Kuukausi: lokakuu 2020

Kategoriat
Uncategorised

Mitä olemme oppineet? – Virheelliset käsitykset

Monet ennakkoluulomme tutkimuksen tekemisestä ovat haihtuneet kurssin aikana. Useille meistä tutkijan työ oli mysteeri, eikä kurssin toteutustapa vaikuttanut helpolta. Miten joukko kandiopiskelijoita voisi tenttiä oikeaa tutkijaa hänen omasta väitöskirjastaan? Kaiken lisäksi meidän yli 60 sivun pituinen aineistomme on englanniksi, eikä useilla ollut kurssin alussa aiempaa kokemusta tieteellisten artikkelien lukemisesta. 

Kurssin kuluessa paljon asiaa onkin tullut selväksi. Aineistoon tutustumalla aloimme ymmärtämään, miten tutkimus rakentuu, ja sen eri osa-alueet alkoivat konkretisoitua. Aineiston käsitteistön lisäksi olemme oppineet tietenkin itse tutkimuksen tekemiseen liittyviä käsitteitä. Olemme myös ymmärtäneet, että tieteellisen tutkimuksen tekeminen ei ole ylitsepääsemättömän vaikeaa, se vain vaatii omistautumista ja tiettyjen kriteerien noudattamista. 

Toinen aihe mikä on selkeytynyt mielessämme, on tutkijan ammatti. Haastattelu nimikkotutkijamme kanssa auttoi inhimillistämään tutkijan työtä. Tieteellisten tutkielmien takana on usein vain tavallisia ihmisiä, joilla on siistin työn lisäksi intohimo tiettyä aihetta kohtaan. Ehkä tulevaisuudessa osa meistäkin voisi työskennellä tutkijana ja julkaista omia artikkeleita, joita muut lukevat. 

Kaiken lisäksi kurssilla työskentely on ollut todella mukavaa tähän asti. Joillakin meistä oli aikaisempia huonoja kokemuksia ryhmätöistä, ja ajatus siitä, että joutuu tekemään useita ryhmätöitä netin kautta ja vieläpä ison ryhmän kanssa ei vaikuttanut aluksi hauskalta. Kurssi on kumonnut tämänkin oletuksen. Ryhmässä työskentely on ollut kivaa, kun asioista ei tarvitse stressata yksin, vaan voi luottaa muihin ryhmäläisiin ja siihen että hommat hoidetaan ajoissa. Olemme onnistuneet pitämään aikatauluista kiinni ja töiden toteuttaminen etänä on ollut sujuvaa.  

Go team! 

– Aino, Nea, Iina, Tiuku, Julia, Evita, Hilma, Jasmin, Taika, Kiia

Kategoriat
Uncategorised

Virtuaalimallit aineisto

“Dynamics of Design Collaboration: BIM Models as Intermediary Digital Objects” -raportin aineisto on hankittu Itä-Suomessa koulun remontointiin liittyvässä projektissa vuosina 2011 ja 2012. Aineiston kerääjinä toimivat Sami Paavola sekä Reijo Miettinen. Tutkimuksella pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Kuinka BIM-mallit toimivat rakennusalan toimijoiden yhteistyössä? 2) Kuinka BIM-mallien käyttö oli organisoitu? 3) Millaisia indeksikaalisia käyttötapoja BIM-malleilla on? 4) Millaisia jännitteitä BIM-mallien päällekkäisyyksien havainnointi loi? Tutkimuksessa ei ollut selkeää tutkittavien määrää, mutta siihen osallistui esimerkiksi BIM asiantuntija, suunnittelujohtaja sekä LVI–insinöörejä. BIM-mallien käyttö oli tuttua arkkitehdeille, mutta muut insinöörit olivat käyttäneet erilaisia mallintamismenetelmiä aikaisemmin. Projekti oli ensimmäinen, jossa kaikki suunnittelijat käyttivät BIM teknologiaa yhdessä. Projektiin osallistuneet henkilöt tunsivat toisena ja tapansa työskennellä ja he pyrkivät kehittämään yhteistyötään. Arkkitehtitoimisto oli käyttänyt BIM-malleja työssään jo melko pitkään. Artikkelissa on ensin esitetty, miten BIM-malleja on luonnehdittu insinööri- ja design -kirjallisuudessa. 

Tutkimustapana käytettiin observointia sekä haastatteluja. Haastatteluissa havainnoitiin avainhenkilöiden ennakkoajatuksia ja ne suoritettiin ennen muita tapaamisia. Observoitu aineisto kerättiin viidellä eri tapaamiskerralla: kahdella suunnittelutapaamisella, yhdellä BIM-mallin käytön suunnittelutapaamisella, mallien yhdistämistapaamisella sekä päällekkäisyyksien havainnointikerralla.  

Tutkimuksen aineisto koostuu videomateriaalista tapaamisista sekä tutkijan muistiinpanoista niistä. Aineistoon kuuluu myös taulukko, johon on laskettu, kuinka monta kertaa osallistujat osoittivat BIM-mallia tapaamisten aikana. Kahden tapaamisen osalta laskettiin myös esitysten ja ratkaistavien ongelmien määrä. 

