Pohjoisten metsien monikäyttö Suomessa

Kirjoittanut: Kati Kauppi ja Tuija Simpanen

From Shutterstock

Finland’s northern forest use has historically been divided and faced environmental conflicts between forestry and reindeer husbandry. Different interests for natural resource use between communities and groups can cause disagreements, but for sustaining diverse forest nature and local, valuable culture of Sámi Homeland in the future, we must reconsider our relationship with forest use. Northern forests are sensitive for changes, but also filled with opportunities. The balance between cooperation of industries that utilize forests, local culture, recreational use and vital habitats of old growth forest species should be aspired.  

Suomen pohjoisten metsien käyttö on jakautunut historiallisesti poro- ja metsätalouden kesken. Metsiämme hallinnoi Metsähallitus, joka omistaa suuren osan pohjoisista metsistä. Pohjoisen paikallisväestön ja Metsähallituksen välillä on ollut paljon ristiriitoja pohjoisten metsien käytön suhteen. Porotalouden on katsottu kärsivän metsätaloudesta, toisaalta myös metsätalous on ollut alueella suuri työllistäjä. Lisäksi pohjoiset metsäalueet ovat kiinteä osa paikallista kulttuuria.  Nykyisin pohjoiset metsät ovat paljon monipuolisemmassa käytössä ja myös osa kestävän kehityksen turvaamista. Tekstissä käsittelemme pohjoisten metsien ainutlaatuisuutta ja metsien monikäytön mahdollisuuksia alueella, jossa metsä on sekä luonnonvara että merkittävä osa kulttuuria.  

Metsä taloudellisena resurssina   

Metsä tarkoittaa Suomessa monille taloudellista resurssia puumateriaalien muodossa. Monikäytön edistämiseksi on hyvä kuitenkin laajentaa näköpiiriä ja arvioida erilaisten käyttömuotojen tuottavuutta ja kannattavuutta. Monimuotoisesta metsäluonnosta voi löytää monenlaisia tulonlähteitä ja elinkeinoja puutavaran lisäksi, ja tällä hetkellä erityisesti matkailu onkin noussut merkittäväksi tulonlähteeksi Lapissa. Erilaisten elinkeinojen lisäksi arviot esimerkiksi metsien arvosta hiilinieluina ja -varastoina, ekosysteemipalveluiden tuottajana ja moninaisten elinympäristöjen tarjoajana ovat tärkeitä, sillä tiedämme etteivät tämänhetkiset toimet metsien taloudellisessa hyödyntämisessä ole kestäviä. Suojelutoimia suunniteltaessa talousnäkökulmaa ei kannata täysin vierastaa, sillä joissain tapauksissa se voi toimia erinomaisena välineenä toimien todellisia vaikutuksia arvioidessa. Kaikkia luontoarvoja ei ole järkevää eikä mahdollista kaupallistaa, mutta suojelutoimien tehokkuutta ja vaikutuksia voidaan arvioida esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja habitaattien turvaamisessa.  

Kiistat pohjoisten metsien käytöstä  

Pohjoisten metsiemme käyttö metsätalouteen on haastavaa. Ilmasto-olot ovat ankarat ja vaihtelevat, pinta-alat ovat laajoja, puuston kasvu hidasta, kuljetusmatkat ovat pitkiä, puu on suhteellisen huonolaatuista ja lisäksi suoalueet vaikeuttavat puun korjuuta ja kuljetusta. Toisaalta metsätalouden kustannustaso on edullisempaa kuin muualla Suomessa ja valtion tukitoimet parantavat kannattavuutta. Inarin metsäalueiden käytöstä kiisteltiin 1980-luvulta aina vuoteen 2010 aina YK:n ihmisoikeuskomiteassa asti. Lisäksi Greenpeace, Suomen luonnonsuojeluliitto, Ihmisoikeusliitto, Suomen Porosaamelaiset ja Saamelaisliitto ovat olleet mukana asian selvittelyssä ja siihen vaikuttamisessa. Inarissa sijaitsee maailman pohjoisimmat luonnontilaiset mäntymetsät, joiden taloudellinen merkitys puutaloudelle on pieni, mutta porotaloudelle ja paikallisille metsureille suuri, mikä vaikutti omalta osaltaan ristiriitoihin. Useamman vuosikymmenen kiistelyn jälkeen Metsähallitus ja paliskunnat allekirjoittivat sopimukset, joiden seurauksena suuri osa metsistä rauhoitetiin pysyvästi.  

Metsähallitus omistaa suuria maa-alueita pohjoisessa Suomessa ja on siellä myös suuri työllistäjä. Lapissa metsätalouden harjoittaminen on rajoitetumpaa kuin muualla Suomessa, sillä vanhoja metsiä suojellaan ja niiden monimuotoisuutta turvataan. Lisäksi halutaan sovittaa yhteen porotalouden, metsätalouden, matkailun ja virkistyskäytön tarpeet. Suojeluvaatimuksia lisätään kaiken aikaa ja Lapissa paikallisväestön joukossa on pelkoa myös siitä, että metsäteollisuusyritykset luopuvat kokonaan tämän alueen tuotantolaitoksista ja metsienkäytöstä. Paikallisväestön keskuudessa on tämän vuoksi myös kriittistä suhtautumista metsien suojelua kohtaan. Esimerkiksi Inarin yhteismetsien omistajat kokevat, ettei pelkkä matkailu elätä paikallisia ja yhteismetsien omistus aiheuttaa vain kuluja, mutta ei tuottoja. Koska paikallinen luonto on niin vahvassa yhteydessä alueen kulttuuriin, täytyy päätösten teossa olla sensitiivinen myös kulttuurisille seikoille, jotta ristiriidoilta vältyttäisiin.  

From Shutterstock

Monikäyttö on mahdollisuus  

Noin 90% Suomen lakisääteisestä suojellusta metsämaa-alasta sijaitsee Pohjois-Suomessa ja etenkin Lapissa, jossa on suojeltuna lähes miljoona hehtaaria vanhaa metsää. Aiemmin on ajateltu, että metsänkäyttömuodot, kuten porotalous, metsätalous ja matkailu kilpailevat keskenään. Nykyisin ollaan kuitenkin ymmärtämässä, että monipuolinen metsäalueiden käyttö voi luoda uusia mahdollisuuksia, kunhan eri ryhmien kesken saavutetaan kompromisseja. Esimerkiksi matkailu on nykyisin metsäteollisuuden jälkeen taloudellisesti ja työllistävyydeltään merkittävin Lapin luontoon ja metsiin liittyvä elinkeino. Lisäksi metsästys, marjojen, sienten ja jäkälän keruu tuo lisätuloja monille kotitalouksille. Myös biojalostamohankkeet, tuulivoima, malminetsintä ja kaivoshankkeet ovat lisääntyneet perinteisen metsä- ja porotalouden ohessa.  

Monikäyttöön voidaan laskea myös pohjoisten metsien käyttö ilmaston muutoksen torjumiseen. Suomen pinta-alasta hyvin suuri osa on metsää ja pohjoisten metsien monimuotoisuutta suojelemalla voidaan hillitä ilmastonmuutosta. Metsät sitovat tehokkaasti hiilidioksidia puuston ja muun kasvillisuuden kasvun myötä, ja suojelemalla lajiston monimuotoisuutta, voidaan edesauttaa metsien toimimista kestävinä hiilinieluina ja -varastoina. Hiilensidonnan lisäksi voidaan hyödyntää uusiutuvia ja vähähiilisiä energiantuottotapoja. Metsähallitus on mukana lisäämässä tuulivoimaa Suomessa, sen ilmasto-ohjelman mukaan tuulivoimaloita lisätään runsaasti valtion omistamille maa- ja metsäalueille miljardien eurojen edestä.  Tyypillisesti tuulivoimalat sijaitsevat melko kaukana asutuksesta ja käytännössä suurin osa hankkeista suuntautuukin pohjoisille metsäalueille. Paikalliselle väestölle tämä tarkoittaa myös tuhansia uusia työpaikkoja. Toisaalta tuulivoimalahankkeet voivat myös herättää vastustelua, mikäli niiden rakentamisen koetaan häiritsevän luonnonmaisemia tai niitä varten rakennettava uusi tieverkosto hajottaa yhtenäisiä metsäaloja. Hankkeissa onkin erityisen tärkeää huomioida ympäristöarvot ja alkuperäisasukkaille tärkeiden maa-alueiden säilyminen, sekä että paikalliset lintu- ja kasvilajit, biotoopit ja erilaiset maankäyttömuodot voivat jatkua tuulivoima-alueella.  

Positiivisia signaaleja monikäytöstä 

Tuulivoiman kehittäminen ja pohjoisten metsien käyttö ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ovat esimerkkejä hyvistä signaaleista, että tulevaisuudessa pohjoisten metsien monikäyttö on lisääntymässä ja eri intressiryhmät voivat löytää kompromisseja ilman, että eri elinkeinot ja kulttuuriperinteet ovat vaarassa. Uudet taloudelliset hankkeet luovat myös työllisyyttä alueelle. Metsien käyttö esimerkiksi virkistyskäyttöön, kuten patikointiin ja matkailuun, sekä lisätuloihin, kuten sienestykseen, marjojen ja jäkälän poimintaan on hyvä esimerkki siitä, kuinka monikäyttö ei välttämättä poissulje eri käyttömuotoja keskenään.  Parhaimmillaan pohjoisten metsien monikäyttö palvelee kestävää kehitystä ja kunnioittaa ympäristöä sekä tukee paikallista kulttuuria ja työllisyyttä. 

Lähteet: 

Bäck, Jaana 2022. Northern forests help curb climate change, but only if we preserve their diversity. Tulostettu 5.5 2022. https://www.helsinki.fi/en/news/climate-change-and-biodiversity/northern-forests-help-curb-climate-change-only-if-we-preserve-their-diversity   

Hyppönen M. 2002. Lapin metsätalouden erityispiirteet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6207. https://doi.org/10.14214/ma.6207  

Jokinen, Mikko. “Lapin ympäristökiistojen kulttuuriset tekijät.” Dissertationes Forestales (2019).  

Liimatainen, Matti 2010. Greenpeace: Inarin metsäkiistan lyhyt historiikki. Tulostettu 5.5 2022 https://docplayer.fi/amp/2582570-Inarin-metsakiistan-lyhyt-historiikki.html  

Kyytsönen, Jouko “Ei meitä pelkkä matkailu elätä” – Ylä-Lapin metsätalous on uhattuna suojeluvaatimusten takia, paikallisille metsätulot ovat tärkeä osa taloutta. Tulostettu 5.5 2022. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/828fbb0f-2d79-5999-9333-0a5d688165e4  

Metsähallituksen kotisivut. Pohjois-Suomen metsätalouden erityispiirteet. Tulostettu 5.5 2022. https://www.metsa.fi/vastuullinen-liiketoiminta/metsatalous/toiminnan-suunnittelu/pohjois-suomen-metsatalouden-erityispiirteet/   

Metsähallituksen kotisivut. Ilmastoratkaisuja ja hyvinvointia tuulivoimalla. Tulostettu 5.5 2022.  https://www.metsa.fi/vastuullinen-liiketoiminta/tuulivoima/   

Turunen, Minna T., et al. “Relations between forestry and reindeer husbandry in northern Finland–Perspectives of science and practice.” Forest Ecology and Management 457 (2020): 117677.  

Pantsu Pekka, 2020. Yle verkkosivut: Lappiin iski metsien ostobuumi: kaupat lisääntyivät 50 prosenttia ja hinnat nousivat eniten koko Suomessa. Tulostettu 5.5 2022. https://yle.fi/uutiset/3-11479117 

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *