Identiteettien rakentuminen ja rakentaminen muinaisessa maailmassa

Kirjoittanut: Joanna Töyräänvuori

Nykyään on yleisesti tiedossa, että myös naisia ​​oli kuin olikin olemassa muinaisessa maailmassa. Samoin tiedetään, että köyhiä ihmisiä eli ennenkin. Muinaisten tekstien ja arkeologisen todistusaineiston myötä on pystytty toteamaan, että myös kaikenlaisia vähemmistöjä oli olemassa ennen vanhaan. Mutta miten tällaisia usein eliitin kirjoittamista teksteistä puuttuvia ihmisiä voisi tavoittaa historiantutkimuksen keinoin? Onko ylipäänsä mahdollista selvittää, mitä tekstien katveeseen jäävät ihmisryhmät ajattelivat itsestään?

Useat Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön jäsenistä olivat mukana kirjoittamassa artikkeleita aihetta käsittelevään Die Welt des Orients -aikakausjulkaisun erikoisnumeroon. Tämä erikoisnumero The Construction of Identity in the Ancient World käsittelee identiteettien rakentumista ja niiden limittäisyyttä muinaisessa Lähi-idässä. Artikkeleiden kirjoittajat koostuvat pääasiassa raamatuntutkijoista ja assyriologeista.

Lähtölaukaus kirjan kirjoittamiselle saatiin Helsingin yliopistossa elokuussa 2017 pidetyssä menestyksekkäässä tieteellisessä kokouksessa, Summer Symposium on the Construction of Identity in the Ancient Near East, jonka järjestivät huippuyksikön johtaja apul. professori Saana Svärd ja tutkijatohtori Joanna Töyräänvuori. Kokous oli osa Suomen Akatemian projektia ”Construction of Gender in Mesopotamia from 934 to 330 BCE”. Järjestetty symposium oli poikkitieteellinen kokous, joka synnytti monia mielenkiintoisia keskusteluja siellä esitettyjen virallisten puheenvuorojen lisäksi. Tämän vuoksi jo kokouksen aikana päätettiin, että nämä puheenvuorot kannattaisi julkaista vertaisarvioidussa aikakausjulkaisussa tavanomaisten konferenssijulkaisujen sijaan.

Vaikka kaikki erikoisnumeron artikkelit käyttävät hyväkseen erilaisia lähteitä ja menetelmiä niiden tutkimiseen, jakavat ne silti yhteisen pyrkimyksen päästä käsiksi muinaisiin identiteetteihin. Artikkelit keskustelevat niistä kontingenteista tekijöistä, joita identiteetinmuodostusprosessit selkeästi vaativat myös esi-modernissa maailmassa. Erikoisnumeron keskustelunavaukset tarjoavat läpileikkauksen näkökulmista muinaisiin identiteetteihin, käsitellen etnisyyteen, sukupuoleen, yhteiskunnalliseen stratifikaatioon, ikään, kyvykkyyteen ja esimerkiksi ihmisten ulkonäköön liittyviä kysymyksiä muinaisessa maailmassa. Erityisen merkittäviä ovat monet identiteetin luonnetta sekä modernin diskurssin ja muinaisten käsitysten välistä eroa käsittelevät puheenvuorot.

Isebelin hahmo Vanhassa testamentissa

Erikoisnumeron ensimmäisessä artikkelissa, ”Jezebel as Voiced by Others in 1 and 2 Kings, professori Kristin Joachimsen tutkii Isebelin hahmon kompleksisuutta Vanhan testamentin 1. ja 2. Kuninkaiden kirjoissa. Hän esittää, että näissä teksteissä imperiumista pääsevät kertomaan valloitettujen ihmisten äänet. Hänen mukaansa valloittajia kohdanneen vastavirran ja akkommodaation ideologiset kompleksisuudet on teksteissä esitetty Isebelin hahmon kautta, jonka hybridi-identiteetti ilmentää valloitettujen kaksijakoista suhdetta valloittajiin. Hän päätyy lopputulokseen, että nämä tekstit eivät ole historiallisia kuvauksia ainutlaatuisista tapahtumista, vaan selviytymisstrategioita sisältäviä kertomuksia.