Indeksikaalisuus oli operationalisoitu siten, että analysoitiin ja laskettiin viiden eri indeksikalisuuden muotojen käyttöä. Nämä viisi muotoa olivat 1) BIM-mallin katsominen näytöllä, 2) demonstroivilla pronomineilla BIM-malliin viittaaminen, 3) mallin osoittaminen näytöltä, joko laserosoittimella tai sormella, 4) mallin tiettyjen kohtien osoittaminen kursorilla, 5) BIM-mallin liikuttaminen, johon kuului alaluokkia: 3D BIM-mallin zoomaaminen, kääntäminen, asettelu, siirtäminen ja leikkaaminen. 

Observointi ei metodina yksinään tuota kvantitatiivista dataa, jolloin ei voida tehdä laskennallisia analyyseja. Observoinnilla voidaan saada hyvä kuvan ihmisten välisestä kommunikaatiosta, jota on vaikea operationalisoida. Jollakin muulla tutkimustavalla, esimerkiksi kyselylomakkeilla, olisi tutkittava asia eli BIM-mallit yhteistyön välineen, voitu joutua yksinkertaistamaan. Observoinnilla saadaan selkeä yleiskuva ihmisten välisestä käyttäytymisestä. Sen avulla on helppo havainnoida myös tiedostamattomia tunteita, eleitä ja reaktioita. Haastattelut observoinnin tukena toivat tutkittaville mahdollisuuden tuoda omia ajatuksiaan BIM-malleista ja niiden käytöstä yhteistyön välineenä paremmin esille. 

Nimikkotutkimuksemme on osa suurempaa tutkimushanketta, joka koostui useista tutkimuksista. Tutustuimme Paavolan suosituksesta hankkeen loppuraporttiin. Tutkimushanke suoritettiin julkisen rakentamisen hankkeiden yhteydessä. Kokonaisuudessaan näitä rakennus– ja korjausprojekteja oli kolme virastotaloa ja viisi oppilaitosta. Aineisto kerättiin haastatteluilla, jotka kerättiin vuonna 2015, sekä seuraamalla suunnitteluvaiheen tietomallikokouksia, kuten nimikkotutkimuksessamme. Tutkimuksista tehty asiantuntijahaastatteluita avoimilla teemahaastatteluilla. Haastattelijoina toimivat Hannele Kerosuo, Tarja Mäki ja Sami Paavola. Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat ne tavat, joilla tietomallien koordinointi ja organisointi tällä hetkellä toteutuu rakennushankkeissa sekä kuinka tietomallintamista johdetaan.  

– Virtuaalimallit

Kategoriat
Uncategorised

Virheellisten käsitysten aineisto

Tutkimuksemme “Understanding Biological Concepts at University – Investigating learning in medical and teacher education” oli osa nimikkotutkijamme Ilona Södervikin vuonna 2016 julkaistua väitöskirjaa. Tutkimus koostui 5 erillisestä osatutkimuksesta, joiden aineisto kerättiin vuosina 2008–2012 yhdessä suomalaisessa yliopistossa. Alla olevassa taulukossa näkyy kuhunkin tutkimukseen osallistuneiden tutkittavien lukumäärä sekä ajanjakso, jolloin tutkimuksen aineisto on kerätty.   

Tutkimus   Aineiston kerääminen  Tutkittavien määrä (N) 
I  2008–2009  18 
II  2008–2009  91 
III  2008  60 
IV  2009–2011  119 
V  2009–2012  33 (opiskelijat) ja 13 (kontrolliryhmä) 

 

Kerätty aineisto vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 

  1. Millaisia käsityksiä ja mahdollisia virhekäsityksiä esiintyy fotosynteesistä opettajakoulutuksen opiskelijoiden keskuudessa? Ja vastaavasti verenkiertojärjestelmästä lääketieteen opiskelijoiden keskuudessa? (Tutkimus I ja III)
  2. Miten käsitykset kehittyvät ja miten ne liittyvät systeemiseen ymmärtämiseen ja kliiniseen perusteluun suhteessa a) erilaisiin oppikirja teksteihin b) oppimisen kehittymiseen? (Tutkimus II, IV Ja V) 
  3. Mitä silmänliikkeiden seuranta paljastaa a) ryhmistä, kenellä on eritason asiantuntemusta b) yksilöistä? (Tutkimus V) 

Aineistoa kerättäessä paikalla oli aina vähintään kaksi tutkimuksen vetäjää. Tyypillisesti aineistoa keräämässä oli ryhmämme nimikkotutkija Södervik yhdessä toisen tohtorikoulutettavan kanssa. Joskus myös opetuskerran opettaja oli paikalla motivoimassa osallistumiseen. Silmänliiketutkimusvaiheessa paikalla oli tutkittavan lisäksi vain yksi tutkija, jotta tilanne ei olisi tutkittavalle esimerkiksi liian jännittävä. 

Tutkimuksissa I ja II aineisto kerättiin suomea äidinkielenään puhuvilta toisen vuoden opettajaopiskelijoita. Tutkimuksissa III, IV ja V tutkittavia puolestaan olivat suomea äidinkielenään puhuvat lääketieteen opiskelijat vuosikursseilta 1–3. Tutkimuksessa V aineistoa kerättiin tutkittavien opiskelijoiden lisäksi kontrolliryhmältä, joka muodostui suomalaisessa yliopistosairaalassa työskennelleistä sisätauteihin erikoistuvista lääkäreistä. 

Aineiston muodostuminen 

Ensimmäisessä ja toisessa tutkimuksessa oli avoimia kirjallisia tehtäviä fotosynteesistä, jotka käsittelivät faktojen hallitsemista (Selitä termit a) omavarainen b) toisenvarainen), luetun ymmärtämistä (Mikä on kasvien rooli ruokaketjuissa? Miksi?) sekä yleisluontoisia kysymyksiä (Miten voikukka, kastemato (kasvinsyöjä) ja myyrä (hyönteissyöjä) saavat a) ravintoa b) muita elintärkeitä aineita?). 

Ensimmäisessä tutkimuksessa opiskelijat vastasivat ensin fotosynteesiin liittyviin kysymyksiin, jonka jälkeen he kirjoittivat ylös oppimistavoitteitaan asiaan liittyen. Sen jälkeen he lukivat aiheeseen liittyvän tekstin ja vastasivat uudelleen samoihin kysymyksiin. Seitsemän kuukautta myöhemmin opiskelijat tekivät testin kolmannen kerran.   

Toisessa tutkimuksessa opiskelijat jaettiin kahteen ryhmään, joissa toisessa luettiin selittävää tekstiä ja toisessa törmäyttävää tekstiä. Opiskelijat vastasivat ensin fotosynteesiä käsitteleviin kysymyksiin, lukivat heille määrätyn tekstin ja vastasivat sitten uudelleen samoihin kysymyksiin. Kaksi viikkoa myöhemmin opiskelijat tekivät testin kolmannen kerran.  

Kolmannessa tutkimuksessa opiskelijat vastasivat kirjalliseen avoimeen tehtävään, joka liittyi ihmisen verenkiertoelimistön toimintaan. Tehtävänantona oli piirtää ja selittää verenkiertoelimistön toiminta ja siinä virtaava veri. Testi toistettiin ennen ja jälkeen kaksi kuukautta kestäneen kurssin, jolla käsiteltiin samoja aiheita. 

Neljännessä tutkimuksessa opiskelijat vastasivat kirjalliseen verenkiertoelimistöä koskevaan tehtävään. Tehtävä toteutettiin ennen ja jälkeen kuusi viikkoa kestäneen kurssin, jolla käsiteltiin samoja aiheita. Tehtävässä pyydettiin piirtämään ja nimeämään verenkiertoelimistön keskeiset osat sekä selittämään veren virtaus näissä rakenteissa. Tutkittavat vastasivat myös kirjalliseen kliiniseen tehtävään koskien suonikohjuja sekä jalkojen turvotusta. Kysymykset koostuivat a- ja b-kohdista: “Miksi suonikohjuja omaava potilas usein kärsii turvotuksesta jaloissa” ja “Selitä turvotuksen mekanismi.” 

Viidennessä tutkimuksessa opiskelijat ja erikoistuvat lääkärit katsoivat näytöltä Powerpoint-esityksen potilastapauksesta, joka liittyi keuhkoveritulppiin. Samalla heidän silmänliikkeitään seurattiin. Ennen potilastapausten arvioimista opiskelijoiden verenkiertojärjestelmään liittyvää osaamista testattiin monivalintakysymyksillä. Jokaisen dian jälkeen opiskelijat vastasivat kirjallisiin kysymyksiin ja erikoistuvat suullisiin kysymyksiin. Viimeisen dian jälkeen tutkittavien piti diagnosoida esimerkkitapaus ja perustella valintansa.  

Tutkimuksissa käytetyt aineistot olivat pääosin tutkimuksen synnyttämiä aineistoja. Myös tehtävissä käytetyt fotosynteesiin liittyneet tekstit sekä esimerkkipotilastapaus olivat tutkimusryhmän tutkimusta varten suunnittelemia. Tutkimuksessa V aineistoina käytettiin myös sekundääriaineistoa, eli tutkimuksesta IV saatuja tuloksia. Lisäksi tutkimuksessa V hyödynnettiin opiskelijoiden pääsykoetuloksia. Tutkimuksen aineistoa on myös kerätyn aineiston analyysivaiheessa jäsennelty tieto, kuten käsitekartat, jotka tutkimusryhmä muodosti opiskelijoiden vastauksista.  

Koemme, että aineisto on laaja sekä kattava. Tutkimuksessa on käytetty useampaa tutkimusmenetelmää, mikä lisää tutkimuksen luotettavuutta. Yksi kritiikki on, että rahoitus keskittyi lääketieteen opiskelijoilla tuotettuun tutkimukseen, jolloin opettajiksi kouluttautuviin kohdistuva aineisto jäi melko suppeaksi.  

 Virheelliset käsitykset

Kategoriat
Uncategorised

Kässäkeksijät aineisto

Nimikkotutkijamme Pirita Seitamaa-Hakkarainen on kvalitatiivinen tutkija, jolle empiirinen aineisto ja sen kerääminen aina ollut tärkeää tutkimuksen tekemisessä. Tutkimuksen tekemiseen osallistuivat nimikkotutkijamme lisäksi Sini Riikonen ja Kai Hakkarainen Helsingin Yliopistolta. Tutkimusartikkeli oli heidän ensimmäinen projektinsa Aurinkolahden koulusta ja siihen on vaikuttanut saatu rahoitus, videoaineiston keräämisen merkitys, digitaalisuus, keksiminen, monimateriaalisuus, opettajien kanssa yhdessä kehittäminen ja yhteisöllinen toiminta. Tutkimuksen aineisto on kerätty havainnoimalla ja videoimalla. 

Aurinkolahden koulu on ollut tutkimushetkellä pääkaupunkiseudulla keväällä 2017 teknologiapainotteinen peruskoulu. Tutkimuskohteena on ollut 7-luokkalaisia opiskelijoita, viisi eri ryhmää, joissa jokaisessa ryhmässä 3-7 henkilöä. Opiskelijat käyttivät perinteisiä ja digitaalisia valmistustekniikoita esineiden keksimiseksi, suunnittelemiksi ja tekemiseksi. Tutkimuksen aineistoa on kerätty 8-9 viikon ajan ja kukin työskentelykerta kesti 2-3 tuntia.

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida yhteistyön ja tekemisen prosesseja ja tutkijat kehittivät “Making-Process-Rug” -videoanalyysimenetelmän, “räsymaton”, jonka avulla pystyttiin havainnoimaan toisiinsa sosiaalisesti diskursiivisia ja materiaan liittyviä päätöksentekoprosesseja ja joukkueiden pyrkimyksiä organisoida yhteistyöprosessinsa. Tutkimustulokset osoittivat, että neljä viidestä joukkueesta pystyivät vastaamaan monipuolisiin valmistukseen liittyviin ja episteemisiin haasteisiin ja tekivät uusia keksintöjä. Tutkijat ovat valinneet aineistohankinnan menetelmäksi videoaineiston, koska videoita on mahdollista katsoa ja analysoida myöhemminkin.

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut kehittää digitaalisuutta opetuksessa ja tutkia ryhmän sisäistä vuorovaikutusta käsityöprosessissa. Konkreettisena aineistona toimi tutkimukseen kehitetty visuaalinen “räsymatto”, jonka avulla päästiin tarkastelemaan tapahtumia. Videoiden analysointi tapahtui jokaisen ryhmän jäsenen kohdalla kolmen minuutin pätkissä, joista on laadittu taulukko, jossa ryhmän jäsenten toiminnat on luokiteltu ja merkitty värikoodein. Videoita analysoi useampi tutkija, jolloin ei tullut pelkästään yhden henkilön näkemyksiä datasta. Muita tutkimuksen aineistonhankintainstrumentteja videoaineiston lisäksi oli muistiinpanot, valokuvat prototyypeistä ja valmiista tuotteista. Eettisyys ja lupa-asiat oli huomioitu aineistoa kerättäessä ja oli hyväksyttävä, ettei kaikkia saanut välttämättä kuvata ja vanhemmilta oli kysyttävä lupa osallistumiseen.

Digitaalisuutta on päästy hyödyntämään kiinnostavasti tutkimuksessa ja sen avulla päästy käsiksi tutkittavaan ilmiöön mm. “räsymaton” avulla. “Räsymatto” on mielenkiintoinen ja hyvin havainnoiva työkalu, joka sopii hyvin erilaisten toimintojen tarkasteluun, kuten vuorovaikutus, tekeminen ja oppiminen.

Pohdimme ryhmässämme, että vuorovaikutusta tutkittaessa olisi ollut mielenkiintoista jakaa ryhmät satunnaisesti, eikä antaa nuorten itse ryhmäytyä. Ryhmäjaolla on paljon vaikutusta esimerkiksi ryhmädynamiikkaan ja ryhmän sisäiseen vuorovaikutukseen, joten voidaan pohtia, olisiko tutkimuksen lopputulokset olleet täysin erilaiset, jos oppilaat olisi jaettu satunnaisesti eri ryhmiin? Videoita tarkastellessa yksilöiden väliset suhteet, ajatukset ja taustat eivät tule ilmi ja osa näistä on täysin tutkijan tulkinnan varassa. Videoiden katsomiseen käytetty aika ja analysointi on ajallisesti rajoitettu, jolloin tutkija joutuu päättelemään videon avulla mitä on tapahtunut. Tämä saattaa johtaa siihen, että tutkimustulos saattaa jättää jotain lopputuloksen kannalta tärkeää pois, jos kolmessa minuutissa tapahtuu useita asioita. Edellä mainittuja asioita on syytä ottaa huomioon hankitun aineiston ja tutkittavan ilmiön suhdetta arvioitaessa. Olisi mielenkiintoista toteuttaa sama tutkimus uudelleen, jakaa ryhmät eri tavalla ja katsoa, millaisia tuloksia tulisi.

-Kässäkeksijät

 


LIITTEENÄ ”Making-Process-Rug” -“Räsymatto” (Sini Riikonen, Pirita Seitamaa-Hakkarainen & Kai Hakkarainen; Bringing maker practices to school: tracing discursive and materially mediated aspects of student teams’ collaborative making processes, 2020)

 

 

Kategoriat
Uncategorised

Mitä vertaistuki ryhmän opiskelijat ovat oppineet?

Opintojakso on tarjonnut kurkistuksen tutkimuksen maailmaan – selkeyttänyt ajatusta siitä, mitä tieteellinen tutkimus pitää sisällään, mistä tutkimus koostuu sekä miten se rakentuu. Kurssin oppimateriaali ja luennot ovat avanneet selkeästi tieteellisen tutkimuksen tekemisen vaiheita. Uusien käsitteiden määrä on ollut valtava, mutta käsitteiden oppiminen ja sisäistäminen on helpottanut tekstien lukemista. Käsitteiden määrittelyn tärkeys ja tarkkuus tutkimuksessa on noussut esiin useammankin kerran kurssin aikana.

