“Kaikkein pienimmän mittakaavan asiat linkittyvät kaikkein suurimpiin.”
Aine ympäröi meitä kaiken aikaa niin itsestään selvällä tavalla, että emme ehkä tule sitä usein ajatelleeksikaan. Työkseen Higgsin hiukkasta tutkiva Lauri Wendland kääntää Studia Generalia -luennossaan huomiomme juuri tähän:
Kevään Studia Generalia -luentosarjassa kuljetaan maailmankaikkeuden synnyn, maapallon ja sen ekosysteemeiden kautta kohti ihmisen toimintaa yhteiskunnan ja arjen erilaisilla areenoilla. Liikkeelle lähdetään maailmankaikkeuden ensimmäisestä sekunnista – ja kalkkiviivoilla pohditaan, mikä on normaalia. Estradille nousee joukko Helsingin yliopiston huippututkijoita.
Luentoja voi seurata paitsi yliopistolla, myös verkossa. Linkit suoriin lähetyksiin ja tallenteisiin löytyvät luentosarjan ohjelmasta.
Luentosarja on osa Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Se on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!
Luentosarjan ohjelma
Twitter: #studiageneralia, @HYAvoin
Mietimme harvoin omia aistimuksiamme. Mitä jos laittaisit oppilaasi asialle? Rakenna oppimisprojekti Aistien rajoilla- tai muun syksyn 2014 Studia Generalia -esityksen ympärille!
Ota haaste vastaan ja lähetä 31.1.2015 mennessä lyhyt kuvaus projektista, jonka voisit tehdä luokkasi kanssa joko twitterin kautta @HYAvoin tai sanna.saari-salomeri@helsinki.fi. Haastetta voit lähestyä käyttämällä vaikka kuvanjako- tai mikroblogipalvelua tai haastamalla oppilaita kirjoittamaan omaa aistipäiväkirjaa.
Aisti-luentojen pohjalta ideoituja projektisuunnitelmia julkaistaan Studia Generalia -blogissa kevään 2015 aikana.
Katso myös Prezi-esitys Aistien rajoilla -luennosta!
Tiedejulkisuuden opiskelijat koostivat Prezi-esityksen Aistien rajoilla -luennosta 6.11. Sieltä löydät lyhyitä nostoja luennon aiheista, videoleikkeitä ja käsitekartan aiheen hahmottamiseksi. Voit käyttää Preziä halutessasi oman opetusprojektisi ideoinnin apuna. Millaisen kokonaisuuden itse tuottaisit oppilaidesi kanssa?
Prezin ovat tehneet Tiedejulkisuuden opintojen opiskelijat: Marja Happonen, Hanna Ikäheimo, Riikka Jokinen, Tiina Komppa ja Eeva Salmenpohja.
Lisätietoa Aistien rajoilla -tilaisuudesta 6.11.
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkovideotallenteisiin
Opehaasteen ovat ideoineet Avoimen yliopiston tiedejulkisuuden opiskelijat.
Lisätietoa tiedejulkisuuden opinnoista
Avoimen yliopiston Studia Generalia Aistit –luentosarjan yhteydessä järjestettiin aisteihin liittyvä kysely, jossa osallistujilta kysyttiin heidän suosikkejaan ja inhokkejaan mauissa, hajuissa ja äänissä. Osallistujia pyydettiin myös kertomaan, että mikä heidän mielestään on kauneinta maailmassa.
Syksyn suosittu Aistit-luentosarja päättyy torstaina 6.11. aistimisen, tietoisuuden ja toiminnan välisiin rajankäynteihin.
Torstaina 6.11.2014 klo 17.00-19.00
Porthania (Yliopistonkatu 3), luentosali PI
Tilaisuus myös verkossa suorana lähetyksenä ja jälkikäteen.
Mikä on vomeronasaali aisti ja onko ihmisellä sellainen? Miten aistimme feromoneja, ja miten ne vaikuttavat meihin?
Tutkija Henry Pihlström tutustuttaa Studia Generalia -yleisön niihin aistimuksiin, joita joskus “kuudenneksikin aistiksi” kutsutaan.
Sydän on myyttinen ihmisyyden ydin ja sielun sijaintipaikka. Miten se aistii surun, ilon, pelon, järkytyksen?
Tunteet vaikuttavat keskushermoston ja sympaattisen hermojärjestelmän kautta monin tavoin sydämen ja verenkierron toimintaan.
Vastaus on sekä kyllä että ei: paitsi ruoan mausta, maussa on kyse myös ihmisten ja sosiaalisten kerrostuminen identiteeteistä ja elämäntyyleistä.
Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä käsittelee luennossaan, minkälaisia rajalinjoja ruokaan liittyvät tavat ja mieltymykset luovat tämän päivän Suomessa.
Studia Generalia -luennolla 30.10. professori Martti Vainio kertoi aistien, puheen ja kielen suhteista sekä esitteli tutkimustuloksia muun muassa käsien eleiden ja puheen suhteista.
Kyky puhua ja puheen varaan rakentuva kieli ovat tärkein ihmisen muista eläimistä erottava piirre. Puhe on kurkunpäässä tuotettua ääntä, joka suodattuu ääntöväylässä eli kurkunpäässä sijaitsevien äänihuulten ja huulten välillä aikaansaatuna artikulaationa, äänteinä. Puhe etenee ääniaaltoina ajassa eikä jää pysymään. Puhe on siis akustinen signaali, jonka kuuloelinten ja aivojen yhteistoiminta muuttaa merkityksiksi. Tämä prosessi on keskeinen ihmisen biologiaa ja kulttuurista elämää linkittävä tekijä.
“Suomalaiset ovat liian kriittisiä oman musikaalisuutensa suhteen”
– Irma Järvelä
Professori Irma Järvelän luennolla 30.10. 2014 kuultiin viimeisimmistä tutkimustuloksista musikaalisuuden periytyvyydestä. Tässä muutamia poimintoja hänen esityksestään.