Vaatteet ja koristeet Hesekielin kirjassa

Toisessa artikkelissa, ”The Apparel Oft Proclaims the Man: Clothing and Identity in Ezekiel 23” Dr. Rosanne Liebermann käsittelee Hesekielin kirjassa esitettyjä yksityiskohtaisia kuvauksia vaatteista ja ihmisten koristuksista, jotka tarjoavat ainutlaatuisen ikkunan kollektiivisiin identiteetteihin muinaisissa Babyloniassa ja Assyriassa, erityisesti maanpaossa olleen juudalaisen diasporayhteisön näkökulmasta. Hän tulee lopputulokseen, että Hesekielin teksti esittelee tarkoituksella assyrialaisten ja babylonialaisten etniseen identiteettiin liitettyjä piirteitä siten, kun muinaisen juudalaiset ovat niitä havainneet. Assyrialaiset ja babylonialaiset erotti juudalaisista paitsi vaatetus, erityisesti heidän varakkuutensa ja vieraat uskonnolliset käytäntönsä. Tämän eron tarkoituksellinen säilyttäminen kuvaa Babylonin juudalaisten itseymmärrystä erillisenä uskonnollisena ja etnisenä ryhmänä.

Historian käyttö identiteetin muodostuksessa

Kolmannessa artikkelissa Too good to be true? The Creation of the People of Israelprofessori Niels Peter Lemche käsittelee identiteettien ilmaisemisen keinoja Vanhassa testamentissa osana sen muinaiseen Lähi-itään sijoittuvaa kontekstia. Hän arvelee, että Vanhan testamentin historiallinen kertomus ei itseasiassa ole lainkaan historiallisesti motivoitu, vaan sen sijaan tarjosi tietylle uskonnolliselle ryhmittymälle uuden identiteetin vetoamalla kollektiiviseen muistoon, jossa yhdistyivät sekä Israeliksi tulemisen perinteet että historia.

Kuningas Kudur-Mabukin etninen ja politiittinen identiteetti

Neljännessä artikkelissa King Kudur-Mabuk: A Study on the Identity of a Mesopotamian Ruler Without a CrownDr. Baptiste Fiette käsittelee Kudur-Mabuk -nimistä hahmoa, joka esiintyy Nippurin niin kutsutussa voitonsteelassa. Artikkeli keskittyy erityisesti kysymykseen hahmon etnisestä ja poliittisesta identiteetistä. Hän tulee lopputulokseen, että vasta Larsan valtakunnan poliittiset kriisit toisen vuosituhannen alussa antoivat elamilaistaustaiselle miehelle mahdollisuuden päästä vallan kahvaan esittämällä itsensä isähahmona Emutbalille ja amorilaisille heimoille. Tämä Kudur-Mabukin etnisen taustan uudelleenkirjoittaminen salli hänen sijoittamisensa myöhempien Mesopotamian hallitsijoiden joukkoon.

Identiteetin erilaiset muodot Arraphen valtakunnassa

Viidennessä artikkelissa Questions of Identity in Nuzi: Another Look at Tulpun-naya’s Archive (Nuzi, XIVth Century BCE)professori Brigitte Lion käsittelee identiteettien erilaisia muotoja, joita on löydettävissä muinaisten henkilökohtaisten savitauluarkistojen teksteistä. Hän käyttää hyväkseen erityisesti Tulpun-naya -nimisen varakkaan nuzilaisnaisen savitauluarkistoa. Arkistossa olevissa asiakirjoissa kerrotaan hänen yhteyksistään miehiin ja naisiin, rikkaisiin ja köyhiin, vapaisiin ja orjiin, aikuisiin ja lapsiin, alkuperäiskansoihin ja ulkomaalaisiin sekä muihin. Nämä tekstit esittävät mikrokosmoksen Arraphen muinaisesta valtakunnasta. Hän tulee lopputulokseen, että muinaisissa asiakirjoissa on nähtävissä useita erilaisia ​​kriteereitä, joita käytettiin henkilökohtaisen identiteetin rakentamisessa Arraphen valtakunnassa.  Muinaisilla ihmisillä oli moninaisia ja monimutkaisia ​​identiteettejä, jotka ovat nähtävissä asiakirjoissa osittaisilla mutta mielenkiintoisilla tavoilla.