Etätyöskentelyn vuoksi olemme oppineet teamsin, zoomin ja prezin käyttöä. Ryhmätyöskentely etäyhteyksien kautta on sujunut hyvin, mutta toisaalta konkreettisesti yhteen kokoontuessa olisi helpompaa seurata työn tasapuolista jakautumista ryhmän jäsenten kesken.
Muiden ryhmien työt ovat jääneet hyvin etäisiksi kurssin aikana.

Opintojakson aikana on huomannut ja oppinut kuinka suurelta alueelta kasvatustietiessä on mahdollista tutkia omia mielenkiinnon kohteita. On mahdollista tutkia vertaisarviointia sekä vertaispalautetta, joka on koulumaailmassa päivittäinen näky tai sitten esimerkiksi painonnousua ja siihen liittyviä seikkoja kasvatustieteellisestä näkökulmasta. Tutkimusaiheiden kirjo on valtava.

Vaikka etäyhteyksien takia ryhmätyöskentely on ollut erilaista ja tietyissä kohdissa jopa haastavaa, olemme selviytyneet opintojaksosta mallikkaasti. Etäyhteyksien vuoksi introverttien on ollut haastavaa saada joissain tilanteissa äänensä kuuluviin, eikä etäyhteyksien lomassa kaikkien työpanos pääse täysin esille.

Kategoriat
Uncategorised

Vertaistuen aineisto

Perehdyimme Henna Lahden tutkimukseen Materialisoitu vertaispalaute käsityötieteen opinnoissa. Tutkimuksen aineisto oli hankittu syksyllä 2019, jolloin Helsingin yliopistossa järjestettiin Materialisointi käsityötieteessä -opintojakso maisterivaiheen opiskelijoille osana syventäviä opintoja. Jaksolle osallistui 22 maisterivaiheessa opiskelevaa opiskelijaa. Opintojaksolla oli 2 opettajaa yhteisopettajuuden puitteissa. Tutkimuksen aineiston keräsi tutkimuksen tekijät ja opintojakson opettajat Henna Lahti ja Päivi Fernström.

Tutkimuksen aineiston pääosat ovat videoaineisto, jonka pohjalta on tehty tiivistelmä ja niihin pohjautuvat havainnot. Tiivistelmiä vertaamalla etsittiin eroja sekä yhtäläisyyksiä palautteen antajien käsityksistä ajatuskarttojen sisällöstä ja rakenteesta. Lisäksi havainnot ja materiaali pohjautuvat opiskelijoiden tekemiin teoreettisiin ajatuskarttoihin, joita kurssilla opiskelijat tekivät ja joiden pohjalta opiskelijat tekivät pikamaterialisointeja ja joista annettiin vertaisarviointeja ja vertaispalautetta. Käytössä siis luonnollista aineistoa. Artikkelista jäi kuitenkin epäselväksi, päättivätkö opiskelijat ajatuskarttansa pääkysymykset itse, vai oliko heillä kenties jonkinlainen ohje tai runko kysymyksen hahmottamiseen. Lisäksi pohdimme, oliko jokaisella opiskelijalla luettavaa materiaalia pikamaterialisoinnin tueksi. 
Aiemmat tutkimukset ja lähteet ovat perusteena vertaispalautteelle, joiden pohjalta vertaispalautetta on lähdetty soveltamaan ko. opintojaksolla.

Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen: Minkä tyyppisiä vertaispalautteita pikamaterialisointi mahdollistaa?
Tavoitteena on saada selville opiskelijoiden erilaiset käsitykset pikamaterialisoinnin mahdollisuuksista osana vertaispalautetta.
Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on opettaa opiskelijoille transmediaatio-käsitteen avulla reflektiivistä ajattelua, jolla pyritään keksimään erilaisten merkkijärjestelmien välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa transmediaatiossa yhdistyy teoreettinen ajatuskartta ja materiaalinen artefakti eli pikamaterialisoinnin tuotos. 

Aineistohankinnan instrumenttejä oli mielestämme jokseenkin hankalaa saada poimittua tekstistä. Tutkimukseen on kuitenkin liitetty esimerkkejä ajatuskarttojen merkityssisällöistä, joita on kolme: ajatuskartta tekniikkalähteenä, idealähteenä tai teoreettisena lähteenä. Esimerkkinä yhden opiskelijan ajatuksia ja vertaispalautetta toisen opiskelijan ajatuskartasta.  Tässä esimerkissä pukeutumisidentiteetti on osa kokeilemista ja merkityssisällöltään ajatuskartta on idealähteenä: 

”Mulle tuli heti mieleen, kun mä katsoin sitä sun mind mapia, että mä haluaisin tehdä vaateinventaarion ja millaisia ovat minun [vaate]kokonaisuuteni sellaisissa normaaleissa tilanteissa ja muissa erilaisissa [tilanteissa]. Olisin itse halunnut ruveta piirteleen, mutta mulla olis menny sii- hen ikuisuus. Niin mä päätin, että Pinterest toimii suht samalla tavalla, se ei oo ihan sama, mutta se on paljon nopeampi, niin pysty tekeen sillä. Mä lähdin tekeen Pinterestillä silleen, mitä mä oikeesti käytän vaatteita ja vä- rejä ja mitä sinne mun vaatekaappiin kuuluu.  

[Pienoismallien avulla] sain itselleni konkreettisesti näkyviin sen, millaisista elementeistä vaatekaappini kulmakivet rakentuvat. Tutkimusten avulla pystyin jäsentämään materialisointia ja ymmärrys tieteen ja käytännön tekemisen yhdistämisestä lisääntyi. Pystyin tieteen avulla sanallistamaan sen, mikä on ollut näkyvillä pukeutumisessani hiljaisena tietona.”
 

 Teoreettisen ajatuskartan luonnos ennen vertaispalautetta. Lahti & Fernström, 2019, s.13 

 

 Vertaispalautetta tukeva pikamaterialisointi. Lahti & Fernström, 2019, s.13    

 

Palautteen saajan oma materialisointi vertaispalautteen jälkeen. Lahti & Fernström, 2019, s.14  

Konkreettisesti tutkimuksessa on päästy haluttuun tulokseen ja saatu vertaispalautteesta positiivinen oppimiskokemus, mutta mietimme tutkimuksen validiteettia. Kun kurssilla otanta osallistujia vain 22 opiskelijaa. Toisaalta tutkijat ovat varmasti pitkällisten pohdintojen jälkeen päätyneet kyseiseen otantaan, kun tarkoituksena tutkia tietyn kurssin vertaispalautetta ja kyseessä on laadullinen tutkimus. 

Vertaistuki kiittää ja kuittaa!

 

 

 

 

 

Kategoriat
Uncategorised

Mitä Kässäkeksijät ovat oppineet, kohti tutkivaa työtapaa?

Mitä olemme oppineet? 

Kurssin aikana olemme oppineet toimimaan ryhmässä, digitaalisessa ympäristössä. Olemme oppineet vuorovaikutusta, toisten huomioon ottamista ja eri näkökulmien merkityksen. Digitaalisuus on tuonut ehkä jonkinlaista tehokkuutta työskentelyyn, mutta toisaalta on jäänyt pois vapaamuotoista oleskelua ja jutustelua, jotka olisivat voineet tuoda jotain uutta työskentelyyn ja lisätä rentoutta työhön.

Olemme oppineet myös pohtivaa, tutkivaa ajattelutapaa. On tullut vähän yllättäenkin ilmi, miten tärkeä asema tutkimuksellisella näkökulmalla on opettajaksi opiskelussa. On ollut tosi mielenkiintoista tutustua eri tutkijoihin. Mielikuva tutkijasta ja tutkimuksen tekemisestä on muuttunut, kun olemme saaneet keskustella nimikkotutkijamme kanssa. Tutkija ei olekaan introvertti yksinäisyydessä puurtava tyyppi, vaan tutkimukset tehdään useimmiten yhteistyönä ja ne vaativat paljon myös sosiaalista vuorovaikutusta. On ollut avartavaa kuulla, miten erilaisia tutkimuksia kasvatustieteen alalla tehdään, ja kuulla tutkimusten tuloksista.

Itse tutkimusprosessi on myös tullut aika hyvin tutuksi. Osaamme ehkäpä jo arvioida, millainen on laadukas tutkimus. Olemme oppineet lähdekriittisyyttä, sekä kysymään, miksi tutkimus on tehty, mitä jää tutkimuksen ulkopuolelle, ja kuka on teettävä taho?
Tutkimuksen on oltava niin laadukas, että seuraavat tutkimukset voivat nojata siihen, ja se voidaan toistaa. Tunnemme tutkimuksen rakenteen. Näkökulman valinta, sen rajaaminen ja perustelu on tärkeää ja tutkittava aihe on saatava sopimaan aiemman tutkimuksen kanssa sopivaan kontekstiin. Näkökulma on vain ”kynän kärki”, tutkimus vastaa vain niihin kysymyksiin joita sille on esitetty. Tutkija kuitenkin tunnistaa valitun näkökulman ulkopuoliset näkökulmat. Tutkimuksen on myös nojauduttava johonkin luotettavaan teoriaan tai aikaisempaan tutkimukseen, jonka pohjalta uuden tutkimuksen viitekehys muodostuu. Aineistonkeruumenetelmiä on paljon, ja tutkijan on osattava valita niistä sellainen, jolla saa parhaiten vastauksia asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Johtopäätöksissä tutkija esittää, mitä uutta tutkimus toi esille, ja miten sitä voisi jatkaa.

Useassa kohtaa kurssia tuli esille, miten tärkeää osaa rahoitus näyttelee tutkimuksen aiheen valinnassa ja tutkijan ajankäytössä. Tutkimusta on vaikea tehdä ilman rahoitusta, joten sen hakeminen vie suuren osan tutkijan ajasta, ja tutkijat kilpailevat keskenään rahoituksesta. Mietimme sitä, miten rahoitus ohjaa tutkimusten aiheita. Kaiken kaikkiaan, tämä kurssi on ollut mielenkiintoinen ja näkemystä avartava.

-Kässäkeksijät

Kategoriat
Uncategorised

Painonvartijat aineisto

Perehdyimme tutkimukseen, jonka tutkimuskysymyksenä oli: Opitaanko netin painonhallintapalveluiden avulla pitkäkestoista painonhallintaa? Tutkimuksemme tutkijana toimi Mari Niva, joka myös keräsi tutkimuksen aineiston. Tutkimukseen osallistui 20 naista, jotka olivat iältään 21–66 vuotiaita. He kuuluivat ylempään keskiluokkaan ja olivat korkeasti koulutettuja. Tutkittavat olivat painonhallintaan erikoistuneen palvelun käyttäjiä. Tutkimuksen alussa Niva teetti jokaiselle tutkittavalle henkilökohtaisen haastattelun, joka toteutettiin Helsingissä marras-joulukuussa 2012. Haastattelut olivat pituudeltaan 60min- 2h40min ja ne nauhoitettiin. Haastattelun lisäksi aineistoa hankittiin kyselylomakkeilla haastattelun yhteydessä sekä vuoden päästä sähköpostin välityksellä.

Tutkimuksen aineisto koostuu tutkijan omasta havainnoinnista internetin painonhallintasivuista, tutkimushenkilöiden haastatteluista ja heille tuotetuista kyselylomakkeista sekä sekundäärisestä aineistosta. Painonhallintasivustojen (Kiloklubi ja Keventäjät) toiminnoista ja niistä muodostuneesta noudatettavasta käsikirjoituksesta saatiin aineistoa tutkimukseen. Kalorien laskentatyökalujen avulla tutkittavien toiminnot painonhallintansa puolesta havainnollistuivat numeraalisten arvojen muodostuessa graafisiksi kuvioiksi. Asiantuntijoiden neuvot painonhallintaan sekä vertaistuki keskustelufoorumien kautta tuottivat myöskin aineistoa tutkimukseen. Tutkittavien ylläpitämät ruokapäiväkirjat antoivat tietoa käytännössä tapahtuneesta painonhallinnasta. Tutkija testasi painonhallintasivustojen käyttöä myös itse, ja arvioi sivuston antamasta palautteesta muodostuvia kokemuksia.

Ennen tutkimuksen aloittamista tutkimushenkilöiden oli pitänyt tehdä vähintään viiden kilogramman painonpudotus, ja painoindeksin tuli olla vähintään 25 tutkimuksen alkaessa. Tutkimus tehtiin 20 haastateltavan avulla, jotka kaikki olivat naisia ja joista jokainen oli joko Kiloklubin tai Keventäjien asiakas. Osalla tutkimushenkilöistä kokemuksia erilaisista dieeteistä, jotka eivät kuitenkaan olleet onnistuneet odotetulla tavalla, joka tässä tapauksessa tarkoittaa painon nousua takaisin. Sekundäärinen aineisto muodostui hankkeesta, jonka taustalla oli toinen noin kymmenen vuotta sitten tehty hanke, josta Nivalla lähti kiinnostus painonhallintateemaan. Niva kiinnostui siitä, millaisia ovat erilaiset painonhallintaan liittyvät kokemukset ja miten painonhallintaa voidaan ohjata. Vuosina 2011-2015 Niva oli myös mukana sosiologisessa tutkimuksessa, jossa tutkittiin rasvaa ja lihavuutta.

Saimme käyttöömme tutkijan haastatteluihin tekemän rungon, josta selvisi, miten haastattelut etenivät ja mitä asioita hän haastateltavilta kysyi. Hän kertoi käyttäneensä haastattelurunkoa kuhunkin tilanteeseen sopivalla tavalla niin, että kaikki teemat tuli käsiteltyä, mutta kysymykset vaihtelivat haastateltavan kertoman perusteella. Haastatteluihin kulunut aika vaihteli 60 minuutista 2 tuntiin ja 40 minuuttiin, johon vaikutti lähinnä haastateltavan puheliaisuus.

Tällä tavalla hankittu aineisto on hyvin spesifi, eikä näin ollen ole yleistettävissä koko väestöön. Aihe on rajattu melko yksipuolisesti ja jättää paljon asioita tutkimuksen ulkopuolelle. Väite on erittäin laaja, mutta otantana on vain kaksi hyvin samantyylistä sivustoa aineistona, joten tuloksetkin ovat melko suppeat. Tutkimusväitteen voisi rajata esimerkiksi ”internetissä olevat painonhallinta sivustot eivät opeta painonhallintaa”, jolloin tulokset olisivat paremmin kytköksissä väitteeseen.

Tutkimus ei käsittele painonhallintaa lainkaan liikunnan näkökulmasta, eikä siitä selviä, miten painonhallinta saadaan pysymään tasapainossa. Tutkimuksen aineisto on kerätty 2012, eli siitä saatu data on jo lähes 10 vuotta vanhaa. Tässä ajassa moni asia on ehtinyt muuttua ja jo silloin kun se vuonna 2016 julkaistiin, oli osa tiedoista ”vanhaa”. Tutkimus on vaikea suhteuttaa aikaansa ja sen konteksti tämän päivän painonhallinnassa jää epäselväksi. Tiede kehittyy kokoajan ja tänä päivänä tämänkaltainen tiukka kalorien laskeminen ja orjallisesti laihdutussivustojen ohjeiden noudattaminen voidaan mieltää jopa muistuttavan syömishäiriökäyttäytymistä. Koemmekin siis, että tämä tutkimus on vaikea sijoittaa kontekstiin vuonna 2020, sillä nykyään koko ajan vähenevässä määrin painonhallintaa suositellaan toteutettavaksi tällaisin keinoin.

Ote Nivan haastattelukysymyksistä osallistujille:

2. Oma laihdutus- ja painohistoria ja laihduttamisen syyt ja tavoitteet

  • miten kuvaisit omaa painoasi
  • miksi paino on noussut
  • mihin asioihin paino vaikuttaa
  • miksi laihdutat, millaisia tavoitteita laihduttamisen suhteen
  • aikaisemmat laihdutuskokemukset, ero tämänhetkiseen laihduttamiseen verrattuna
  • mikä saa nyt yrittämään uudelleen, jos aikaisemmat laihdutukset eivät ole tuottaneet tulosta tai kilot ovat tulleet takaisin

Terveisin Painonvartijat

Kategoriat
Uncategorised

Mitä Painonvartijat ovat oppineet tähän mennessä opintojaksolta?

Tutkimuksen tekeminen ei ole ryhmälle entuudestaan kovin tuttua, joten opintojakson aikana on opittu selkeämpi käsitys siitä, miten tieteellinen tutkimus rakentuu, sen vaiheista sekä mitä se kokonaisuudessaan pitää sisällään. Ryhmä on oppinut tutkimuksen tekemisessä tapahtuvaa kärsivällistä sisällöntuottamista: tutkimus etenee hitaasti vaiheittain ja jokaisessa vaiheessa tulee pohtia hyvin monesta eri näkökulmasta asioita. Opintojakson kohtuullisen rauhallinen etenemistahti niin sanotusti pakottaa pohtimaan yhä uudestaan samankaltaisiltakin vaikuttavia yksityiskohtia nimikkotutkijatekstistä. Tutkimuksen voimasanat-oppimateriaali avaa selkeästi ja yksinkertaistetusti tutkimuksen tekemisen yksityiskohtia.

Opintojakson aikana ryhmän jäsenet ovat oppineet uusia runsaasti uusia käsitteitä sekä selkeämpää tutkimuksen erittelyä. Opintojen aikana on tullut selkeästi esille käsitteiden määrittelyn tärkeys ja vaadittava tarkkuus sitä tehdessä. Käsitteiden sisäistäminen on helpottanut ja nopeuttanut tekstin lukemista sekä sen sisäistämistä. Ryhmä kokee, että osaa purkaa tutkimusta pienempiin osiin ja arvioimaan sen johdonmukaisuutta, pohtimaan käytettyjä mittareita ja suhteuttamaan niitä tutkimuksen yleistettävyyteen.

Teoreettisen viitekehyksen merkitys tutkimuksen kannalta tuli osalle ryhmästä uutena asiana. Ymmärrettiin, kuinka paljon taustatyötä tutkimukseen kuuluu, ja että hyvä tutkimus linkitetään aiempiin tutkimuksiin. Tutkimuksen tuottamisen prosessit aina rahoituksen hakemisesta tiedon julkaisemiseen tulivat uutena opittuna samoin kuin tutkimuksen arvioiminen Suomen Akatemian arviointilomakkeen mukaan.

Osa ryhmästä kokee, ettei opintojakson muiden ryhmien esityksistä ole saatu paljoa irti aikataulun tiukkuuden sekä etätyöskentelyn haasteiden johdosta, ja oppiminen onkin tullut nimenomaan oman ryhmän kesken työskentelystä. Uusia puolia on tullut esille ryhmätyöskentelystä ryhmän ollessa näin kookas. Ryhmätapaamisten ollessa etänä haasteena on erityisesti kaikkien jäsenten tasapuolinen osallistuminen ryhmätyön tuotokseen. On ollut vaikeaa jakaa työt tasaisesti sekä saada kaikki motivoitumaan työskentelyyn ja yhteen hiileen puhaltamiseen. Ryhmä kuitenkin uskoo, että opintojakson aikana tapahtunut tiimityöskentely on ollut hyvää harjoitusta tuleviin opintoihin ja työelämään.

Ryhmä on oppinut myös, että kriittisyys omaa tutkimusta kohtaan on tärkeää – tutkija osaa huomioida mitä tutkimusnäkökulman rajaamisella jää tutkimuksen ulkopuolelle. Osa ryhmästä uskoo tämän helpottavan esimerkiksi kanditutkielman teossa, kun tarkempi tutustuminen tutkimuksen eri osa-alueisiin, kuten taustoihin, menetelmiin, otoksiin, tulosten raportointiin, alkaa.

 

Syksyisin terveisin,

Painonvartijat eli Kreetta, Heidi, Clarissa, Emma, Joona, Henna, Lotta, Saimi, Mia ja Kirsi

Kategoriat
Uncategorised

Vuorovaikuttajien terveiset

Moikka,

nyt me kerromme mitä olemme tähän mennessä kurssilla oppineet ryhmänä:

Meistä jokainen on tärkeä, ja se miten muille puhumme, on olennaista – vertaisvuorovaikutus!  

Ryhmä on voimavara! Ryhmässä oppii todella paljon toisilta!!!! Hyviä keskusteluja!!! Se myös lisää meidän kaikkia valmiuksia tulevissa töissämme. 

Olemme tutustuneet uusiin ihmisiin. Olemme myös oppineet pitämään huolta toisistamme, mitä kukakin tekee, on paikalla, milloin tekee ja mitä tekee. 

Ryhmätyöskentelyä: vastuunottamista, vastuun antamista, sääntöjen noudattamista delegoimista. 

Etätapaaminen – tekniikan käyttöä. 

Tutkimuksen tekemisestä, tutkijan työstä. 

Tieteellisten tekstien lukemistekniikka on harjaantunut.  

Tekstin kääntämistä.  

Olemme oppineet esityön ja valmistelun tärkeydestä – valmistautuminen todella kannattaa. 

 

-Vuorovaikuttajat