Helsingin tutkijanaiset ry – Helsinki association of women researchers

6.6.2007
Tasa-arvovaltuutetun ratkaisussa naispuolinen viranhakija katsottiin tulleen
syrjityksi, koska häntä ei nimitetty virkaan sen vuoksi, että hän oli
hoitovapaalla eikä pystynyt aloittamaan töitä välittömästi.
Tasa-arvovaltuutetun mukaan yliopisto oli syyllistynyt virkaa täyttäessään
syrjintään.

Naispuolinen henkilö A pyysi tasa-arvovaltuutettua selvittämään, onko B:n
yliopisto syyllistynyt tasa-arvolain vastaiseen syrjintään valitessaan
liikuntapäällikön virkaan naispuolisen C:n.

A oli hakenut B:n yliopiston liikuntapäällikön virkaa, jonka hakuaika
päättyi 15.9.2005. Hän oli äitiys- ja vanhempainvapaalla 23.9.2005 asti ja
sen jälkeen hoitovapaalla. A olisi ollut hoitovapaalla myös virkasuhteen
alkaessa 1.1.2006.

A:lle ilmoitettiin 19.10.2005, että häntä ei valita virkaan, koska hän ei
pysty ottamaan tehtävää vastaan 1.1.2006. Virkaan valittiin nainen, joka oli
sekä koulutukseltaan että työkokemukseltaan A:ta vähemmän ansioitunut.

Yliopisto perusteli valintaa sillä, että oli tärkeää täyttää virka
mahdollisimman pian. Sen vuoksi ja koska vain hakija A toi esiin varauksia
viran vastaanottamiselle, A:ta ei valittu virkaan. Yliopisto totesi, että
A:n hoitovapaalla olo ei ole millään tavalla vaikuttanut asian ratkaisuun.

Työnantaja rikkoo tasa-arvolakia, jos hän työhön ottaessaan toimiin niin,
että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän
syyn perusteella epäedulliseen asemaan. Työnantaja ei kuitenkaan riko
tasa-arvolakia, jos hänellä on ratkaisuunsa hyväksyttävä syy.

Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa
tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajan tulee muun muassa
helpottaa naisten ja miesten osalta työelämän ja perhe-elämän
yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin.

Tasa-arvovaltuutetun mukaan A on syrjäytetty perhevapaansa takia.

Yliopisto on esittänyt A:n syrjäyttämisen perusteeksi työn vastaanottamisen
kiireellisyyden. EY:n tuomioistuin on tuomiossaan Bilka (C-170/84) todennut
muun muassa että syrjinnäksi väitetyn menettelyn tavoitteen pitää olla
hyväksyttävä. Lisäksi valittujen keinojen pitää olla välttämättömiä
tavoitteen saavuttamiseksi ja niiden tulee olla sopivia ja oikein
mitoitettuja tavoitteeseen nähden.

Työn aloittamisen ajankohdalla on ymmärrettävästi tärkeä merkitys
työnantajalle. Tällaisessa tapauksessa työnantaja voi turvautua
sijaisuusjärjestelyihin, joten työn alkamisen ajankohdan kiireellisyys ei
tässä tapauksessa ollut sellainen seikka, jolla voidaan perustella
perhevapaalla olevan henkilön syrjäyttäminen.

Toimittaja: Panu Pökkylä, Edilex-toimitus (panu.pokkyla@edita.fi)

Helsingin tutkijanaisten hallitus päätti toukokuun 2007 kokouksessaan, että seuraavan syksyn seminaari keskittyy virantäyttökysymyksiin. Sitä, mutta myös laajempaa toimintaa ja selvitystä varten alamme kerätä tietoa virantäyttöihin liittyvistä ongelmista.

Aloitamme Helsingin yliopistosta. Keräämme tietoa niistä tapauksista, joissa virantäytön yhteydessä on yritetty vedota positiiviseen erityiskohteluun tasa-arvon toteuttamiseksi jossakin virantäyttöprosessin vaiheessa. Vetoajana on voinut olla hakija, laitos, tiedekunta tai virantäyttötoimikunta.

Helsingin yliopiston tasa-arvosuunnitelma on antanut jo jonkin aikaa mahdollisuuden positiivisen erityiskohtelun soveltamiseen virantäytöissä. Tasa-arvosuunnitelmassa vuosiksi 2007-2009 todetaan, että

Perheen, arjen ja tutkijuuden ympärille muodostettu jäsenilta 22.5.2007 kirvoitti vilkasta keskustelua.

Tutkija Camilla Lindholmin teksti julkaistaan tutkijanaisten blogissa. Tutkija Minna Salmen esityksen sisältöön voi tutustua lukemalla teoksen “Minna Salmi & Johanna Lammi-Taskula, toim.: Puhelin, mummo vai joustava työaika. Stakes, Helsinki 2004”

Hei kaikki tutkijanaiset!

Tervetuloa keskustelemaan tutkijanaisten elämästä, jossa työtä ja arkea on monesti vaikea erottaa toisistaan Helsingin tutkijanaisten jäseniltaan tiistaina 22.5.2007 klo 17.15.

Mitkä asiat työn ja perheen yhteensovittamisessa koskettavat nimenomaan tutkijanaisia? Miten tutkijaäitien asemaa voisi helpottaa?

Jäsenillassa aiheesta pohjustaa tutkija Camilla Lindholm (Helsingin yliopisto) otsikolla

Tutkijanaisten keskuudessa on ilmaistu usein huoli siitä, että väitöskirjaohjaukseen ei ole riittävästi apua eikä ohjausta ohjaajille. Tämä ongelma siivitti kokoamaan uuden yhdistyksen piirissä oman vertaispiirin ja keskustelemaan siinä ohjaukseen liittyvistä pulmakohdista. Seuraavassa tiivistelmä kevään toiminnastamme.

Olemme kutsuneet toimintaamme

Helsingin Tutkijanaiset pyysivät ensimmäistä kolumnia erikoistutkija Johanna Niemi-Kiesiläiseltä, joka helmikuun Tutkijanaisten seminaarissa nosti esille tutkijanaisten aseman Ruotsissa.

Ehdotuksia blogissa julkaistaviksi kolumneiksi voi lähettää osoitteeseen: veronika.honkasalo(a)helsinki.fi

Keskustelu tutkijanurasta ja tutkijoiden pätkätyöläisyydestä on vihdoin käynnistynyt. Virikkeitä keskusteluun voisi hyvin hakea Ruotsista, jossa tutkijanura-ajatus on toteutettu. Tutkijaopettajien työsuhdeturva on siellä varsinkin Suomeen verrattuna parempi. Järjestelmä sinänsä ei automaattisesti tuo tasa-arvoa, vaan tasa-arvokysymyksiä on sielläkin pidettävä erikseen esillä.