Uusia tapoja progagoida kuninkaan identiteettiä

Kuudennessa artikkelissa ”Royal literary identity under the Sargonids and the Epic of GilgamešMuinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikössä työskentelevä Dr. Johannes Bach käsittelee assyrialaisen kuninkuuden kirjallista esittämistä ja siinä esiintyvää variaatiota kirjallisen innovaation ja pysähtyneisyyden välillä. Kuninkuuden kirjallinen esittäminen säilyttää kuitenkin jäykän arkkitekstuaalisen kehikon, joka ohjasi kuninkaallisia kirjureita uusien piirtokirjoituksien kirjoittamisprosessissa. Hän tulee lopputulokseen, että narratiivisten perinteiden rajoja voitiin laajentaa silloin, kun uusia tapoja kirjoittaa kuninkuudesta tarvittiin sen legitimoimiseksi. Kuningas Sargon II:n aikana tämä johti siihen, että kehitettiin aivan uusi tapa propagoida kuninkaallista identiteettiä, joka rakennettiin Gilgamešin kirjallisen hahmon perustuksille. Tätä kirjallista tapaa esittää kuningas käytettiin myös myöhemmin Assarhaddonin aikana, joka intertekstuaalisesti yhdistettiin Gilgamešin hahmoon.

Nimet mesopotamialaisten mentaalisuuksien tutkimuksessa

Seitsemännessä artikkelissa “Sweet Girls and Strong Men: Onomastics and Personality Traits in First-Millennium Sources” Dr. Laura Cousin käsittelee babylonialaisia henkilönnimiä mesopotamialaisten mentaalisuuksien tutkimuksessa. Muinaisessa maailmassa suurin osa henkilönnimistä sisälsi kuvauksia niiden kohteista, joita käytettiin hallinnollisissa asiakirjoissa ja muissa virallisissa konteksteissa. Henkilönnimiä voidaan tutkia suhteessa muinaisiin fyysisiin ominaisuuksiin, yhteiskunnalliseen asemaan, sukupuolitettuihin ominaisuuksiin sekä persoonallisuuksien piirteisiin, muiden muassa. Hän tulee lopputulokseen, että babylonialaisten tekstilähteiden nimistön tutkiminen auttaa tarkastelemaan mentaliteettien ja representaatioiden historiaa muinaisessa maailmassa.

Sukupuolen joustavuus muinaisessa maailmassa

Erikoisnumeron viimeisessä artikkelissa ”My Men have Become Women, and My Women Men: Gender, Identity, and Cursing in Mesopotamia” Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikössä aiemmin työskennellyt apulaisprofessori Gina Konstantopoulos käsittelee sukupuolisuuteen liittyvän ajattelun joustavuutta muinaisessa maailmassa. Hän argumentoi, että sukupuolen muuntaminen oli muinaisissa teksteissä tavanomaista ja sitä saatettiin teksteissä jopa valjastaa hyökkäävään käyttöön. Tällaista sukupuolen muuntuvaisuutta esitettiin erityisesti konteksteissa, joissa henkilön autonomian ja henkilökohtaisen voiman riistäminen hahmolta liitettiin samalla sotataitojen ja maskuliinisten kykyjen häviämiseen. Hän argumentoi, että tällaisten attribuuttien poistaminen joltain hahmolta vaati yliluonnollisen vektorin, mutta tällaisen yliluonnollisen vektorin saavuttaminen kertomuksissa oli yleensä tulosta vain olosuhteiden ja epätodennäköisten tapahtumien yhteen sekoittumisesta.

Die Welt des Orients -aikakauskirjan numero 50/2 on saatavana Vandenhoeck & Ruprecht -verkkokaupan kautta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *