målet för studenterna var att de ska lära sig bli en vuxen förebild i till ett barn och ökad kunskap, förståelse och empati för olika livsvillkor.Hur har programmet lyckats hittills? Under denna presentation får du höra kort om forskning kring segregering i Helsingfors av Oskar, konceptet för mentorsprogrammet Näktergalen av Richard och mentorernas egna erfarenheter och lärdomar under träffarna med mentorsparen av Julia. Varmt välkommen!
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: mentorskap, segregering, samhälle
Ylös / Upp / Up
Sessio 3: Virtuaalikierto, pakohuonepeli & lääketieteen opetusta somessa (@plastiikkaope)
Virtuaalikierto plastiikkakirurgian vuodeosastolla
Virve Koljonen
8.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3032
Toteutin plastiikkakirurgialle vuodeosasto kiertoa korvaavan opetuksen kun pandemia rajoitukset tulivat päälle.
Rakensin PowerPointiin plastiikkakirurgisen vuodeosaston ”pohjapiirroksen” jossa on kuusi huonetta ja jokaisessa 1–2 vuodepaikkaa. Osaston pohjapiirros seuraa mukana koko opetuksen ajan ja opetus etenee animoiduilla askelmerkeillä huoneesta toiseen.
Seuraavaksi sijoitin ”potilaita” huoneisiin oppimistavoitteiden mukaan. Olin jo aiemmin käyttänyt hyvällä menestyksellä luennoillani ”internet-pilviä”. Internet-pilvi on kuva, jonka olen sijoittanut luentooni. Silloin opiskelijat tietävät etsiä netistä tietoa ja löydettyään vastauksen, kertovat sen kaikille. Aloin kehitellä tätä konseptia ja keksin käyttää puhekuplia ja ajatuskuplia. Määrittelin puhekuplakysymykset enemmän lääketieteellisiksi ja ajatuskuplakysymykset enemmän yleisiksi.
Tämän opetuksen narratiivi on pakohuone-peli tai Mission Impossible. Pidän erittäin tärkeänä yhteisten pelisääntöjen läpikäymistä, jotta opiskelijat tietävät mitä heiltä odotetaan. Opiskelijat vastaavat kysymyksiin Teamsin keskustelussa ja pyydän vastausten perusteella sitten jonkun opiskelijoista avaamaan mikrofonin, ja kertomaan vastauksensa ääneen, jotta voimme kaikki keskustella aiheesta. Kannustan kaikkia kysymään lisäksi omia kysymyksiä. Olen lisännyt opetukseen some-ominaisuuksia peukutusta ja tykkäämistä.
Tämä opetus on saanut hämmentävän hyvää palautetta: kokonaisarvosanan ja toteutuksen osalta jatkuvasti yli 9/10. Jotta pääsisi täyteen kymppiin pitäisi opiskelijoiden mukaan antaa etukäteismateriaalia. Lääkärin ammatissa tulee vastaan koko ajan asioita, joista ei ole kuullutkaan vaan pitää etsiä tietoa itse. Lääkärin ammattiin kuuluu epävarmuuden sieto ja sitä me opetamme varmaan aivan liian vähän. Opettajan on hyvä viedä opiskelijat turvallisesti pois omalta comfort zonelta, ja opettaa tiedon aktiivista etsimistä ja lähdekritiikkiä, kuten tässä opetuksessa tehdään. Toinen syy opetuksen suosioon ja hyviin palautteisiin voi mielestäni olla tämän opetuksen pelillinen luonne. Hyvien palautteiden perusteella on tämä opetus edelleen meidän opetuksissa ja edelleen tämä opetus saa hyvää palautetta.
Materiaali: Virtuaalikierto plastiikkakirurgian osastolla Virve Koljonen Oppimisseikkailu 2023
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: etäopetus, tiedonhankinta, kliininen päätöksenteko, innovaatio, aktivoiva
Ylös / Upp / Up
@plastiikkaope – kokemuksia lääketieteen opetuksesta somessa
Virve Koljonen
8.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3032
Sosiaalisessa mediassa opetus on hyvin erilaista kuin perinteinen lääketieteellinen opetus; oppikirjojen lukeminen tai luennolla ajan viettäminen. Viestin tulee olla mietitty, helposti sulatettavassa muodossa ja yksiselitteinen, ja visuaalisuus luo tehokkaan muistijäljen. Someen ladattu sisältö on saatavilla kätevästi 24/7. Visuaalisuuden lisäksi vuorovaikutteisuus korostuu some-opetuksessa. Sisällöstä tykkääminen, viestien kommentointi ja DM kysymysten lähettäminen luo yhteisöllisyyttä ja auttaa seuraajia sitoutumaan aiheeseen.
Nykyinen opiskelija sukupolvi viettää aikaa somessa. Somessa seurataan uutisia, ilmiöitä, esikuvia, opitaan uutta ja pidetään yhteyttä kavereihin ja reagoidaan. Senpä vuoksi minua ihmetyttää, miksi käytämme opetusmenetelmiä, jotka sopivat mainiosti aiemmille sukupolville. Mielestäni meidän on mentävä sinne, missä meidän opiskelijammekin ovat – eli someen. Olen ollut opettamassa somessa toukokuusta 2020 lähtien ja siellä minut tunnetaan nimellä @plastiikkaope.
Yksi tärkeimmistä oivalluksista, joka sittemmin johti sometilini perustamiseen, tuli etäopetukseen siirtymisessä. Etäopetus paljasti minulle, että opiskelijat uskaltavat kysyä enemmän anonyyminä ja osa meille opettajille tutuista käsitteistä olivatkin hyvin epäselviä opiskelijoille, mutta lähiopetuksessa he eivät uskaltaneet paljastaa tietämättömyyttään. Lisäksi halusin näyttää, miten toimenpiteet tehdään oikein. En käytä potilaskuvia tai oikeita potilaita ja pyrin siihen, että sisältö ei kauhistuta maallikoitakaan. Minulle oli heti alusta lähtien selvää, että en puhu videoilla, vaan käytän tekstitystä. Taustatyö on aikaa vievää. Käyn läpi suomalaiset hoitosuositukset ja aiheesta julkaistut artikkelit. Termistöstä olen erityisen tarkka, ei sairaala slangia vaan oikeat termit.
Nyt yli 200 videota ja lähes 5000 seuraajaa myöhemmin ratkaisuni mennä someen opettamaan oli aivan oikea.
Materiaali: plastikkkaope IG Virve Koljonen Oppimisseikkailu 2023
Ylös / Upp / Up
Tarinan voimalla tiedon äärelle – kokemuksia pakohuonepelistä kirjaston käytön koulutuksessa
Mari Hietala, Minna Suikka
8.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3032
Pelillistäminen tarkoittaa opetuksen näkökulmasta pelillisten elementtien tuomista mukaan opetukseen. Pelillinen lähestymistapa on kasvattanut opetuksessa viime vuosina suosiotaan, sillä pelien kautta oppiminen aktivoi ja motivoi opiskelijoita. Yksi esimerkki opetuksen pelillistämisestä ovat pakohuonepelit, joita voidaan järjestää sekä fyysisissä opetustiloissa että virtuaalisissa oppimisympäristöissä.
Helsingin yliopiston kirjasto kouluttaa ja opastaa opiskelijoita kirjaston palveluiden käytössä sekä tiedonhankintaan liittyvissä kysymyksissä. Kirjaston koulutusten haasteena on se, että opiskelijat eivät aina tunnista aukkoja omassa osaamisessaan eivätkä osaa hakeutua kirjaston koulutuksiin. Tästä syystä erilaiset tavat, jotka kannustavat tutustumaan asioihin ja auttavat oppimisessa ovat erityisen tärkeitä.
Syksyllä 2022 Helsingin yliopiston kirjasto järjesti yliopiston Avajaiskarnevaaleilla Kaisa-talossa pakohuoneen, jossa opiskelijat etenivät kirjastoon liittyviä tehtäviä ratkaisemalla. Peliin osallistui 175 opiskelijaa. Peliä ei pelattu yhdessä huoneessa, vaan siinä hyödynnettiin monipuolisesti kirjaston tiloja.
Fyysisen pakohuoneen järjestäminen vaati kirjastolta pelin laajuuden ja suuren osallistujamäärän vuoksi paljon resursseja. Työaikaa kirjastolaisilla kului taustatarinan kirjoittamiseen, tehtävien suunnitteluun, introvideon tekoon, rekvisiitan hankkimiseen, huoneiden somistamiseen, peliin liittyvään viestintään ja pelin ohjaamiseen. Peli herätti opiskelijoissa laajasti kiinnostusta ja siitä tuli jo paikan päällä opiskelijoilta positiivista palautetta.
Fyysisen pelin järjestäminen tässä laajuudessa on haastavaa, joten Helsingin yliopiston kirjastossa päätettiin kokeilla pakopelin laatimista myös verkkoympäristöön. Virtuaalisen pakopelin kohderyhmänä ovat Helsingin yliopistossa aloittavat opiskelijat. Pakopelissä opiskelijat pääsevät tutustumaan kirjaston palveluihin ja tiloihin suorittamalla niihin liittyviä tehtäviä.
Kirjaston virtuaalinen pakopeli julkaistaan helmikuussa 2023, joten siitä ei ole saatu vielä opiskelijapalautetta. Peli on rakennettu Microsoftin Forms -alustalle, joka kuuluu Helsingin yliopistolle hankittuun Microsoft 365 -pakettiin.
Peli löytyy osoitteista:
https://forms.office.com/e/DLBde3saTn (suomeksi)
https://forms.office.com/e/nqKHu8DbZF (englanniksi)
Toivomme pelin innostavan uusia opiskelijoita tutustumaan kirjaston käyttöön.
Materiaali: Tarinan_Voimalla_Tiedon_Äärelle_HYkirjasto
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: Helsingin yliopiston kirjasto, pelillistäminen, pakohuone
Ylös / Upp / Up
Sessio 4: Opetuksen välineet ja kehittäminen: Examinarium-tentti, digipedagoginen kuratoija Kurre, Moodlen vertais- ja itsearviointitoiminnot sekä tutkimus- ja strategiapohjainen kehittäminen viestintä- ja kieltenopetuksessa
Examinarium-tentti A:sta Ö:hön
Outi Valkama
8.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3039
Tiiviin, 15 minuutin demon aikana osallistujille näytetään yhden Examinarium-tentin koko kaari opettajan ja opiskelijan näkökulmasta. Aloittaen tentin luonnista ja kysymysten syöttämisestä Examinarium-järjestelmään tentaattorina. Tämän jälkeen näytetään, kuinka opiskelija löytää tentin Examinariumista, varaa tenttipaikan kyseiseen tenttiin ja miltä tenttiin vastaaminen tenttikoneella näyttää. Lopuksi arvioidaan opiskelijan tenttivastaus.
Ennen ensimmäistä Examinarium-tenttiään opettajalla on mahdollisuus tarkastella vain tentin luontinäkymää. Opiskelijan tenttipaikan varausvaihetta ja varsinaista tenttinäkymää hänellä ei yleensä ole mahdollista nähdä, vaikka tentin esikatselu tätä melko hyvin vastaakin. Arviointi-vaihetta tentaattori pystyy tarkastelemaan vasta sen jälkeen, kun omaan tenttiin on tullut ensimmäinen tenttisuoritus.
Tiiviin demon ideana on antaa osallistujille kokonaiskuva tenttiprosessista ja käsitys järjestelmän helppokäyttöisyydestä. Demonstraatioon liitetään Chat-kanava, jossa esitettyihin kysymyksiin vastataan esittelyn jälkeen.
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: tenttiminen, arviointi, digitaalisuus
Ylös / Upp / Up
Digipedagoginen kuratoija Kurre opettajan tukena
Jussi-Pekka Järvinen, Esko Kuittinen, Jere Majava
8.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3039
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: digipedagogiikka, opetuksen tuki, palveluiden saavutettavuus
Ylös / Upp / Up
Kirjoitustehtävien vertaisarviointia ja itseopiskelutehtäviä verkkokurssilla
Eeva Voutilainen
8.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3039
Itse- ja vertaisarviointi edistävät oman osaamisen tunnistamista ja oppimista. Näitä hyödynnettiin verkkokurssilla (5 op), jolle osallistui 288 opiskelijaa. Kurssi oli mahdollisuus suorittaa yksinomaan verkkotentillä. Laajan aihealueen oppimisen tueksi pidettiin 19 verkkoluentoa, joiden aiheista oli vapaaehtoisia kirjoitustehtäviä sekä testaa tietosi -automaattitehtäviä. Huolella laaditut tehtävät kerryttivät tenttiin pisteitä ja mahdollistivat arvosanakorotuksen yhdellä. Videoklippejä, joihin oli upotettu itseopiskelutehtäviä, julkaistiin luentojen tahdissa.
Vapaaehtoiset testaa tietosi -tehtävät olivat aukko- ja yhdistelytehtäviä sekä väittämiä ja monivalintoja kuten verkkotentissäkin. Tehtävät ajastettiin luentojen aiheiden mukaisesti. Kiitettävä suoritus kerrytti tentin pisteitä. Opiskelijoista 55 prosenttia suoritti ensimmäiset testaa tietosi -tehtävät ja 44 prosenttia toiset testaa tietosi -tehtävät. Tehtävien avulla opiskelijalla oli mahdollisuus tehdä itsearvioina.
Vapaaehtoiset kirjoitustehtävät tehtiin luentojen tahdissa, ja ne palautettiin vertaisarvioitavaksi moodlen työpajaan kahtena eri ajankohtana. Jokaiselle tehtävän palauttaneelle opiskelijalle arpoutui kaksi kirjoitustehtävää vertaisarvioitavaksi. Tehtävän asiasisällön arviointi tehtiin valmiin matriisin avulla. Arviointimatriisia oli mahdollisuus hyödyntää jo tehtävän laatimisen yhteydessä. Lisäksi opiskelijat laativat sanallisen arvioinnin, jossa tarkasteltiin tehtävän vahvuuksia, kehittämiskohteita sekä myös sitä, miten oma ajattelu on muuttunut tehtävän laatimisen ja arvioinnin aikana. Opiskelijoista 45 prosenttia palautti ensimmäisen kirjoitustehtävän ja 39 prosenttia toisen kirjoitustehtävän.
Kirjoitustehtävien laatiminen ja vertaisarviointi edistivät oppimista. Ne opiskelijat, jotka tekivät ainakin toisen tehtävistä vertaisarviointeineen, tentin keskiarvo oli 3,5. Ryhmä, joka ei laatinut yhtään kirjoitustehtävää, tentin keskiarvo oli 1,7.
Esitelmässä pohditaan opettajan työtä verkkokurssilla sekä esitellään itse- ja vertaisarviointitehtävät. Opiskelijapalautetta ja kurssin kehityskohteita tarkastellaan.
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: Moodle, vertaisarviointi, itsearviointi
Ylös / Upp / Up
Viestintä- ja kieltenopetuksen tutkimus- ja strategiapohjainen kehittäminen – Esimerkkinä yliopisto-opiskelijoiden verkko-oppimiskokemukset
Janne Niinivaara
8.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3039
Kielikeskuksen uusi opetussuunnitelma on laadittu yhteisöllisesti, tutkimusperustaisesti ja opiskelijoita kuunnellen. Pandemia-ajan opetuskokemuksia ja uutta tutkimustietoa on tuoreeltaan hyödynnetty opetussuunnitelmatyössä. Esityksessäni kuvaan miten tutkimuspohjainen viestintä- ja kieliopetuksen kehittäminen konkretisoituu opetussuunnitelman ja -ohjelman tasolla.
Opetussuunnitelmatyön punaisena lankana oli strategian ja pedagogiikan vahva yhteys sekä mahdollisuus monipuolisiin ja –muotoisiin opetustoteutuksiin. Työssä hyödynnettiin Kielikeskuksessa vuonna 2021 kerätyn opiskelijakyselyn tuloksia. Kyselyn laadintaan osallistuivat myös Kielikeskuksen opetuksen kehittämisryhmän opiskelijajäsenet. Kyselyllä (n=680) selvitettiin opiskelijoiden vuorovaikutuskäsityksiä ja -kokemuksia kielten verkko-opetuksessa. Opiskelijoiden käsitykset itselle sopivista opiskelumuodoista varioivat suuresti.
Riittävää variaatiota opetustarjonnassa ei tuota yksinomaan se, tarjotaanko kurssi verkossa vai luokassa, tai mihin aikaan kurssia opetetaan. Systemaattista joustoa ja keskenään erilaisia tapoja tarvitaan myös vuorovaikutus- ja yhteistyömuotoihin. Yhtäältä on tärkeää turvata lähiopiskelua ja opettajan tilanteista läsnäoloa kaipaavien ja sitä vailla olleiden opiskelijoiden tarpeet. Toisaalta on perusteltua luoda entistä enemmän mahdollisuuksia itseohjautuville ja autonomiaa kaipaaville opiskelijoille sekä opiskelijoille, joiden elämäntilanteet ovat aikataulullisesti sirpaleisia tai poikkeuksellisia.
Opetussuunnitelma koostettiin kaikkien kielikeskuslaisten yhteistyöllä niin johtoryhmässä, opetuksen kehittämisryhmässä, varta vasten perustetussa OPS-ryhmässä, Kielikeskuksen henkilöstölle suunnatuissa työpajoissa sekä kieliyksiköissä. Työskentelyn tuloksena Kielikeskuksen tuore opetusohjelma sisältää tasaisesti verkko-, etä-, monimuoto-, lähi- sekä itsenäisiä toteutuksia lähes kaikilla taitotasoilla ja lähes kaikissa kielissä.
Esityksen lopussa teen yhteenvetoa, miten viestintä- ja kieltenopetuksen pedagoginen kehittäminen voi entistä paremmin vastata muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin. Muun muassa jatkuvan oppimisen, kielikeskeisen tekoälyn, saavutettavuuden ja kansainvälistymisen kysymykset peräänkuuluttavat uudenlaista ymmärrystä viestintä- ja kieliosaamisesta.
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: kielen oppiminen, kielikeskukset, opetuksen kehittäminen
Ylös / Upp / Up
Sessio 5: Oppimisen, hyvinvoinnin ja yhteistyötaitojen tukeminen: HowULearn-kysely & TeamFluent-työkalu
HowULearn-kyselyn palautteen reflektointitehtävä opiskelijoiden oppimisprosessien ja hyvinvoinnin tukena
Anne Haarala-Muhonen
8.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U4072
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelijoiden kokemuksia HowULearn-kyselystä (HUL) saamastaan palautteesta ns. vastapalautteesta, joka keskittyy opiskelijan vastausten perusteella laadittuun kuvaukseen oppimisprosesseista ja opiskeluun liittyvästä uupumusriskistä. Yhteensä 101 opiskelijaa vastasi vastapalautetta koskevaan reflektointitehtävään. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että vastapalaute tarjosi opiskelijoille organisoidun ja ohjatun mahdollisuuden reflektointiin, ja opiskelijoiden vastaukset osoittivat, että tämä lisäsi heidän tietoisuuttaan oppimisprosesseistaan ja hyvinvoinnistaan. Opiskelijat kiinnittivät erityistä huomiota organisointi- ja ajanhallintataitoihin sekä niiden vaikutukseen hyvinvointiinsa. Suurin osa opiskelijoista koki vastapalautteen hyödylliseksi, ja konkreettisten esimerkkien avulla he kertoivat, miten he kehittävät oppimisprosessejaan ja mitä konkreettisia toimia he tulevat tekemään hyvinvointinsa parantamiseksi. Tulokset viittaavat siihen, että vastapalaute opiskelijoiden oppimisprosesseista ja hyvinvoinnista on tehokas tapa tukea opiskelijoiden metakognitiivista tietoisuutta, mutta vastapalautteen ja sen itsenäisen reflektoinnin lisäksi opiskelijat tarvitsevat ohjausta, jotta he voivat saada täyden hyödyn henkilökohtaisesta palautteestaan opiskelun, oppimisen ja hyvinvoinnin parantamiseksi.
Tallenne: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/7ab1b058-dcbc-472f-9c01-5e892f87f9b1
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: vastapalaute, oppimisprosessi, opiskelu-uupumus
Ylös / Upp / Up
Yhteistyötaitojen oppimisen tukeminen osana ryhmätehtäviä digitaalisella TeamFluent-työkalulla
Minna Lakkala, Auli Toom, Tomi Männistö
8.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U4072
Yhteistyökäytännöt ovat keskeisiä niin arkielämässä, opiskelussa kuin työelämässäkin ja niihin liittyvät taidot tärkeitä ymmärtää ja hallita. Korkeakoulujen strategioissa yhteistyötaidot määritellään osaksi työelämätaitoja, akateemisia asiantuntijataitoja tai geneerisiä taitoja (Arum & Roksa, 2011; Muukkonen, Lakkala, Lahti-Nuuttila, Ilomäki, Karlgren & Toom, 2019; Tuononen, 2019). Vaikka kursseilla käytetään paljon ryhmätyöskentelyä, opiskelijoiden yhteistyötaidot eivät välttämättä kehity, jos siihen ei kiinnitetä tietoisesti huomiota (Hyytinen, Toom & Shavelson, 2019).
Helsingin yliopistossa tutkimuspohjaisesti kehitetty digitaalinen TeamFluent-kyselytyökalu (https://www.teamfluent.eu/tervetuloa/) on tarkoitettu oman ja koko ryhmän toiminnan tilannekohtaiseen arviointiin ryhmätyötä tehtäessä. Opettaja voi koota kyselyn helposti ja joustavasti valmiista teemoista kunkin käyttötilanteen tavoitteiden mukaan. Työkalu antaa vastauksista välittömän palautteen, mikä mahdollistaa tulosten yhteisen tarkastelun ja kehittämiskohteiden tunnistamisen. Työskentelyn arvioinnin voi toteuttaa toistuvasti ja verrata eri vaiheissa annettuja vastauksia, jolloin opettajat ja opiskelijat voivat reflektoida yhteistyön kehittymistä pitkäjänteisesti.
Esityksessä esitellään TeamFluent-työkalun kehittämisen taustalla olevat tutkimuspohjaiset ja pedagogiset periaatteet ja työkalun toimintaidea. Osallistujat saavat myös mahdollisuuden kokeilla kyselyyn vastaamista. Lisäksi esitellään esimerkkejä ja kokemuksia työkalun käytöstä yliopistokursseilla.
Tallenne: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/7ab1b058-dcbc-472f-9c01-5e892f87f9b1
Materiaali: TeamFluent_Oppimisseikkailu-2023
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: yhteistyötaidot, digitaalinen työkalu, ryhmätyö
Ylös / Upp / Up
Sessio 6: Fostering Global Responsibility and Global South perspectives & Integrated courses in teaching language and content
How to foster Global Responsibility and Global South perspectives in your degree.
Ana Tarazona
8.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U4075
UniPID – the Finnish University Partnership for International Development – is a network of Finnish universities that aims to support the integration of global responsibility and Global South perspectives in universities’ work. Through the Virtual Studies Program, UniPID offers equal opportunities for students to learn about global development. Students from different universities are offered the possibility to take courses and include the credits in their degrees.
In this session, UniPID presents the Virtual Studies Program and its development, such as the MOOC course Essentials in Development Studies. UniPID aims to find more possibilities to learn, debate, and understand global development issues and alternatives, and including student-perspective in this work, is essential for UniPID. Therefore, this session will also provide a chance to give feedback and share reflections on the ongoing education activities of UniPID. At UniPID, we want to hear what the students’ expectations from their courses are, what topics they are interested in, and how could UniPID Virtual Studies use that feedback in its work.
Recoding (19min): https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/5ec91238-0f46-411f-afc1-c0be5ae178b2
Material: UniPID presentation_Learning_Adventure
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: Global South, global responsibility, virtual studies
Ylös / Upp / Up
Integrated courses in teaching language and content
Mika Aromäki, Satu von Boehm, Edie Furniss and potentially some students 8.3.2023, 13.00–14.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U4075
Each year, teachers in the English Unit of the Language Centre offer several integrated courses developed in collaboration with teachers from various faculties. However, all of these courses approach integration differently. What is meant by integrated courses, what forms can they take and how are they different from other courses?
At times, integration is discussed as a panacea, an approach that solves all problems, or as the ideal way to implement the teaching of language and communication skills. While successful integration can have many benefits for learning, it involves extensive cooperation and planning, as well as courses that are fit for integration. In this presentation, we share our experiences with integrated courses, discuss some of the benefits and problems, as well as highlight the potential best practices to ensure successful integration approaches.
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: integration, content, language teaching
Ylös / Upp / Up
Rinnakkaissessiot ja työpajat ke 8.3. klo 14.30–16.00
Sessio 1: Oppimisen tilanteet ja tilat
Oppimisen tilanteet ja tilat – pedagogiset käsikirjoitukset muuntuviin ja joustaviin oppimisympäristöihin
Suvi Nenonen, Inka Sankari, Kirsi Mäenpää, Teo Kirkinen, Niclas Sandström, Mikko Halonen
8.3.2023, 14.30–16.00, Päärakennus, Runeberg-sali
Oppimisen tilojen yhteinen kieli ja konseptit jäsentävät, miten tilat yliopistolla taipuvat erilaisiin opetusmuotoihin ja -tilanteisiin. Miten vuorovaikutusta voi tukea tilan ja teknologian avulla, kun osa opiskelijoista on digitaalisesti läsnä? Minkälainen aistiympäristö ja sisustus vahvistavat yhdessäolon ja yhdessä oppimisen kokemusta? Miten tilaa voi käyttää tietoisemmin osana opetusta ja mitä palveluja olisi tarpeen kehittää?
Kampuksen fyysinen ja digitaalinen arki sulautuu kokonaisuudeksi, joka edellyttää uusia toimintatapoja ja konsepteja. Opiskelijoiden ja opettajien uudet tarpeet pandemian ajan oivalluksista inspiroivat kampuskehitystä. Monimuotoiset ja joustavat oppimisympäristöt tukevat omalta osaltaan oppimista sekä opettamista ja niiden kehittäminen vaatii monialaista yhteistyötä. Pedagogiset käsikirjoitukset auttavat opettajia ottamaan huomioon miten oppimisympäristöjen fyysiset ja digitaaliset mahdollisuudet valjastetaan käyttöön.
Työpajassa kuljetaan käsikirjoitusmatka suunnittelusta arviointiin soveltaen palvelumuotoilun elementtejä. Samalla testataan muuntuvien ja joustavien opetustilojen ja -palvelujen konsepteja. Testattavat konseptit ovat syntyneet pilotoiden ja monialaisessa yhteistyössä syksyn 2022 aikana. Työpajaan osallistumalla voit saada uutta potkua opetuksen suunnitteluun ja antaa palautetta erilaisiin opetustiloihin ja -palveluihin liittyen. Lisäksi saat tietoa Oppimisen tilat -projektin pilotointimahdollisuuksista. Tervetuloa mukaan!
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: oppimisympäristöt, joustavuus, monimuoto-opetus
Ylös / Upp / Up
Sessio 2: Kohti ylihuomisen yliopisto-opiskelua
Kohti ylihuomisen yliopisto-opiskelua
Laura Kallio, Sophie Nyyssönen, Sara Salvén, Heikki Wilenius
8.3.2023, 14.30–16.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3032
Millaista yliopisto-opiskelun olisi hyvä olla nyt rakentuvassa yhteiskunnassa? Yhteiskunnassa, jossa tieto- ja viestintätekniikka oletettavasti osallistuu suureen osaan kaikesta inhimillisestä toiminnasta. Yhteiskunnassa, jossa on ollut tarpeen keksiä uudelleen tai muokata monia yhteiskunnan rakenteita. Juuri nyt Helsingin yliopistossa kertovat tässä symposiumissa omia ideoitaan hyvästä ylihuomisen yliopisto-opiskelusta ja keskustelevat osallistujien kanssa siitä, miksi nämä ideat ovat tärkeitä, miten ne voisivat toteutua ja miten ne kytkeytyvät Helsingin yliopiston nykyiseen strategiaan.
Symposium koostuu kolmesta esityksestä:
Kiire valmistua, antaako 60 opintopisteen vuosivauhti aikaa elää ja oppia? Sophie Nyyssönen tarkastelee, kannustetaanko opiskelijoita opiskelijajärjestötoimintaan, vaihtoihin tai työhön opintojen ohessa, jotka voivat merkittävällä tavalla tukea oppimista ja työelämään siirtymistä.
Tieto- ja viestintätekniikka voi imeä ihmiset kuiviin. Sara Salvén tarkastelee tieto- ja viestintätekniikan käytön opiskelijoille aiheuttamaa kuormitusta ja keinoja vähentää sitä.
Oppimisanalytiikasta opetusanalytiikkaan – miksi ja miten? Laura Kallio tarkastelee sekä tietotekniikan tuottamaa dataa että ihmisten antamia palautteita hyödyntävän analyyttisen katseen kohdistamista opettajan toimintaan. Miten se voisi tapahtua ja miksi se olisi tarpeen?
Esitysten diskussanttina toimii Heikki Wilenius.
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: yliopisto-opiskelu, tulevaisuus, yhteiskunnallinen murros
Ylös / Upp / Up
Yliopistoon valmentavat opinnot
Yliopistoon valmentavat opinnot
Rebekka Nylund, Hannu Niemelä, Alisa Uusi-Kilponen
8.3.2023, 14.30–16.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U3039
Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on monille kansainvälisen taustan omaaville haastava. Suomessa opiskelijoita on peruskoulusta lähtien kasvatettu olemaan itseohjautuvia. Monet koulutusohjelmat ovat vain suomeksi ja/tai ruotsiksi. Ratkaisuna erilaisen taustan omaaville on korkeakouluissa lähdetty kehittämään valmentavia opintoja maahanmuuttajille, joilla on korkeakoulukelpoisuus tai korkeakouluopintoja muualta kuin Suomesta.
Ammattikorkeakoulujen koulutusvastuulle valmentavat opinnot ovat kuuluneet jo pitkään, mutta yliopistoissa kehitys on nuorta. Yliopistolakiin on suunnitteilla valmentavia opintoja myös yliopistojen opetusvastuulle. Helsingin yliopistoissa on valmentavista opinnoista jo parin vuoden kokemus. Seuraava AKVA-koulutus käynnistyy ensi syksynä. Opiskelijavalinta on keväällä 2023.
Koulutuksen suunnittelu on käynnistynyt. Nyt on hyvä aika keskustella koulutusohjelmien kanssa siitä, miten pystymme parhaiten valmentamaan maahanmuuttajat juuri Helsingin yliopiston koulutuksiin. AKVA-opintoihin kuuluu tutustuminen oman alan opintoihin. Oma ala voi olla sellainen, mitä on jo opiskellut ulkomailla tai se voi olla uusi ala, millä haluaa aloittaa opinnot. Monessa tiedekunnassa on tutustumiskursseja, mitkä voivat toimia myös AKVA-opiskelijoille oman alan opintoina. Osataanko tutustumiskurssilla huomioida se, että AKVA-opiskelijan suomen kieli on kehittymässä ja oman alan kurssi myös tukee oman alan sanaston oppimista ja kielitaidon kehittymistä? Millaista tukea tarvittaisiin, jotta oman alan opinnot rohkaisevat opiskelijaa sekä jatkamaan suomen kielen opintoja että innostumaan alasta, mihin oman alan opinnoissa tutustuu?
Sessiossa on tarkoitus esitellä AKVA-koulutusta ja miten AKVA-opiskelijat ovat sijoittuneet opintojen jälkeen sekä millaisena he näkevät korkeakouluun hakemisen koulutuksen jälkeen.
Tule keskustelemaan valmentavien opintojen kohderyhmistä, tarpeista ja tulevaisuudesta!
Materiaali: Valmentavat opinnot AKVA
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: valmentavat opinnot, maahanmuuttajat, tutustumiskurssit
Ylös / Upp / Up
Perspectives on research-based teaching and learning at university : How do we do it? / How is it realised in our teaching
Henna Asikainen, Viivi Virtanen, Jaanika Blomster, Janna Pietikäinen
8.3.2023, 14.30–16.00, Päärakennus, Sali/Sal/Lecture Hall U4072
Aim is to share ideas of research-based teaching from the point of view of the teacher. We will focus on how teaching can support research. First, we want the participants to share ideas on how this could be realised in their own work (speed ideas) and ask the participants to position themselves and their teaching to different levels of research-based teaching. Next, we would talk about our own research on how teaching can support research from Viikki campus and present our results on categories about different ways teaching can support research. After that we discuss with the participants about their experiences of the categories and discuss about different viewpoints about teaching as supporting research from different fields and about hindering and supporting factors for research-based teaching and teaching of supporting research.
Material: workshop_Research teaching nexus
Avainsanat/Nyckelord/Keywords: research teaching nexus, higher education, teaching
Ylös / Upp / Up